Lapsettomat, mitä teette vapaudellanne?

Esim. matkustukseen, sisustukseen, shoppailuun, gourmetkokkailuun, yhdessäoloon miehen kanssa :)

Hienoa! Muista nyt vaan välillä, että "shoppailet" muutakin kuin niitä karseita tekokukkasia, joita sulla on siinä takan reunalla...

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 15:42"]

Esim. matkustukseen, sisustukseen, shoppailuun, gourmetkokkailuun, yhdessäoloon miehen kanssa :)

[/quote]

No esimerkiksi tänään olin koulussa 8.15-13, heräsin siinä 6.30 ottamaan pitkän lämpimän suihkun, syömään herkullista aamupalaa ja litkimään kahvia.

Koulun jälkeen treffasin keskustassa ystäväni, shoppailimme, juorusimme ja kävimme kahvilla.

Kotiin tulin noin tunti sitten, söin (paahtoleipää:D), nyt datailen hetken sängyssä makoillen ja kohta otan pienet päiväunet.

Klo 19 aikaan lähden glögipullon (holillisen) kanssa ystävän luokse juhlistamaan viikonloppua ja turisemaan niitä näitä, baariin ei ole tarkoitus mennä.

Huomenna olen ystäväni muuttoapuna ja illalla vietetään pariskuntailtaa tuttavapariskunnan kanssa, varmaan pelaillaan pelejä ja käydään jossain yksillä (tai kahdeksoilla).

Sunnuntai on parisuhdepäivä, todennäköisesti nukutaan pitkään (krapula?), katsotaan elokuvia, tehdään jotain ihanaa ruokaa jne. Siinä sivussa siistitään asuntoa, pestään pyykkiä jne. Saatan tehdä myös joitakin koulutehtäviä pois alta.


En valita :)

Meillä on ollut paljon lapsettomia naapureina. Silloin jo kun olin pieni ja silloin kun kasvoin isommaksi. Ja nyt kun viimeinenkin lapsemme on muuttamassa kodista.

Ja aina ne ovat olleet ne lapsettomat naapurit, jotka ovat olleet tyytymättömiä milloin mihinin. Aina ne lapsettomat naapurit, jotka suuna päänä ovat kritisoineet ja arvostelleet, kulkeneet happamin naamoin ja ikävystyneinä ympäriinsä. Varsinkin juhlapyhinä ja lomien alkaessa.

Jos lapsettomuus on niin tavoiteltava asia, niin en ymmärrä, miksi heistä - itse näin elämänsä järjestäneistä! - on voinut tulla niin kauhean tyytymättömiä!

Mä yleensä aamulla ensin suihkautan päälleni givenchyä ja pistän jalkaani silkkiset tupstutohvelit ja kävelen vaatehuoneeseen. Käytän huolella aikaa miettiessäni minkä suunnittelijan asu mun mielentilaani tänään sopisi. Sitten syön rauhassa orgaanisen aamiaiseni ja luen päivän lehdet.... ei... en pysty tähän...

Tänään oli aika normaali päivä tällä lapsettomalla: Heräsin 5.45, lähdin koiran kanssa lenkille. Söin aamupalan ja lähdin töihin. Kotona olin klo 16. Sitten ulkoilin puolitoista tuntia koiran kanssa. Sitten pyykinpesua, kauppaa, tiskihommia, imurointia, pari työsähköpostia, ruoanlaittoa. Alas ehdin istua klo 20. Nyt sitten istun tässä television edessä ihan tylsänä ja todellakin toivoisin että olisi joku jonka kanssa jakaa tää arki.

Ei se niin hehkeää ole aidan tälläkään puolella. Arki on arkea lapsilla tai ilman.

Hassu ajatus muuten, että lapseton olisi automaattisesti parisuhteessa. Tai siihen kai tuo viittaa, että "mihin käytätte ylimääräiset rahanne". Eipä ole tyypillisesti sinkulla ylimääräisiä kauheesti ainakaan pk-seudulla, kaikesta saa maksaa enemmän. Ok- tuloilla mennään kädestä suuhun.

Elämiseen niinkuin itse tahdon. Uskon että joillekin se "vapaus" on  just niiden lasten tekoa. Mulle vapaus on tätä: omaa rauhaa ja elämää. Voin nukkua millon huvittaa, lähteä matkalle minne haluan ja milloin haluan..

Sytyttelen tulipaloja joihin etsin uhreiksi lapsia ja koiria.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 23:57"]

Ei se niin hehkeää ole aidan tälläkään puolella. Arki on arkea lapsilla tai ilman.

[/quote]

Minulla taas on hyvin voimakas kokemus siitä, että nimenomaan lapsettomuuteni sallii minulle nykyisen luksuselämäni. Jos lapsettomuus olisi tavanomaisempi valinta, en varmaankaan ajattelisi näin, mutta lähin vertailukohteeni ovat ruuhkavuosia elävät kaverini. Minulla on selvästi enemmän rahaa, aikaa, vapautta ja kaikenlaisia mukavuuksia kuin jos olisin tuollaisessa tilanteessa. Lapsettomuuteni on tavallaan seurausta siitä, että tiedän aika tarkkaan, millaista arkea haluan elää, ja olen nähnyt paljon vaivaa tehdäkseni siitä sellaista. Olen huomannut tämän provosoivan joitakin ihmisiä tavattomasti.

Minulla muuten on silkkitohvelit ja Givenchyn tuoksua. :)

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 23:34"]

Sitä kaikkea, jota itse tekisit jos et olisi antanut laskea sisään.

[/quote]

Kai olet neulonut pillusi kiinni, että myös varmistat sen? Ei rusinoita pullasta.

Käyn töissä, teen vapaaehtoistyötä. Harrastan.  Hoidan kavereitten ja sukulaisten lapsia + kummilapsia. Haaveilen omasta.

Rahaa ei ole.

Teen töitä 45-60 tuntia viikossa, työmatkat vielä 1 h päivä. Siinäpä ne arkipäivät meneekin. Viikonloppuisin siivoan, pesen pyykkiä, silitän, käyn kaupassa ja laitan ruuat seuraavaksi viikoksi.

En tiedä, mihin käyttäisin sen. Tällä hetkellä elämä tuntuu merkityksettömältä. Onhan minulla työ ja siellä lapsia - siellä minua odotetaan. Yksinäinen vanhuus surettaa. Mitäköhän sitä keksisi? Jotakin pitäisi keksiä, kun on tätä vapautta, ylimääräistä rahaa ja energiaa. Ehkä lisää töitä (vanhempien vapaiden ja äitiyislomien paikkauksia), joku uusi harrastus sekä matkustamista. Ja sitten voisi myös vähän taas törssätä vaatteisiin ja asusteisiin. Mutta ei se onnelliseksi tee.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 15:39"]

Meillä on hyvät suhteet kummankin vanhempiin ja niin meillä on mummit ja papat paikalla hakemassa lapset luokseen ja sitä paitsi naapurustossa on lapsien kaverit, joiden vanhempien kanssa vuorotellen "vapautetaan" toisiamme hoitovastuista. 

Mikä tuossa on niin vaikeata?

Minä käyn kolme kertaa viikossa kuntosalilla, lauluharkoissa ja töissä, tapaan ystäviä ja nautin elämästäni täysin rinnoin. Ja kotiin on ihana tulla, kun siellä on vastassa lapset eikä vain tympeää hiljaisuutta.

[/quote]

Hmm...

Ilmeisesti kaikilla ei ole vanhemmat vierihoitamassa vaan vanhemman/vanhempien on tehtävä kaikki asiat.

Mikä siinä on niin vaikeaa ?

Vaikkei kotona olisi niitä kaikkia lapsia, eikö kotona voi olla ääniä ja mukavaa ?

Mikä siinä yhdess olossa on niin vaikeaa ?

Kaikenlaiset vaihtoehdot ovat varmasti hyviä.

Naapurustosta, äiti ja isä, xxx lasta niillä x isää.

Äiti ja isä, omat lapset

Äiti ja isä, yksi lapsi

Nainen ja Mies

Mikä on se oikea malli ?

[/quote]

Kuulostaa hyvältä. Mutta en ole kyllä itse ajatellut, että miehen kanssa juttujen tekemisen yhdessä olisi jotain erikoista parisuhteen hoitoa.

Yleensäkin olen valinnut miehen, kenen kanssa on paljon yhteistä ja aika kuluu hyvin. Joten ei tarvitse erikseen hoitaa pelaamalla shakkia yhdessä.

Anteeksi, että puutuin vain tähän mielestäni hassuun asiaan, kun ihmiset vaahtoaa parisuhteen hoidosta ja se sisältää sitten kuitenkin vain ihan tavallista yhdessätekemistä.

[/quote]

Näinhän se on, mutta hoitaminen on eri asia kuin kehittäminen. Monella lapsettomalla ei ole yhtään sen enempää aikaa parisuhteelle kuin perheellisilläkään. Monesti ura ja muu itsensä kehittäminen sekä toteuttaminen on hyvin tärkeitä elementtejä elämässä lapsettomille.

Parisuhteen hoitamista on juurikin ajan anto sille toiselle, kehittäminen taas sitä, että pyritään kasvamaan suhteessa ihmisinä ja tekemään siitä entistä paremman ja kumpaakin jatkossakin kiinnostavan. Ei ihminen pysy samanlaisena koko elämänsä ajan, joten ei sitä voi vaatia kumppaniltakaan. Ajatukset ja mielenkiinnot vaihtuvat. Kehittämistä tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa, jos niitä halutaan pitää yllä ja syventää. Mikään kun ei ole itsestään selvää tai pysyvää ja elämä tuo eteen kaikenlaisia haasteita. Ei pidä pitää mitään tai ketään selvyytenä, sillä silloin valehtelette eniten itsellenne.

Käyn ravintoloissa, baareissa silloin kun huvittaa. En tarvitse kenenkään lupaa menoihini, ei tarvitse koordinoida kalentereita yhteen. Pääsen kampaajalle, kasvohoitoon yms. hemmotteluihin koska vaan. Saan olla ihanan itsekäs, ajattelen vain itseäni ja elän vain itselleni.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 13:06"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:33"]

 Kukaan ei rieku kiinni, ei huuda, ei metelöi, ei paru.

[/quote]

Juurikin tuon takia minä olen lapseton. En olisi millään jaksanut tuollaista elämää, hiljaisuus on minulle kaikki kaikessa.

[/quote]

Voi kulta, ei sen takia olisi kannattanut jäädä lapsettomaksi. Minun täydellinen kaunis tyttäreni ei enää rieku ei huuda ei metelöi eikä paru enää sen enempää kuin aikuinen ihminenkään, joten sinä hävisit. Nyt minä olen kokenut elämää suuremman rakkauden ja sinä et..voi voi....säälin sua..

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:34"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 13:06"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:33"]

 Kukaan ei rieku kiinni, ei huuda, ei metelöi, ei paru.

[/quote]

Juurikin tuon takia minä olen lapseton. En olisi millään jaksanut tuollaista elämää, hiljaisuus on minulle kaikki kaikessa.

[/quote]

Voi kulta, ei sen takia olisi kannattanut jäädä lapsettomaksi. Minun täydellinen kaunis tyttäreni ei enää rieku ei huuda ei metelöi eikä paru enää sen enempää kuin aikuinen ihminenkään, joten sinä hävisit. Nyt minä olen kokenut elämää suuremman rakkauden ja sinä et..voi voi....säälin sua..

[/quote]

Tässä kohtaa veti hiljaiseksi kun jäin miettimään. Lapsen kanssa olen tuntenut todella vaikeita aikoja koska kaipaan omaa aikaa ja vapaata elämää. Mutta olisin ilman lasta jäänyt paitsi kaikista suurimmasta tuntemastani rakkaudesta. Huh. Pysäyttävä ajatus.

Nukun.