Oletko kokeillut joskus huumeita?

En edes muista kaikkia mitä on tullut käytettyän tai ainakin kokeiltua, mutta ainakin:
Kannabis, LSD, sienet, DMT, salvia, MDMA, amfetamiini, bk-MDMA, 2-CP, 2-CB, 2-CE, 4-HO-MET, DXM, MXE

Aiemmin saatoin kiskoa jotain joka viikonloppu kun kävin paljon bilettämässä. Ensin käytin pelkästään stimulantteja, mutta kun aloin käyttää LSD:tä, tajusin sen myötä ettei tuo stimulanttien jatkuva käyttö ole todellakaan järkevää eikä millään muotoa terveellistä. Sen myötä niiden käyttö väheni roimasti, mutta psykedeelejä tuli sitten käytettyä hieman enemmän, kunnes tuntui ettei niistäkään saa tuollaisella käyttötavalla oikein enää mitään irti. Sitten lopetinkin muutamaksi kuukaudeksi melkein kaiken käyttämisen (paitsi pilveä tuli kyllä polteltua välillä).

Tuon jälkeen on sitten tullut käytettyä maltillisemmin ja enemmän ajatuksen kanssa sekä hyötykäyttöön (itsensä etsiminen ja tutustuminen ja henkinen kasvu).

Nykyisin olen jättänyt nuo tutkimuskemikaalit kokonaan pois, niistä ei tule enää hyvät fiilikset kehoon ja ajatus vaan looppaa. Tai eihän niistä varmaan koskaan ole tullut erityisen hyvä olo, mutta vasta nyt myöhemmin (varsinkin psykedeelien käytön aloittamisen jälkeen) sitä on alkanut tarkkailla omaa kehoaan paremmin ja arvostamaan sekä kehon että mielen hyvinvointia. Sitä kautta on sitten varmaan myös herkistynyt sille, että mistä asioista ei tule aidosti hyvä olo. Sen takia en käytä myöskään enää esimerkiksi alkoholia, tupakkaa enkä kahvia.

Stimulanteilla aloitin, mutta ne tosiaan vähenivät tosi paljon psykedeelien löytämisen jälkeen, koska silloin tajusin, miten epäterveellisiä ne ovat usein käytettynä, niiden käyttö lähtee helposti vähän käsistä ja usein käytettynä niistä on negatiivisia vaikutuksia myös käytön jälkeisinä päivinä (esim. mielialan vaihtelut, masennusoireet, haluttomuus jne). En ole kuitenkaan lopettanut niitä kokonaan, MDMA:ta ja amfetamiinia saatan joskus ottaa joskus bileissä jos fiilis on sellainen, ehkäpä noin 2-4 kertaa vuodessa.

Dissosiaativeja on tullut kokeiltua vähän, mutta ne eivät ole niin paljon minun juttuni. Ketamiinia tosin haluaisin vielä päästä kokeilemaan, mutta esim. DXM:ää en enää halua ottaa, vaikka pidänkin sen vaikutuksista. Koen, että psykedeelit ja dissosiatiivit ovat vähän niinkuin toistensa vastakohdat, toinen on valo ja toinen pimeys, toinen on elämää ja toinen kuolemaa. Tätä voi olla vaikea käsittää, jos ei niitä ole kokeillut, mutta uskoisin, että moni kokeillut voi allekirjoittaa tämän.

Psykedeelejä (sienet, LSD, DMT) otan nykyisin fiiliksen mukaan 2-4 kertaa vuodessa. ne ovat henkisesti yleensä niin rankkoja ja opettavaisia kokemuksia, että niistä jää paljon mietittävää pitkäksi aikaa. Ei siis edes tee mieli tuon useammin. En oikeastaan ymmärrä, miten pystyin silloin alkuaikoina ottamaan niitä jopa joka viikonloppu -toki sittenhän kun tripit alkoivat käydä henkisesti raskaammiksi, niin se käyttökin väheni ja nyt ollaan tässä fiksun käytön mallilla :).

Pilveä tulee eniten käytettyä, arkisin en käytä, mutta viikonloppuisin joskus. Sitäkään en polta, koska polttaminen on epäterveellistä ja siitä tulee kehoon todella huono fiilis. Eli siis vaporisoin tai syön. 

Oman lapseni (jota ei ole, mutta ehkä joskus tulee olemaan) kohdalla hyväksyisin täysin kannabiksen ja psykedeelien käytön, kunhan olisi vähintään 16v ja mieluusti vanhempikin eikä käyttö olisi jokapäiväistä eikä edes jokaviikkoista. Haluaisin itse olla se, joka vie lapsen ensimmäiselle sieni- tai LSD-tripilleen ja joka tarjoaa hänelle ne ensimmäiset kannabishitit. Ja mieluummin toivoisin lapsen käyttävän kannabista kuin alkoholia. En kuitenkaan toivoisi lapseni ryhtyvän käyttämään stimulantteja enkä myöskään opiaatteja tai rauhoittavia.

Siitä huolimatta, että olen valinnut päihteekseni alkoholin, tupakan ja kahvin sijasta laittomaksi luettuja päihteitä, olen ihan kunnollinen kansalainen. Käyn töissä, maksan veroni, maksan asuntolainaa. Pidän itseäni fiksuna ja asiallisena tyyppinä, tulen toimeen kaikkien kanssa. Syön terveellisesti ja harrastan liikuntaa ja huolehdin muutenkin itsestäni, lemmikeistäni, perheestäni sekä asunnostani hyvin.

Kaikki huumeidenkäyttäjöt eivät ole piikittäviä rappionistejä, kuten kaikki alkoholin käyttäjätkään eivät ole alkoholisteja. Ja huumeitakin on niin paljon erilaisia, kaikki eivät vaikuta ja toimi samalla tavoin joten niitä ei voi niputtaa yhteen ja samaan kategoriaan. Toivoisin, että huumekeskusteluissa muistettaisiin tämä.

PS. Ainoat päihteet, joihin olen ollut riippuvainen niin, että olen saanut esim. vierotusoireita, ovat olleet kofeiini ja nikotiini. Alkoholiin minulla on ollut erittäin vahva henkinen riippuvuus (ja ehkä jopa orastavia alkoholismin piirteitä, suvussani on myös alkoholismia). Alkoholinkin juomisen tosiaan lopetin sen jälkeen, kun kokeilin ensimmäistä kertaa laittomia päihteitä ja tajusin, miten paljon paremman, selkeämmän ja miellyttävämmän olon voin saada jollain muulla päihteellä -ilman kehon hullua myrkytystilaa (=krapula).

Jokainen käyttäköön ihan juuri sellaisia päihteitä kuin haluaa, tehköön omalle keholleen ja mielelleen ihan juuri niitä asioita kuin haluaa, kunhan ei toiminnallaan aiheuta haittaa muille. Jokaiselle ei sovi samat päihteet ja eri päihteiltä haetaan eri asioita -ei kukaan muu voi päättää kenenkään toisen puolesta, mikä päihde on parhain kullekin.

Oho, noi päihteetkin kirjoitin väärin, eli oikea kirjoitusmuoto on: 2C-P, 2C-B, 2C-E

Jos sillä nyt on minkään valtakunnan merkitystä.

t. 24

Joskus tulee mieleen, että onko maailmasta tullut huumemyönteisempi?

Vanhemmat eivät suutu lastensa huumeiden käytöstä, koska heidän mukaansa se on kokeilua. Nykyään tarjotaan koulussakin paljon huumevalistusta, joten tuskin vanhemman sanat huumeiden vaaroista kovinkaan tekevät vaikutusta suuntaan tai toiseen, jos nuori käyttää aineita. Jos olisin itse nuorena käyttänyt jotain, en olisi saanut pään taputtelua osakseni.

Näin terveydenhuollon ammattilaisena ihmettelen todella sitä, miksi ihmiset ylipäätään suhtautuvat myönteisesti huumeisiin. Ne nähdään osana hauskanpitoa, ehkäisemään tylsistymistä jne. Illalla ulos lähtiessä on hauska vauhdittaa iltaa nappaamalla pilleri suuhunsa. Myös vanhempien tulisi ymmärtää, että ne muutamat kokeilukerratkin voivat olla haitallisia. Niin nuoren kasvun kuin henkisen puolen osalta. Koskaan ei voi tietää, mitä ainetta kyseinen huume on. Mitä jos nuori menee niin sekaisin, että päätyy huonoihin käsiin. Mitä jos siihen jääkin loukkuun? Töissäni kuulen päivittäin, että "mun piti vain yhden kerran kokeilla". Ja se on surullista, kuinka se yksi kerta veikin koko elämän.