Lapsettomat, mitä teette vapaudellanne?

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:17"]

Eipä sitä tuolla tavalla tule ajateltua. Miten ap käyttää sitä huolettomuutta ja energiaa, mitä hänellä on johonkin halvaantuneeseen vanhukseen verrattuna? Aina jollain on aikaa, rahaa, energiaa ja kaikkea muutakin enemmän kuin minulla. Uskon kuitenkin, että suurimmalla osalla ihmisistä on elämässään ihan tarpeeksi tekemistä ilman sen kummempaa miettimistä.

[/quote]

Harva kuitenkaan jatkuvasti voi tehdä mitä haluaa, oli lapsia tai ei. Monella ei ole sekä rahaa että vapaa-aikaa mitenkään rajattomasti.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:45"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:35"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:26"]

Sitä samaa mitä tekin ennen lapsia. Erityisesti kehitän itseäni ja parisuhdettani, luon uraa ja teen rahaa, jotta voin matkustella ja ostaa kaikkea kivaa ja kallista itselleni ja läheisilleni.

[/quote]

Miten parisuhdetta kehitetään?

[/quote]

Veikkaan että kirjoittaja tarkoitti "hoidan parisuhdettani".. Eli keskustellaan, nauretaan yhdessä, keksitään päättömiä juttuja.. Esim. meillä kokeiltiin kerran yöllä sängyssä pelata shakkia, toinen kerta tein miehelle kasvohoidon, yksi päivä mies tutustutti minut autoharrastukseensa eräässä tapahtumassa, luetaan yhdessä vaikka ääneen joku parisuhdekirja, hiljennytään yhdessä, ollaan toiselle aidosti läsnä, otetaan vaikka Tuttu juttu  -lautapeli ja kysellään siitä niitä kysymyksiä ( Mikä oli lempiaineeni koulussa ? Kumpi on perheen pää?  tms kysymyksiä joita ei tule ajatelleeksi), pidetään viini-juusto-maistajaiset, kerran mies teki minulle "amazing racen" :D ...
En tiedä mitään oikeita ja hienoja tapoja kehittää parisuhdetta mutta ainakin sen tiedän että kuten kaikki suhteet kaverisuhteista lähtien, parisuhde ja avioliitto kukoistaa, kun sitä hoitaa :) Monilla lapsellisilla ei välttämättä ole tällaiseen "extraan" välttämättä niin paljoa aikaa, tosin varmasti lapsetkin syventävät parisuhdetta tavalla jota lapseton ei voi ymmärtää :)

[/quote]

Tuo on parisuhde, ei parisuhteen kehittämistä.

Teen kahta työtä, elän oman rytmini mukaan ekä tee asioita pakon tai kiireen sanelemana, lähden matkalle tai viihteelle lyhyellä varoitusajalla, shoppailen ja ostan sitä mitä satun haluamaan sama pätee ruokailuunkin, laitan rahaa säästöön joka tilistä. Mm..harrastan paljon seksiä ja siinä ohella toivon mieni kanssa, että saadaan oma rakkauspakkaus alulle piakkoin :) terv.nearly 30

Rötvään sohvalla.

Seksiä joka päivä ihanien miesten kanssa :)

en tiennyt mihin aikani tuhlaantuu, tai en pohtinut sitä liioimmin, ennenkuin tuli eropeli. nyt olen "lapseton" 2vk joka kuukausi. on se aika lomaa!

en osaa sanoa osaisinko lapsettomana verrata ajankäyttöä mitä se olisi lasten kanssa. sama kuin kysyisi lyhyttukkaiselta miten vähemmän aikaa menee hiusten harjaamiseen kun olisi pitkä tukka, vai oliko hyvä vertaus?

Koirat aiheuttavat sotkua vähintään sen mitä lapset - tämä koirallisen ja perheellinen mielipide! Koirat myös sitovat ja vievät aikaa.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:15"]

En jaksa lukea kommentteja mutta ihmettelen, miten joku viitsii tehtailla näitä lapsettomuus-kysymyksiä. 

[/quote]

Jollain lapsellisella on paha masennus lapsiperheen kuluttavassa arjessa, joten hän haluaa kiduttaa itseään lisää kyselemällä, mitä muuta hän olisi elämänsä aikana voinut tehdä kuin lapsia. Siis haluaa oikein hekumoida masennuksessaan, näin minä tuon luen.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 22:29"]

Teillä on käytössänne ylimääräistä aikaa, rahaa, energiaa, huolettomuutta vanhempiin verrattuna... Mihin käytätte sen?

[/quote]

Elämästä nauttimiseen, lenkkeilyyn, löhöämiseen, matkusteluun, villiin seksiin. vaatteisiin ja hyvään ruokaan ja viiniin.

Tässä näin aluksi jotain

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:33"]

 Kukaan ei rieku kiinni, ei huuda, ei metelöi, ei paru.

[/quote]

Juurikin tuon takia minä olen lapseton. En olisi millään jaksanut tuollaista elämää, hiljaisuus on minulle kaikki kaikessa.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:45"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:35"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:26"]

Sitä samaa mitä tekin ennen lapsia. Erityisesti kehitän itseäni ja parisuhdettani, luon uraa ja teen rahaa, jotta voin matkustella ja ostaa kaikkea kivaa ja kallista itselleni ja läheisilleni.

[/quote]

Miten parisuhdetta kehitetään?

[/quote]

Veikkaan että kirjoittaja tarkoitti "hoidan parisuhdettani".. Eli keskustellaan, nauretaan yhdessä, keksitään päättömiä juttuja.. Esim. meillä kokeiltiin kerran yöllä sängyssä pelata shakkia, toinen kerta tein miehelle kasvohoidon, yksi päivä mies tutustutti minut autoharrastukseensa eräässä tapahtumassa, luetaan yhdessä vaikka ääneen joku parisuhdekirja, hiljennytään yhdessä, ollaan toiselle aidosti läsnä, otetaan vaikka Tuttu juttu  -lautapeli ja kysellään siitä niitä kysymyksiä ( Mikä oli lempiaineeni koulussa ? Kumpi on perheen pää?  tms kysymyksiä joita ei tule ajatelleeksi), pidetään viini-juusto-maistajaiset, kerran mies teki minulle "amazing racen" :D ...
En tiedä mitään oikeita ja hienoja tapoja kehittää parisuhdetta mutta ainakin sen tiedän että kuten kaikki suhteet kaverisuhteista lähtien, parisuhde ja avioliitto kukoistaa, kun sitä hoitaa :) Monilla lapsellisilla ei välttämättä ole tällaiseen "extraan" välttämättä niin paljoa aikaa, tosin varmasti lapsetkin syventävät parisuhdetta tavalla jota lapseton ei voi ymmärtää :)

[/quote]

Kuulostaa hyvältä. Mutta en ole kyllä itse ajatellut, että miehen kanssa juttujen tekemisen yhdessä olisi jotain erikoista parisuhteen hoitoa.

Yleensäkin olen valinnut miehen, kenen kanssa on paljon yhteistä ja aika kuluu hyvin. Joten ei tarvitse erikseen hoitaa pelaamalla shakkia yhdessä.

Anteeksi, että puutuin vain tähän mielestäni hassuun asiaan, kun ihmiset vaahtoaa parisuhteen hoidosta ja se sisältää sitten kuitenkin vain ihan tavallista yhdessätekemistä.

Töitä... ja kotitöitä. Lenkkeilen, selaan nettiä tai katson tv:tä hetken. Silloin tällöin tapaan kavereita. Siinä on minun perus arkea. Aika tylsää, vaikka itse sanonkin.

Ylimääräinen aikani kuluu harrastuksiin, luottamustoimiin ja rauhalliseen kotielämään. En pidä elämääni erityisen villinä, mutta kun tarkempaan ajattelee, nautin vapaudestani monin tavoin. Voin lähteä elokuviin, kaupungille tai romanttiselle illalliselle kun haluan ilman että tarvitsee järjestää lastenhoitajia. Ei ole hirveä kriisi jos tärkeä kokous venyy myöhään, kun ei ole lapsia odottelemassa. Kun tulen väsyneenä kotiin, voin vain levähtää hetken ja alkaa sitten tekemään kotihommia omaan tahtiin. Kotona ei odota pakosti toista työpäivää joka pitäisi painaa sisulla läpi. Öisin nukun, välillä rakastelen mieheni kanssa. Ei mitenkään erikoinen elämä, mutta minulle just hyvä.

7.15 herätys+aamutoimet

8.30 työpäivä alkaa

20.30 pääsen töistä, yritän ehtiä kauppaan

21.30 kotona, syön

22.00 katson kympin uutiset

22.30 ripustan pyykkiä, silitän vaatteita, maksan laskut, vien roskat, siivoan,

mitä milloinkin

23.00 iltatoimet ja nukkumaan

Viikonloppusin gradun kirjoittelua, kummilasten kissanristiäisiä, vanhempien ja isovanhempien auttamista milloin missäkin

Kaikkea mitä vapaudella ei saisi tehdä. Eli pidän hauskaa.

Jessus sentään. Kylläpä aloitukseni luettiin vihamielisesti. Aloittaja on itse lapseton ja hyvin tyytyväinen tilanteeseensa ja vapauteensa. Käytän sitä matkusteluun, seksiin, 10-20 tuntia viikossa vievään harrastukseen, ulkona syömiseen ja juomiseen, ystävien tapaamiseen ja muuhun elämästä nauttimiseen. Minusta ei ole mikään tabu sanoa, että lapsettoman elämä on vapaampaa kuin lapsiperheellisen elämä, eikä tämän toteaminen ole mikään hyökkäys ketään vastaan. -ap

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 13:08"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:45"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:35"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 00:26"]

Sitä samaa mitä tekin ennen lapsia. Erityisesti kehitän itseäni ja parisuhdettani, luon uraa ja teen rahaa, jotta voin matkustella ja ostaa kaikkea kivaa ja kallista itselleni ja läheisilleni.

[/quote]

Miten parisuhdetta kehitetään?

[/quote]

Veikkaan että kirjoittaja tarkoitti "hoidan parisuhdettani".. Eli keskustellaan, nauretaan yhdessä, keksitään päättömiä juttuja.. Esim. meillä kokeiltiin kerran yöllä sängyssä pelata shakkia, toinen kerta tein miehelle kasvohoidon, yksi päivä mies tutustutti minut autoharrastukseensa eräässä tapahtumassa, luetaan yhdessä vaikka ääneen joku parisuhdekirja, hiljennytään yhdessä, ollaan toiselle aidosti läsnä, otetaan vaikka Tuttu juttu  -lautapeli ja kysellään siitä niitä kysymyksiä ( Mikä oli lempiaineeni koulussa ? Kumpi on perheen pää?  tms kysymyksiä joita ei tule ajatelleeksi), pidetään viini-juusto-maistajaiset, kerran mies teki minulle "amazing racen" :D ...
En tiedä mitään oikeita ja hienoja tapoja kehittää parisuhdetta mutta ainakin sen tiedän että kuten kaikki suhteet kaverisuhteista lähtien, parisuhde ja avioliitto kukoistaa, kun sitä hoitaa :) Monilla lapsellisilla ei välttämättä ole tällaiseen "extraan" välttämättä niin paljoa aikaa, tosin varmasti lapsetkin syventävät parisuhdetta tavalla jota lapseton ei voi ymmärtää :)

[/quote]

Kuulostaa hyvältä. Mutta en ole kyllä itse ajatellut, että miehen kanssa juttujen tekemisen yhdessä olisi jotain erikoista parisuhteen hoitoa.

Yleensäkin olen valinnut miehen, kenen kanssa on paljon yhteistä ja aika kuluu hyvin. Joten ei tarvitse erikseen hoitaa pelaamalla shakkia yhdessä.

Anteeksi, että puutuin vain tähän mielestäni hassuun asiaan, kun ihmiset vaahtoaa parisuhteen hoidosta ja se sisältää sitten kuitenkin vain ihan tavallista yhdessätekemistä.

[/quote]

Ehkä tuo ei olekaan parisuhteen hoitamista vaan arkea -lapsettomille pareille. Hyvin monissa palstan ketjuissa tuodaan esille sitä, miten lapsiperheen arjessa ei ole ahdenkeskistä aikaa. Tällaisille pareille yllä kuvatusta tulee parisuhteen hoitamista, koska se vaatii jo ihan eri tavalla tahtoa, suunnittelua, lastenhoidon järjestämistä jne.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 14:00"]

Ehkä tuo ei olekaan parisuhteen hoitamista vaan arkea -lapsettomille pareille. Hyvin monissa palstan ketjuissa tuodaan esille sitä, miten lapsiperheen arjessa ei ole ahdenkeskistä aikaa. Tällaisille pareille yllä kuvatusta tulee parisuhteen hoitamista, koska se vaatii jo ihan eri tavalla tahtoa, suunnittelua, lastenhoidon järjestämistä jne.

[/quote]

Samaa mieltä. Meillä vietetään aikaa yhdessä suurin piirtein samalla tavalla kuin seurustelun alkuaikoinakin, paitsi ettemme ole enää opiskelijoita, joten meillä on jopa varaa tehdäkin juttuja. Käymme treffeillä pari kertaa viikossa, kierrämme museoissa, arkkitehtuurikävelyillä ja näyttelyissä (harrastamme taidehistoriaa), pelaamme yhdessä pelejä, keskustelemme paljon ja harrastamme runsaasti hyvää seksiä. Tällaista parisuhteen minusta pitäisi olla. Ei tässä olisi tilaakaan millekään lapselle. Mikä tahansa yhtä paljon aikaa ja energiaa vievä asia veisi suhdettamme vain huonompaan suuntaan.

Ainakin kun olen kova potemaan syyllisyyttä muutenkin niin ei tarvitse sitten ihan kroonisesti ja koko ajan syyllistää itseään ja pelätä että lapsi traumatisoituu, ilmeisesti kaikki vanhemmat kieriskelevät koko ajan itsesyytöksissä ja kärsivät huonosta omastatunnosta esim. siitä jos antaa lapselle einesruokaa tai saa lapsen itkemään tms, se jos mikä on stressaavaa.

Hyi kamala minkälaisia kavereita sulla on, jos tuolla tavalla itseään syyllistävät.

Ei minun tulisi mieleenikään, enkä tunne toisiakaan vanhempia, jotka syyllistäisivät itseään.

Mutta mitä tulee vapaa-aikoihin ja tekemisiin, niin eipä teidän lapsettomien vapaa-aika paljon omistammekaan eroa. 

Me nukumme viikonloppuna kauan, me käymme juhlimassa, me matkustelemme, me nautimme kasvohoidoista ja kursseista ja ravintolailloista. Ilman ja lasten kanssa. 

Kauheaa, jos näistä joutuisi luopumaan! Ei tulisi pieneen mieleenikään.

En ymmärrä miten tämä ei olisi mahdollista kaikissa lapsiperheissä.

Meillä on hyvät suhteet kummankin vanhempiin ja niin meillä on mummit ja papat paikalla hakemassa lapset luokseen ja sitä paitsi naapurustossa on lapsien kaverit, joiden vanhempien kanssa vuorotellen "vapautetaan" toisiamme hoitovastuista. 

Mikä tuossa on niin vaikeata?

Minä käyn kolme kertaa viikossa kuntosalilla, lauluharkoissa ja töissä, tapaan ystäviä ja nautin elämästäni täysin rinnoin. Ja kotiin on ihana tulla, kun siellä on vastassa lapset eikä vain tympeää hiljaisuutta.

Samaa sanoo mieheni. Joka sitä paitsi harrastaa myös. Eikä kaikkea tarvitse harrastaa yhdessä. Joten tuo yksi maininta "kehitän parisuhdettamme" sai meidät räjähtämään nauruun. Siisus. Ja yhdessä tehdäänkö kaikki?

Taidatte olla jotkut vaan niin tavattoman mustasukkaisia miehestänne ja avuttomia yksinolijoita, että ette halua jakaa miestänne edes omien mahdollisten lastenne kanssa.

quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 15:03"]

Ainakin kun olen kova potemaan syyllisyyttä muutenkin niin ei tarvitse sitten ihan kroonisesti ja koko ajan syyllistää itseään ja pelätä että lapsi traumatisoituu, ilmeisesti kaikki vanhemmat kieriskelevät koko ajan itsesyytöksissä ja kärsivät huonosta omastatunnosta esim. siitä jos antaa lapselle einesruokaa tai saa lapsen itkemään tms, se jos mikä on stressaavaa.

[/quote]