Miksi tunnen itseni vielä max. 21-vuotiaaksi, vaikka olen kohta jo 27-vuotias?
Täytän pian 27 vuotta, enkä tunne itseäni sen ikäiseksi ollenkaan. Siskokin kutsuu mua lapselliseksi ja kuulemma tuntee olonsa pikemminkin isosiskokseni kuin pikkusiskoksi ja hän on minua reilusti nuorempi, 20v.
Tykkään vieläkin kaikesta fantasiasta, cosplayaamisesta, leikkimisestä, teini-jutuista, pukeudun joidenkin mielestä ehkä liian teinimäisesti, enkä esim näe itseäni sellaiseen asialliseen aikuismaiseen parisuhteeseen jossa vaan käydään töissä, jaetaan kuulumiset, jutellaan politiikasta jne. Enkä missään nimessä voisi kuvitella itseäni vielä äidiksi! Sellainen olisi kamalan tylsää ja töissäkäyminen on jo tylsää tarpeeksi! Haluaisin yhtä leikkimielisen kumppanin kuin itse olen.
En ole kokenut aikuistumisen tunnetta, milloin se tapahtuu? Btw, omanikäiseni tuntuvat kamalan vanhoilta ja tylsiltä. Liian aikuisilta. :(
Kommentit (20)
Mä tunnen itseni kolmekymppiseksi, vaikka oon jo viidenkymmenen.
Mun äitikin sanoi ettei tunne itseään kuusikymppiseksi vaan vielä parikymppiseksi. Että ei kai se vanheneminen jotenkin vaikuta miten itsensä näkee ja tuntee.
27veen ei oo normaalia leikkiä enää!!!!!
Samat, tosin täytän kohta 25. Voi johtua siitä että liian varhain koitin "aikuistua" ja väkisin muuttaa harrastuksia, persoonaa ym.
Vierailija kirjoitti:
27veen ei oo normaalia leikkiä enää!!!!!
Aijaa, tylsää kyllä olisi jos ei olisi fantasiamaailmaa, jossa välillä leikkiä olevansa :) *heilauttaa taikasauvaa ja on hetkessä Tylypahkassa*
Odotas, kun täytät 40 ja tunnet itsesi edelleen kaksvitoseksi...
Älä pidä sitä ongelmana. Ole vaan just se mikä olet ja mikä haluat olla. Ei tuohon aikuisten esittämiseen kannata mennä mukaan ollenkaan. Se se vasta lapsellista on.
Tunnen itseni 25 vuotiaaksi ja olen kohta 40. Haluaisin tosin oikeastikin olla mieluummin lapsi kuin aikuinen.
Onko joku nettisivu, josta voi tarkistaa, minkälaiseksi minkäkin ikäisenä pitäisi itsensä tuntea?
Vierailija kirjoitti:
Samat, tosin täytän kohta 25. Voi johtua siitä että liian varhain koitin "aikuistua" ja väkisin muuttaa harrastuksia, persoonaa ym.
Samoin ja minulla uskon johtuvan osittain myös traumoista, jotka kävin läpi alaikäisenä. Näiden tapahtumien vuoksi jäi kasvamatta normaali teini-ikä ja aikuistumisen vaihe. Mulle Pottermaailma on sellainen selviytymiskeino.
Ole vain oma itsesi. Tärkeintä, että olet onnellinen. Väliäkö sillä jos et mahdu yhteiskunnan muottiin.
Se tunne kun järkyttyy siitä, että omat ikätoverit näyttää omasta mielestä vanhoilta!
Minulla on ihan sama tilanne.
M52
Vierailija kirjoitti:
Se tunne kun järkyttyy siitä, että omat ikätoverit näyttää omasta mielestä vanhoilta!
Hassu tunne.
Etenkin, kun he ajattelevat samaa sinusta.
Nauti siitä vielä kuin voit. Parin vuoden päästä tunnet olevasi ikäisesi ja sitten tulee kiire perheenperustamisen kanssa.
Hehei! Se oot sie. :) Mie kysyin siult jossain keskustelus, et teetkö itse cosplay-asut vai ostatko ne? :o Nii ja voiko toivottaa hyvää syntymäpäivää näin etuajassa? :D Ei kannata aikuistua. Ja politiikka ei ainakaan kannata ruveta seuraamaan. :D Mie yritin nuorempana, mut se o aivan liian negatiivista, paha mieli vaan tulee. M25
Saattaa johtua matrixista. Voit olla ulkopuolella vaikka 20 vuotias.
Zinc
Kaikki tuntevat itsensä nuorrmmiksi kuin ikä numeroina näyttää.
Mä olen viisikymppinen ja koen olevani kolmikymppinen.
N51
Täällä myös yksi 30v joka on sekä henkisesti että fyysisesti 15v.. Ai että on noloa kertoa ikänsä kun kukaan ei tod usko ja käytös on sen mukaista. Tekee mieli leikkiä ja hassutella,onneksi on samanlainen puoliso. Kaikki fiksut 30v aikuiset joita tunnen on niiiiiin kaukana itsestäni kuin olla voi. Jos näen sadevesilammikoita,haluan mennä tekemään kepillä ojia niiden väliin 😀 Sama uimapukukin on mökillä mennyt päälle 20 vuotta...Eli jäin jumiin itseeni mutta aika se ei vaan pysähdy!
Naislapsi