Lue keskustelun säännöt.
2-vuotiaan päivän pituus jo 14 tuntia pitkä :(
17.11.2013 |
Ottaa päähän, että tällä hetkellä vähän yli 2-vuotiaan lapseni päivän pituus on jo niinkin pitkä kuin 14 tuntia. Joskus melkein 16. Mistä revin omaa aikaa jos sitä jää vain 8-10 h vuorokaudessa ja siitäkin suurin osa pitäisi käyttää nukkumiseen.
Päivä menee yleensä niin että kun herää niin päikkärit onnistuu aikaisintaan 5 tuntia heräämisen jälkeen. Nukkuu ehkä tunnin päikkärit. Jos olen itsekin päikkäreiden tarpeessa ja nukahdan viereen niin jopa 2-3 t. No sitä virhettä ei siis kannata tehdä... päikkäreiden jälkeen jaksaa valvoa noin 7 tuntia ennen kuin kannattaa edes yrittää nukuttamista... Yöunia nukkuu ihan hyvin 10-12 tuntia kunhan nukahtaisi.
On sanottu että pitäisi herätä aikaisin mutta mitä väliä sillä on? Ei se lyhennä päivää yhtään. Edes monen tunnin ulkoilut ei ole vaikuttaneet muuten kuin että olen itse ihan rättiväsynyt...
Ilman päiväunia ei kyllä jaksa paitsi satunnaisesti jos herätty myöhemmin aamupäivästä ja suunnittelen erikseen että tänä iltana menee nukkumaan klo 21 eikä klo 01. Silloin loppupäivä on kyllä pelkkää kitinää ja hampaiden kiristystä. . :(
Tänään taisi nukahtaa lopulta klo 01 aikoihin kun ei kuulu enää ääntä. Pitäisi kai yrittää herättää lapsi ja itseni klo 9 huomenna eli tänään. Siitä sitten laskee taas 14 tuntia eteenpäin niin nukahtaisiko klo 23 mennessä...
Kommentit (32)
Öö. Meidän 1v1kk nukkuu yössä noin 11h ja päivällä 30-45min. Elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mä luulin että täällä tulee kertomus lapsen kammottavan pitkistä tarhapäivistä tai jotain. Mutta mun mielestä kaikki mitä ap on kirjoittanut on ihan normaalia ja kuuluu lapsiperheen arkeen. Kai se on ollut itedossa että lapsi kasvaa ja unentarve niinkuin muutkin tarpeet muuttuvat?
miten olis leikkitreffit, palkattu hoitaja, naapurin opiskelijatyttö, kunnan perhetyö...?
Siis mä luulin että täällä tulee kertomus lapsen kammottavan pitkistä tarhapäivistä tai jotain. Mutta mun mielestä kaikki mitä ap on kirjoittanut on ihan normaalia ja kuuluu lapsiperheen arkeen. Kai se on ollut itedossa että lapsi kasvaa ja unentarve niinkuin muutkin tarpeet muuttuvat?
miten olis leikkitreffit, palkattu hoitaja, naapurin opiskelijatyttö, kunnan perhetyö...?
Haluan viettää aikaa lapseni kanssa mutta vähitellen alkanut väsyä että se olen minä joka joutuu yksin huolehtimaan rutiinien ylläpidosta. Isä ja mies on kuvioissa mutta osallistuu siihen milloin sattuu viitsimään. Vihaan sunnuntaita! Vituttaa että mies on ottanut omaksi oikeudekseen lojua sängyssä vielä klo 13-14 aikaankin. Tänään paloi päreet heti aamusta. Menin jatkamaan omia uniani kylppärin lattialle lukkojen taakse kun en saa olla hetkeäkään rauhassa. Mitä ukko teki? No antoi lapselle aamupalaa ja meni jatkamaan nulkumista. Lapsikin tylsistyi ja nukahti. Nukkukoon sitten yöunet ja päiväunet putkeen. Mä niin haluaisin muuttaa päivärytmiä mutta mies ei tue sen toteutumisessa juuri lainkaan... klo 07-21 rytmillä isä ja lapsi eivät juurikaan näkisi toisiaan. Viime yökin meni pipariksi kun mies tuli töistä kotiin kesken nukutuksen ja siitähän se innostui. Jospa saisi jotain helpotusta johonkin kun päästiin sitten lopulta lastensuojelun asiakkaiksi eri syiden perusteella. Vituttaa vaan miehen asenne että hän toivoo että joku sossupalvelija tulee auttamaan lapsen uljoilutuksessa tms. kun hän itse ei viitsi! Sitäkö varten ne kotipalvelut on olemassa että isät saavat mielikuvan että joku muu kuin he nostavat perseen ylös sängystä klo 7 ja puuhastelevat aamusta iltaan. Miehellä on epäsäännölliset työajat mutta se ei selitä sitä että mies haluaa lojua sängyssä yli puoli vuorokautta. Kelpaisi se minullekin joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi te olette lastensuojelun asiakkaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa että ihmiset yleensä liioittelevat lastensa unimääriä.
Oisko teidän mahdollista mennä vaikka mummolaan pariksi viikkoa niin siaist vähän levättyä, etäisyyttä mieheen ja sen rytmin kuntoon. Kun on saanu muutaman yön nukuttua niin se maailmakin näyttää paremmalta. ja jos se ukkokin sitten jotain ymmärtäis. mut jos se mies ei ole kiinnostunut sinusta tai lapsesta tai perhe-elämästä niin miksi sitä pitää siellä kotona sitten hyysätä? Onko siitä jotain iloa teille?
Tuo päiväkoti mitä joku ehdotti vois olla teille ihan sopivakin vaihtoehto. Se on myöskin sellainen asia mitä lastensuojelu ehdottanee avuksi jaksamiseen. voisit palata osa-aikaisesti töihin tai jos oot työtön niin olisi mahdollista hakea aktiivisemmin sitä työtä. Tai vaikka levätä ja saada sitä
omaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 08:11"
otat nyt vaan aikuisen asenteen. Lapsi ei päätä milloin syödään ja milloin nukutaan. Aikuinen päättää.
[/quote]
No joo, minulla oli hyvin aikuinen asenne sekä kiltti mutta vähäuninen lapsi. Makasi kyllä hiljaa sängyssä kun käskettiin, mutta ei nukahtanut päiväunille. Illallakaan ei oikein väsyttänyt. Että ei tässä ihan kaikki ole asenteesta tai auktoriteetistä kiinni. Toista ihmistä ei saa käskemällä nukahtamaan.
Mun mielestä kannattaa panostaa siihen, että lapsella on välillä jotain semmoista tekemistä, mihin ei tarvita aikuista. Sitten voi itse huilata välillä. Duplot? Junarata? Nukkekoti?
Ja jos rytmiä siirrät tai päiväunista luovut, niin varaudu siihen, että toivotut muutokset tulevat todella pitkän ajan päästä. Päiväunista luopuminen pidentää yöunia pahimmillaan vasta kuukauden päästä.
Tämä tuskin lohduttaa juuri nyt, mutta kerronpa kuitenkin. Kun lapsi kasvaa, ei vähäunisuus ole enää niin paha juttu. Se vähäuninen saattaa vaikka keittää äidille aamukahvit koululaisena viikonloppuaamuisin ;)
3/4 isovanhemmista ei ole käytettävissä. 2 on kuolleita, 1 ei kiinnosta edes meikäläisen olemassaolo ja 1 asuu kauempana ja nähdään kun nähdään. Mä nyt kuitenkin lepään tän päivän. En ole tehnyt mitään koko päivänä. Mies syöttäköön ja viihdyttäköön. Välillä on ollut sen verran hiljaista tuolla toisella puolella kämppää että epäilen miehen vaan joko maanneen siellä tai tuijottanut tietokonetta että toivottavasti lapsi ei ole vaan maannu apaattisena siellä. Tympii että lapsella on 2 vanhempaa mutta vaikka isäkin olisi paikalla niin roikkuu koko ajan minussa kiinni kun ei saa isään mitään kontaktia. Lapsi tykkää isästään ja haluaa olla sen kanssa. Jotta lapsi malttaisi "kiusata" isääkin niin minun pitäisi häipyä pois silmistä joko ulos tai lukkiutua johonkin huoneeseen ja esittää etten ole kotona... isä saa maata raatona ihan vapaasti lapsen häiritsemättä. Jos itse esitän kuollutta niin ei onnistu kun alkaa pomppia päälläni... kivahan se on olla haluttu ja ykkönen mutta rajansa kaikella. Säälin lastani ettei hänellä ole muita välittäviä sukulaisia jotka olisi arjessa mukana.
Toivon että sossut saavat puhuttua päättäville tahoille jos saataisi edes joku osapäiväinen kerho lapselle että oppisi olemaan roikkumatta vain minussa ja valittaisi välillä muillekin. Siis jos mä olen käytettävissä niin muut hoitajat ei kelpaa. Ei edes isä ja isää se ei haittaa yhtään... tässä toisessa huoneessa kun kuuntelen mitä ne tekevät niin mies ei oikein edes juttele lapsen kanssa. Mitenkähän paljon siivottavaa siellä on odottamassa.. :(
No en saa selkoa, että kuinka pitkään nukutte aamulla?
Jos 14 tunnin päivä ja lapsi nukahtaa 01 eli nukutteko 11.00 saakka aamulla? On kyllä huono päivärytmi, jos noin menee. Herätkää aamulla ihmisten aikaan eli viimeistään 9.00, sekin on mielestäni jo pitkään nukkumista. Tovi menee siihen, että rytmi kääntyy. Eihän kukaan penska jaksa päiväunia vetää jo parin tunnin päästä heräämisestä.. Selkeästi kyse siitä, että äiskä haluaa itse kupata yöt ja nukkua aamulla pitkään. Aikuistu vanhemman rooliin!!