Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, rangaistukset

Vierailija
17.11.2013 |

Törkeästä ehdotonta vankeutta, perusmuotoisesta usein ehdollista

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittavan rangaistuksen ankaruutta määrittää voimakkaasti rikosnimikkeen valinta: arvioiko tuomioistuin rikoksen perustunnusmerkistön mukaiseksi vai törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Hyväksikäyttöä pidetään törkeänä erityisesti silloin, kun lapsi on alle 10-vuotias, tekijänä on lapsen vanhempi tai hyväksikäyttö on jatkunut pitkään, esimerkiksi useita vuosia.

Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan yleensä ehdotonta vankeutta, keskimäärin 3 vuotta 4 kuukautta. Ehdollista vankeutta voidaan tuomita esimerkiksi silloin, kun rikos on arvioitu törkeäksi ainoastaan tekijän ja uhrin suhteen perusteella, tekotapana on koskettelu ja kysymys on yksittäisistä tekokerroista. Ehdollista ei tuomita rikoksista, jotka ovat jatkuneet useita vuosia.

Rikoksen törkeys on selvästi yhteydessä rangaistuksen ankaruuteen: mitä törkeämpi teko, sitä pidempi rangaistus. Rangaistusten enemmistö sijoittuu asteikon ensimmäiselle puoliskolle, eniten käytetään väliä 1,5–4,5 vuotta ehdotonta vankeutta. Koskettelua käsittävästä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan keskimäärin 2,5 vuotta ehdotonta vankeutta, sukupuoliyhteydestä 3,5 vuotta ja pakottamista sisältävistä teoista noin 6 vuotta. Myös rikoksen pitkä kesto ja lapsen nuori ikä ankaroittavat rangaistusta. Tapauksissa, joissa rangaistuksen pituus on kymmenen vuotta tai enemmän, on vastaajan syyksi luettu useita törkeitä lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä.

Perustunnusmerkistön mukaisesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan keskimäärin puoli vuotta ehdollista vankeutta. Rikoksen tekotapa vaikuttaa pääasiassa rangaistuslajin valintaan. Ehdotonta vankeutta tuomitaan erityisesti rikoksista, jotka ovat jatkuneet pitkään.

 

http://www.haaste.om.fi/Etusivu/Juttuarkistoaiheittain/Kriminaalipolitiikka/1290610566566

Anneli sai 7,5 vuotta ja Jens Kukka 10 vuotta ehdotonta vankeutta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä + pahoinpitelyistä. Normaalisti rangaistuksen pituus on noin 3 vuotta 4 kuukautta.

Jotain tässä täytyy olla muutakin kuin lasten kertomukset, jotta on saatu tekijöille noin pitkät tuomiot.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
17.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos on 4 lasta joita käytetään eri aikoja hyväkseen, erilailla, on uhkailtu, ihan puhtaasti raiskattu, ties mitä kaikkea. Ja koneella 45 kuvaa lapsipornosta ja nekin voi johtaa johonkin pedofiilirinkiin niin kyllähän tuossa vyyhdessä kasvaa rangaistusten määrä eli se miten sairaita teot on olleet ja mitä kaikkea lapset on pelänneet. Lapsia on saatettu vaikka yksitellenkin ottaa ja pelko kaikesta häirinnästä/väkivallasta yms on saattanut elää lapsissa pitkäänkin. 

 

Eli ei siis se että on yksi yksittäinen tapaus joka jo sinällään on paha vaan lapset elää ihan sairaassa arjessa jatkuvalla pelolla. Isä on jo tapettu ja saa sitten pelkää ties mitä sen päälle kun edessä pitäisi päinvastoin olla monen vuoden selviäminen isän menetyksestä.

 

Jos te ihmiset vetäisitte päänne sieltä oman sunnuntaipäivän lepposuudesta siihen mitä Annelin lapsien elämästä kerrotaan: isä tapetaan noin sairaalla tavalla ja taustalla huokuu ties mitä hullua ja heitetään päälle lapsien seksuaalisia hyväksikäyttöjä törkeänäkin niin minua ei oikeasti ihmetyttäisi Annelin tekemisistä enää mikään. Se ihminen on sairas: mieleen nousee erityisesti se että syytti vietonta ihmistä taposta (sitä näyttelijää) ja miten vetoaa ilmeettömyydellään sitä että jos olisi mies niin mieheltä sitä ei ihmeteltäisi... Joku vinoutuma sillä ihmisellä on.

 

Vierailija
2/2 |
17.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No vastahan joku homomies sai kymmenen vuoden tuomion, ja tähän tuomioon oli läntätty useita suojaikärajan ylittäneiden kanssa tapahtuneita vapaaehtoisia kontakteja. Ja ei ole monta päivää kun luin, että jotain nuoriso-ohjaajaa syytetään ties miten monesta kymmenestä rikoksesta ja jälleen kerran osa uhreista oli suojaikärajan kirkkaasti ylittäviä, melkein aikuisia. En tiedä onko ammatti voinut sitten vaikuttaa tässä jälkimmäisessä tapauksessa. Sen lisäksi kaikki nämä oletetut rikokset olivat kuulemma tapahtuneet netissä, eli koskettelusta ei ollut tietoakaan.

 

Tuo 'lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö' on aika dramaattinen ja hurjia mielikuvia herättävä lätkä ja nettiaikana se voidaan tulkintoja venyttämällä lätkäistä todella herkästi ja leimata ihminen loppuiäksi syylliseksi johonkin sellaiseen, jolla ei ole mitään tekemistä tuhansia vuosia katkeamatta jatkuneen oikeuskäsityksen kanssa. Liittyykö tämä sitten jotenkin tuohon Annelin tai muiden tapaukseen? Ei ehkä suoranaisesti, mutta nyt kun nettiaikana hyväksikäyttö voi tapahtua anonyymisti, sanallisesti, vapaaehtoisesti, ilman näköyhteyttä, ilman kuuloyhteyttä ja tuhannen kilometrin päästä, niin ei tunnu epäloogiselta olettaa noista jutuista annettuja kovia leimoja ja suhteellisen kovia tuomioita (suhteessa esim.pahoinpitelyyn) käytettävän oikeutuksena hakea kovempia tuomioita myös ns.reaalielämässä tapahtuvien hyväksikäyttötapausten kohdalla.

 

-Mies 28v-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kolme kahdeksan