Mikksi työttömiä ei opeteta koodaamaan ja kehittelemäään softia ja pelejä maaailmalle joista saataisiin ehkä rahaakin tai ainakin suomea näkyville maailmalla?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin moni kuvittelee. Monella huippupelikoodarilla on takana yliopistotason matematiikkaa ja fysiikkaa.
Fysiikka ei ole suurimmassa osassa koodarin tehtäviä tarpeen ollenkaan, eikä matematiikkaakaan suuremmin tarvita - ainakaan sellaista, mitä koulussa opetetaan. (Nykyäänhän koulussa ei taida olla joukko-oppiakaan enää.) Loogista ajattelukykyä kyllä tarvitaan.
No ”huippupelikoodarilla” nuo ovat kyllä erittäin oleellisia ja tarpeellisia.
Vierailija kirjoitti:
Työttömänä on varmasti paljon heikompilahjaisempaa sakkia, sellaista joiden henkiset kyvyt riittävät just ehkä alkoholin kittaamiseen. Puhumattakaan vanhemmasta ikäluokasta, joille tietokoneet ovat uppo-outoja ja hyvä jos just ja just osaavat verkkopankkia käyttää.
Mitä sillä vanhemmalla ikäluokalla tarkoitetaan? Osa heistä on käyttänyt tietokoneita viimeiset 30 vuotta eli ennen kuin monet ns. diginatiivit ovat edes syntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin moni kuvittelee. Monella huippupelikoodarilla on takana yliopistotason matematiikkaa ja fysiikkaa.
Fysiikka ei ole suurimmassa osassa koodarin tehtäviä tarpeen ollenkaan, eikä matematiikkaakaan suuremmin tarvita - ainakaan sellaista, mitä koulussa opetetaan. (Nykyäänhän koulussa ei taida olla joukko-oppiakaan enää.) Loogista ajattelukykyä kyllä tarvitaan.
Parhaiden pelimoottorien koodaajat on oikeita ammattilaisia ja yliopistotason koulutus monella matematiikasta ja fysiikasta. Lapsesta asti koodanneet jotain. Vaikea myös mallintaa fysiikkaa pelimoottoreihin jos ei osaa matematiikkaa ja fysiikkaa.
Niin. Uskon, että sitä voi joissakin peliohjelmoinnin tehtävissä tarvita. Ohjelmointia vain on niin paljon muillakin aloilla. Taloushallinnon ja terveydenhuollon järjestelmiä koodatessani en ole tarvinnut. Ei myöskään esim. web-kehittäjille yleensä tarpeellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin moni kuvittelee. Monella huippupelikoodarilla on takana yliopistotason matematiikkaa ja fysiikkaa.
Fysiikka ei ole suurimmassa osassa koodarin tehtäviä tarpeen ollenkaan, eikä matematiikkaakaan suuremmin tarvita - ainakaan sellaista, mitä koulussa opetetaan. (Nykyäänhän koulussa ei taida olla joukko-oppiakaan enää.) Loogista ajattelukykyä kyllä tarvitaan.
Eipä se näytä sunkaan koodaama "peli" vaan valmistuvan. Ei taida taidot riittää.
En koodaa pelejä vaan ihan muuta. Kumma luulo, että koodaaminen vain peleihin liittyisi.
Vierailija kirjoitti:
Intiasta löytyy 10 miljoonaa koodaria 700€ kuukausipalkalla.
Jep, niitä, jotka esim. CodeChefin kuukausihaasteissa saavat he helpoimmat tehtävät tehtyä, ja siihen tyssää.
Koodaaminen on vaativaa hommaa. Ei kaikista ole siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin moni kuvittelee. Monella huippupelikoodarilla on takana yliopistotason matematiikkaa ja fysiikkaa.
Fysiikka ei ole suurimmassa osassa koodarin tehtäviä tarpeen ollenkaan, eikä matematiikkaakaan suuremmin tarvita - ainakaan sellaista, mitä koulussa opetetaan. (Nykyäänhän koulussa ei taida olla joukko-oppiakaan enää.) Loogista ajattelukykyä kyllä tarvitaan.
Parhaiden pelimoottorien koodaajat on oikeita ammattilaisia ja yliopistotason koulutus monella matematiikasta ja fysiikasta. Lapsesta asti koodanneet jotain. Vaikea myös mallintaa fysiikkaa pelimoottoreihin jos ei osaa matematiikkaa ja fysiikkaa.
Niin. Uskon, että sitä voi joissakin peliohjelmoinnin tehtävissä tarvita. Ohjelmointia vain on niin paljon muillakin aloilla. Taloushallinnon ja terveydenhuollon järjestelmiä koodatessani en ole tarvinnut. Ei myöskään esim. web-kehittäjille yleensä tarpeellista.
Riippuu tosiaan mitä koodaat. Yksinkertaisiin juttuihin ei tosiaan usein tarvita yliopistotason koulutusta, mutta pelimaailman huipulle ei keskinkertaisuudet pääse ilman kunnon koulutusta.
Joopa joo. Joskus muinoin olin ohjelmointiin suuntautuvassa aikuiskoulutuksessa kun en muutakaan keksinyt. Jotain 20 meitä oli ja yksikään ei oppinu ohjelmointia sen vuoden aikana. Ei edes perusteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin moni kuvittelee. Monella huippupelikoodarilla on takana yliopistotason matematiikkaa ja fysiikkaa.
Fysiikka ei ole suurimmassa osassa koodarin tehtäviä tarpeen ollenkaan, eikä matematiikkaakaan suuremmin tarvita - ainakaan sellaista, mitä koulussa opetetaan. (Nykyäänhän koulussa ei taida olla joukko-oppiakaan enää.) Loogista ajattelukykyä kyllä tarvitaan.
Parhaiden pelimoottorien koodaajat on oikeita ammattilaisia ja yliopistotason koulutus monella matematiikasta ja fysiikasta. Lapsesta asti koodanneet jotain. Vaikea myös mallintaa fysiikkaa pelimoottoreihin jos ei osaa matematiikkaa ja fysiikkaa.
Niin. Uskon, että sitä voi joissakin peliohjelmoinnin tehtävissä tarvita. Ohjelmointia vain on niin paljon muillakin aloilla. Taloushallinnon ja terveydenhuollon järjestelmiä koodatessani en ole tarvinnut. Ei myöskään esim. web-kehittäjille yleensä tarpeellista.
Riippuu tosiaan mitä koodaat. Yksinkertaisiin juttuihin ei tosiaan usein tarvita yliopistotason koulutusta, mutta pelimaailman huipulle ei keskinkertaisuudet pääse ilman kunnon koulutusta.
Vähemmän yksinkertaisia juttuja on muutakin kuin pelit. Mieti vaikka jotain sädehoitolaitteiston ohjausjärjestelmää. Jos sinne jää bugi, joku kuolee oikeasti, eikä vain leikisti kuten peleissä. Aika monessä järjestelmässä on toimintavarmuus kriittistä. Silti juuri fysiikka ei ole se asia, jota tarvittaisiin, tai vaikka differentiaali- ja integraalilaskenta.
En siis missään tapauksessa vähättele yliopisto-opintojen hyödyllisyyttä alalla, mutta en pidä juuri sinun esittämiäsi oppisisältöjä kaikille koodareille niinä tärkeimpinä. Varsinkaan sitä fysiikkaa.
Oletko aivan todella pösilö, ap?
Kaikista ihmisistä ei tuohon homman ole.
Aivan samoin kuin kaikista ei ole sairaanhoitajiksi, myyjiksi, yrittäjiksi, kirjanpitäjäksi, malleiksi, juristeiksi tai johonkin muihin ammatteihin.
Ei kaikkien ihmiseten älykkyys, halu, kiinnostus ja kyky riitä mihin tahansa ammattiin.
Miksi juuri itse toimit siinä ammatissa, jos nyt toimit. Miksi siihen ammattiin kouluttauduit ja viihdytkö ammatissasi?
Olisitko itse yrittänyt kouluttautua ammattiin, johon sinun kykysi eivät yksinkertaisesti riitä?
Tosin kysymyksesi perusteellakin voi päätellä jo jotakin.
Saatat olla ihminen, joka ei ole koskaan kouluttautunut mihinkään ammattiin ja jos onkin, ei ole alan töitä tehnyt, tai muuta sellaita.
Muutoin on vaikea käsittää kysymystäsi, vaikuttaa vähän typerän ja kokemattoman ihmisen kysymykseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömänä on varmasti paljon heikompilahjaisempaa sakkia, sellaista joiden henkiset kyvyt riittävät just ehkä alkoholin kittaamiseen. Puhumattakaan vanhemmasta ikäluokasta, joille tietokoneet ovat uppo-outoja ja hyvä jos just ja just osaavat verkkopankkia käyttää.
Mitä sillä vanhemmalla ikäluokalla tarkoitetaan? Osa heistä on käyttänyt tietokoneita viimeiset 30 vuotta eli ennen kuin monet ns. diginatiivit ovat edes syntyneet.
Aloitin 40 vuotta sitten...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin moni kuvittelee. Monella huippupelikoodarilla on takana yliopistotason matematiikkaa ja fysiikkaa.
Fysiikka ei ole suurimmassa osassa koodarin tehtäviä tarpeen ollenkaan, eikä matematiikkaakaan suuremmin tarvita - ainakaan sellaista, mitä koulussa opetetaan. (Nykyäänhän koulussa ei taida olla joukko-oppiakaan enää.) Loogista ajattelukykyä kyllä tarvitaan.
Parhaiden pelimoottorien koodaajat on oikeita ammattilaisia ja yliopistotason koulutus monella matematiikasta ja fysiikasta. Lapsesta asti koodanneet jotain. Vaikea myös mallintaa fysiikkaa pelimoottoreihin jos ei osaa matematiikkaa ja fysiikkaa.
Niin. Uskon, että sitä voi joissakin peliohjelmoinnin tehtävissä tarvita. Ohjelmointia vain on niin paljon muillakin aloilla. Taloushallinnon ja terveydenhuollon järjestelmiä koodatessani en ole tarvinnut. Ei myöskään esim. web-kehittäjille yleensä tarpeellista.
Riippuu tosiaan mitä koodaat. Yksinkertaisiin juttuihin ei tosiaan usein tarvita yliopistotason koulutusta, mutta pelimaailman huipulle ei keskinkertaisuudet pääse ilman kunnon koulutusta.
Vähemmän yksinkertaisia juttuja on muutakin kuin pelit. Mieti vaikka jotain sädehoitolaitteiston ohjausjärjestelmää. Jos sinne jää bugi, joku kuolee oikeasti, eikä vain leikisti kuten peleissä. Aika monessä järjestelmässä on toimintavarmuus kriittistä. Silti juuri fysiikka ei ole se asia, jota tarvittaisiin, tai vaikka differentiaali- ja integraalilaskenta.
En siis missään tapauksessa vähättele yliopisto-opintojen hyödyllisyyttä alalla, mutta en pidä juuri sinun esittämiäsi oppisisältöjä kaikille koodareille niinä tärkeimpinä. Varsinkaan sitä fysiikkaa.
Ja parhaiden pelimoottorien koodaajat ovat yleensä yliopiston käyneitä, ja matematiikka ja fysiikka ovat tärkeitä oppiaineita jos aikoo huipulle. Eikä sädehoitolaitteen koodaamistakaan anneta millekään keskinkertaisuudelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin moni kuvittelee. Monella huippupelikoodarilla on takana yliopistotason matematiikkaa ja fysiikkaa.
Fysiikka ei ole suurimmassa osassa koodarin tehtäviä tarpeen ollenkaan, eikä matematiikkaakaan suuremmin tarvita - ainakaan sellaista, mitä koulussa opetetaan. (Nykyäänhän koulussa ei taida olla joukko-oppiakaan enää.) Loogista ajattelukykyä kyllä tarvitaan.
Parhaiden pelimoottorien koodaajat on oikeita ammattilaisia ja yliopistotason koulutus monella matematiikasta ja fysiikasta. Lapsesta asti koodanneet jotain. Vaikea myös mallintaa fysiikkaa pelimoottoreihin jos ei osaa matematiikkaa ja fysiikkaa.
Niin. Uskon, että sitä voi joissakin peliohjelmoinnin tehtävissä tarvita. Ohjelmointia vain on niin paljon muillakin aloilla. Taloushallinnon ja terveydenhuollon järjestelmiä koodatessani en ole tarvinnut. Ei myöskään esim. web-kehittäjille yleensä tarpeellista.
Riippuu tosiaan mitä koodaat. Yksinkertaisiin juttuihin ei tosiaan usein tarvita yliopistotason koulutusta, mutta pelimaailman huipulle ei keskinkertaisuudet pääse ilman kunnon koulutusta.
Vähemmän yksinkertaisia juttuja on muutakin kuin pelit. Mieti vaikka jotain sädehoitolaitteiston ohjausjärjestelmää. Jos sinne jää bugi, joku kuolee oikeasti, eikä vain leikisti kuten peleissä. Aika monessä järjestelmässä on toimintavarmuus kriittistä. Silti juuri fysiikka ei ole se asia, jota tarvittaisiin, tai vaikka differentiaali- ja integraalilaskenta.
En siis missään tapauksessa vähättele yliopisto-opintojen hyödyllisyyttä alalla, mutta en pidä juuri sinun esittämiäsi oppisisältöjä kaikille koodareille niinä tärkeimpinä. Varsinkaan sitä fysiikkaa.
Sädehoitolaitteen koodauksessa matematiikka ja fysiikka ovat tärkeitä, koska pitää osalta koodata mihin säde kohdistetaan, kuinka syvälle energia tunkeutuu ja miten se heijastuu. Ei niitä järjestelmiä koodaa mikään keskinkertaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin moni kuvittelee. Monella huippupelikoodarilla on takana yliopistotason matematiikkaa ja fysiikkaa.
Fysiikka ei ole suurimmassa osassa koodarin tehtäviä tarpeen ollenkaan, eikä matematiikkaakaan suuremmin tarvita - ainakaan sellaista, mitä koulussa opetetaan. (Nykyäänhän koulussa ei taida olla joukko-oppiakaan enää.) Loogista ajattelukykyä kyllä tarvitaan.
Parhaiden pelimoottorien koodaajat on oikeita ammattilaisia ja yliopistotason koulutus monella matematiikasta ja fysiikasta. Lapsesta asti koodanneet jotain. Vaikea myös mallintaa fysiikkaa pelimoottoreihin jos ei osaa matematiikkaa ja fysiikkaa.
Niin. Uskon, että sitä voi joissakin peliohjelmoinnin tehtävissä tarvita. Ohjelmointia vain on niin paljon muillakin aloilla. Taloushallinnon ja terveydenhuollon järjestelmiä koodatessani en ole tarvinnut. Ei myöskään esim. web-kehittäjille yleensä tarpeellista.
Riippuu tosiaan mitä koodaat. Yksinkertaisiin juttuihin ei tosiaan usein tarvita yliopistotason koulutusta, mutta pelimaailman huipulle ei keskinkertaisuudet pääse ilman kunnon koulutusta.
Vähemmän yksinkertaisia juttuja on muutakin kuin pelit. Mieti vaikka jotain sädehoitolaitteiston ohjausjärjestelmää. Jos sinne jää bugi, joku kuolee oikeasti, eikä vain leikisti kuten peleissä. Aika monessä järjestelmässä on toimintavarmuus kriittistä. Silti juuri fysiikka ei ole se asia, jota tarvittaisiin, tai vaikka differentiaali- ja integraalilaskenta.
En siis missään tapauksessa vähättele yliopisto-opintojen hyödyllisyyttä alalla, mutta en pidä juuri sinun esittämiäsi oppisisältöjä kaikille koodareille niinä tärkeimpinä. Varsinkaan sitä fysiikkaa.
Koodaamista kun on niin monenlaista, mikä jää tässä IT-hössäämisessä vähän jalkoihin. Näin raudasta väännettynä:
Maakunnissa on näitä nettikilkefirmoja. Tehdään kotisivut PentinBetonille. Vähän skriptejä, jotain PHP:tä, ehkä yksinkertaisia MySQL queryjä. Koodaajana paikallisen amiston sähkölinjan käynyt asentaja, joka on lukenut pari suomenkielistä opusta (kielitaito ei riitä englannin ymmärtämiseen). Palkka 2000e/kk.
Sitten on jokin lääketieteelliseen diagnostikkaan erikoistunut firma. Tarvitaan koodausta jollain vähän monimutkaisemmalla kielellä, ehkä signaalinkäsittelyn algoritmeja, pitää ymmärtää rinnakkaisuutta ja kaikki tekninen dokumentaatio englanniksi. Voipi siellä vilahdella sitä paljonpuhuttua fysiikkaakin, jos on vaikka sädehoitolaitteesta kyse. Vaatimus DI:n koulutus ja palkka 4000 e/kk.
Ongelma on se, että Suomessa alkavat nämä vaativat työt loppua, eli ne isot firmat, joissa oikeasti vaaditaan osaamista, ovat lähteneet. Nettikilkefirmat eivät taas lähtökohtaisesti maksa 4000e/kk, ja DI on niihin hommiin liian koulutettu. Firman ainoa AMK-inssin koulutuksen saanut, usein esimies, voi jopa tuntea olemassaolonsa uhatuksi.
Kouluttamattomilla, alalle jotenkin kivunneilla, on erikoisia olettamuksia omasta osaamisestaan. Ysäri loi illuusion siitä, että ala vetää loputtomiin ja minimiosaamisella. Näitä ysärin jäänteitä kummittelee edelleen työpaikoilla ja ne vasta osaavatkin sitä koulutuksen merkitystä vähätellä, koska sen suhteen kompetenssi 0%.
Samasta syystä kun kaikista ei kouluteta hoitajia. Ei jokainen sovi jokaiseen hommaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin moni kuvittelee. Monella huippupelikoodarilla on takana yliopistotason matematiikkaa ja fysiikkaa.
Fysiikka ei ole suurimmassa osassa koodarin tehtäviä tarpeen ollenkaan, eikä matematiikkaakaan suuremmin tarvita - ainakaan sellaista, mitä koulussa opetetaan. (Nykyäänhän koulussa ei taida olla joukko-oppiakaan enää.) Loogista ajattelukykyä kyllä tarvitaan.
Eipä se näytä sunkaan koodaama "peli" vaan valmistuvan. Ei taida taidot riittää.
En koodaa pelejä vaan ihan muuta. Kumma luulo, että koodaaminen vain peleihin liittyisi.
Joku ei tiedä, että tämän hänen vauvapalstailunsakin mahdollistaa koodari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin moni kuvittelee. Monella huippupelikoodarilla on takana yliopistotason matematiikkaa ja fysiikkaa.
Fysiikka ei ole suurimmassa osassa koodarin tehtäviä tarpeen ollenkaan, eikä matematiikkaakaan suuremmin tarvita - ainakaan sellaista, mitä koulussa opetetaan. (Nykyäänhän koulussa ei taida olla joukko-oppiakaan enää.) Loogista ajattelukykyä kyllä tarvitaan.
Parhaiden pelimoottorien koodaajat on oikeita ammattilaisia ja yliopistotason koulutus monella matematiikasta ja fysiikasta. Lapsesta asti koodanneet jotain. Vaikea myös mallintaa fysiikkaa pelimoottoreihin jos ei osaa matematiikkaa ja fysiikkaa.
Niin. Uskon, että sitä voi joissakin peliohjelmoinnin tehtävissä tarvita. Ohjelmointia vain on niin paljon muillakin aloilla. Taloushallinnon ja terveydenhuollon järjestelmiä koodatessani en ole tarvinnut. Ei myöskään esim. web-kehittäjille yleensä tarpeellista.
Riippuu tosiaan mitä koodaat. Yksinkertaisiin juttuihin ei tosiaan usein tarvita yliopistotason koulutusta, mutta pelimaailman huipulle ei keskinkertaisuudet pääse ilman kunnon koulutusta.
Vähemmän yksinkertaisia juttuja on muutakin kuin pelit. Mieti vaikka jotain sädehoitolaitteiston ohjausjärjestelmää. Jos sinne jää bugi, joku kuolee oikeasti, eikä vain leikisti kuten peleissä. Aika monessä järjestelmässä on toimintavarmuus kriittistä. Silti juuri fysiikka ei ole se asia, jota tarvittaisiin, tai vaikka differentiaali- ja integraalilaskenta.
En siis missään tapauksessa vähättele yliopisto-opintojen hyödyllisyyttä alalla, mutta en pidä juuri sinun esittämiäsi oppisisältöjä kaikille koodareille niinä tärkeimpinä. Varsinkaan sitä fysiikkaa.
Koodaamista kun on niin monenlaista, mikä jää tässä IT-hössäämisessä vähän jalkoihin. Näin raudasta väännettynä:
Maakunnissa on näitä nettikilkefirmoja. Tehdään kotisivut PentinBetonille. Vähän skriptejä, jotain PHP:tä, ehkä yksinkertaisia MySQL queryjä. Koodaajana paikallisen amiston sähkölinjan käynyt asentaja, joka on lukenut pari suomenkielistä opusta (kielitaito ei riitä englannin ymmärtämiseen). Palkka 2000e/kk.
Sitten on jokin lääketieteelliseen diagnostikkaan erikoistunut firma. Tarvitaan koodausta jollain vähän monimutkaisemmalla kielellä, ehkä signaalinkäsittelyn algoritmeja, pitää ymmärtää rinnakkaisuutta ja kaikki tekninen dokumentaatio englanniksi. Voipi siellä vilahdella sitä paljonpuhuttua fysiikkaakin, jos on vaikka sädehoitolaitteesta kyse. Vaatimus DI:n koulutus ja palkka 4000 e/kk.
Eikä tässä vielä kaikki.
Lisäksi on isot hallinnon sovellukset. Niillä on erityisominaisuutena se, että niitä pitää koko ajan päivittää esim. lainsäädännön muutosten myötä. Ytimen pitää olla todella varmatoiminen (kukapa haluaisi vaikkapa pankkitilinsä katoavan taivaan tuuliin) ja tyypillisesti se on ikivanha ja jollain muinaiskielellä koodattu. Sen päälle on sitten rakenneltu aikojen saatossa käyttöliittymää ja liittymää muihin järjestelmiin, usein uudemmilla teknologioilla. Algoritmit eivät ole kummoisia. Haasteellisuus tulee lähinnä arkkitehtuurin monimutkaisuudesta ja kokonaisuuden hallinnasta edes joten kuten (kaikkea ei aina ole dokumentoitu kovin hyvin), ja joskus pitää kyetä myös viestimään täysin ei-teknisten asiakkaiden kanssa. (Ja sitä paljonpuhuttua fysiikkaa ei tarvita.)
Analytiikka on sitten nousussa, osin alan ympärillä on vähän turhaakin pöhinää kyllä. Useinkaan ei tarvita täysinoppinutta koodaria vaan mieluummin otetaan sovellusalan asiantuntija (ekonomi, biologi tai mitä milloinkin), joka osaa jonkin verran koodata ja koodaamalla pöyhiä dataa. Viestintätaito korostuu.
Työttömät yhdeksän euron päiväkorvauksella kehittelemään uutta supercelliä?
Eikä kaikkia kiinnosta mikään pelaaminen tai ns. e-urheilu.