Lue keskustelun säännöt.
Onko Suomessa todella köyhiä lapsiperheitä?
15.11.2013 |
Hesarissa mainostettiin eilen radio-ohjelmaa, jota en ehtinyt kuuntelemaan, mutta mainoksessa oli aikuisia, joilla saattoi olla laskujen jälkeen pari euroa kuussa. Ja kahvipaketin ostoon ei ollut varaa läheskään aina, elivät puurolla ja herkkua oli kun sai sekoittaa mehua ja jauhoja.
Onko täällä vastaavia lapsiperheitä?
Kommentit (25)
Helsingin keskuspuistossa asuu asunnottomia. Mielestäni he ovat oikeasti köyhiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 12:37"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:20"]
Suomessa ei ole absoluuttista köyhyyttä. Suomalainen köyhyys on suhteellista. En jaksa selittää niiden eroa, googlaa.
Tähän keskusteluun ei pidä sotkea rappioalkoholisteja ym, jotka omilla valinnoillaan tekevät omasta tilanteestaan absurdin, mutta juurikin siitä on kyse, että heillä on varaa tehdä valintoja, jossa kaatavat tukensa kurkusta alas. Oikeassa köyhyydessä sellaista valinnan mahdollisuutta ei ole.
[/quote]
Suosittelen yhden aamupäivän viettämistä leipäjonossa. Se avaisi sinunkin silmäsi. Yleensä ajatellaan, että Suomalaisessa lapsiperheessä on vain suhteellista köyhyyttä, mutta nälänhätä on ihan totta suomalaisissa perheissä.
[/quote]
Absoluuttinen köyhyys on sitä, että ei ole edes sitä leipäjonoa.
Siis oikeesti, Suomessa EI OLE absoluuttista köyhyyttä. Absoluuttinen köyhyys vaatisi yhteiskuntaa, jossa ei ole sosiaalipalveluja. On ihan eri asia, jos niitä ei osaa käyttää.
Absoluuttinen köyhyys on esimerkiksi sitä, että lähetät lapsesi töihin kaatopaikalle sukeltamaan paskaveden seasta tavaroita, joille voisi olla käyttöä. Sitä, että se lapsi ei ikinä pääse lähellekään koulua, eikä opi lukemaan, etkä muuten osaa sinäkään lukea. Sitä, että joku voi kolkata lapsesi jossain kujalla, irrottaa elimet ja myydä ne eteenpäin, eikä ainuttakaan poliisia kiinnosta tutkia koko tapausta.
Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, ja hyvinvointiyhteiskunnan ihmisen pahoinvointi on ihan eri asia kuin kolmannen maailman kansalaisen pahoinvointi.
Tällaista on absoluuttinen köyhyys ja sitä ei Suomessa ole. Piste.
Mikä siinä on, että jotkut eivät voi hyväksyä sitä, että toiset ovat köyhiä.
Köyhyyden kokemus ei ole kivaa.
Kyllähän äidit vielä pärjää vanhoilla vaatteilla, mutta aika kurjalta tuntuisi, jos oma lapsi ei koskaan saisi mitään uutta. Jos vanhempana joutuisi pyytämään lasten joululahjat jostain pelastusarmeijalta tms.
Jos tietää, että alhainen elintaso ei ole vain hetken juttu, niin kuin esim. opiskelijoilla, vaan että siitä ei ole ulospääsyä.
Miltä tuntuisi tehdä valinta sen välillä ostaako tuoreita hedelmiä vai maksaisiko puhelinlaskun vai ostaisiko lapselle joululahjan?
Se kokemus köyhyydestä on ikävää.
Ok, hirveän moni ei näe suoranaista nälkää, mutta on kyllä käsittämättömän tietämätöntä väittää että suomessa ei ole köyhiä lapsiperheitä.
Mikä on kenenkään motiivi väittää tällaista? Tarve osoittaa oma paremmuus ja näppärät taloustaidot?
Suomessa köyhyys johtuu yleensä pätkätöiden ja työttömyysjaksojen yhdistelmästä tai liian isosta opintolainasta työttömyyteen yhdistettynä. Vaikka sossusta pitäisi periaatteessa yksin asuvankin saada se 400 euroa ruokaan ja laskuihin, niin lainojahan sieltä ei makseta. Melkein koko summa voi mennä lyhennykseen, ja ruokaa haetaan pulloja keräämällä.
Liskäsi ovat tietysti päihdeongelmaiset, mutta he tekevät kyllä itse tuon valinnan.
Meillä jää 700 euroa ruokaan kuukaudessa ja meitä on 5.