Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Psykoterapeutiksi?
18.09.2020 |
Hei
Olen kiinnostunut psykoterapeutin ammatista. Muutama kysymys tähän liittyen
1) Mikä näistä olisi sopivin pohjakoulutus sitä varten (psykologi on pois laskuista):
Sosionomi
Sairaanhoitaja
Yhteiskuntatieteiden maisteri (sosiaalityö)
Perustelut? Sosionomiksi / sairaanhoitajaksi opiskelu vie ainakin oletuksella vähemmän aikaa kuin sosiaalityön maisteriksi opiskelu (onko sen arvoista, jos hakeutuu psykoterapeutiksi?).
2) Psykoterapiakoulutuksen edellytyksenä on, että hakijalta vaaditaan vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveystyössä tai vastaavassa hoitotyössä.
Mikä näistä koulutuksista olisi paras mielenterveystyötä ajatellen?
Kommentit (70)
Itse olen sosionomi. Mielenterveystyön työpaikkoja on tarjolla todella vähän. Siis todella vähän. Katsokaapa vaikka Mollista. Kaikki paikat on sairaanhoitajille. Onko tutkinto sitten sen verran uusi työnantajille? En tiedä. Harmittaa silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luojan kiitos jos Valvira on puuttunut teologien ja näyttelijöiden koulutukseen. Vielä pitäisi saada ”iso käsi” valituksia hörhöilystä - ja näitä löytyy valitettavasti myös ihan psykologeista. On mennyt idän opit äiti ammoineen ja guruineen hiukkasen liian syvälle, ja tulevat työnkuvaan mukaan 😳
Psykologi-psykoterapeutin kommentit olivat hyviä! Itse psykiatrina ehdottaisin ensin kouluttautumaan psykiatriseksi sairaanhoitajaksi ja hankkimaan työkokemusta ensin siinä. Oma kokemukseni on, että jos kokemusta ns. raskaasta erikoissairaanhoidon psykiatriasta ei ole niin vähänkään mistään keskivaikeaa masennusta vaikeammasta oirekuvasta kärsivät potilaat pääsevät joskus säikäyttämään terapeutin. Terapiakoulutus on laaja, mutta harjoitusterapioiden lisäksi siinä ei tapaa kovin suurta massaa potilaita. Lopulta potilaita ymmärtää vasta, kun on tavannut suuren määrän erilaisia ihmisiä ja tulee tuntuma siihen, mikä on mitäkin ja kuka hyötyy mistäkin.
T. psykiatri
Vierailija kirjoitti:
Psykologi-psykoterapeutin kommentit olivat hyviä! Itse psykiatrina ehdottaisin ensin kouluttautumaan psykiatriseksi sairaanhoitajaksi ja hankkimaan työkokemusta ensin siinä. Oma kokemukseni on, että jos kokemusta ns. raskaasta erikoissairaanhoidon psykiatriasta ei ole niin vähänkään mistään keskivaikeaa masennusta vaikeammasta oirekuvasta kärsivät potilaat pääsevät joskus säikäyttämään terapeutin. Terapiakoulutus on laaja, mutta harjoitusterapioiden lisäksi siinä ei tapaa kovin suurta massaa potilaita. Lopulta potilaita ymmärtää vasta, kun on tavannut suuren määrän erilaisia ihmisiä ja tulee tuntuma siihen, mikä on mitäkin ja kuka hyötyy mistäkin.
T. psykiatri
Mutta eihän psykiatriseksi sairaanhoitajaksi pääse ennen kuin sairaanhoitajan tutkinto on plakkarissa? Se pitää hoitaa ensiksi? Vai miten on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologi-psykoterapeutin kommentit olivat hyviä! Itse psykiatrina ehdottaisin ensin kouluttautumaan psykiatriseksi sairaanhoitajaksi ja hankkimaan työkokemusta ensin siinä. Oma kokemukseni on, että jos kokemusta ns. raskaasta erikoissairaanhoidon psykiatriasta ei ole niin vähänkään mistään keskivaikeaa masennusta vaikeammasta oirekuvasta kärsivät potilaat pääsevät joskus säikäyttämään terapeutin. Terapiakoulutus on laaja, mutta harjoitusterapioiden lisäksi siinä ei tapaa kovin suurta massaa potilaita. Lopulta potilaita ymmärtää vasta, kun on tavannut suuren määrän erilaisia ihmisiä ja tulee tuntuma siihen, mikä on mitäkin ja kuka hyötyy mistäkin.
T. psykiatri
Mutta eihän psykiatriseksi sairaanhoitajaksi pääse ennen kuin sairaanhoitajan tutkinto on plakkarissa? Se pitää hoitaa ensiksi? Vai miten on?
Mitä? Psykiatrinen sairaanhoitaja on ihan perus sh, erikoistunut vain psykiatriaan. Kaikki erikoistuvat johonkin.
Ei helvetti oikeasti! Minä olen humanisti ja tiedän nämä! Missä te elätte, tynnyreissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaanhoitajat valitsevat opintojen loppupuolella nk. suuntautumisalan, joista yksi on mielenterveystyö eli psyk. sh on suuntautunut perustutkintonsa sisällä. Se ei siis ole perustutkinnon päälle tuleva erikoistumiskoulutus.
Miksi psykologi on poissa laskuista? Itselleni psykologin pohjakoulutus oli ehdoton kriteeri psykoterapeuttia etsiessä. En ymmärrä miksi joku haluaisi jonkun tuota alemman tai huonommin soveltuvamman pohjakoulutuksen jos nimenomaan tähtää psykoterapeutiksi.
Siis totta kai sairaanhoitaja voi tietyissä tapauksissa olla sopivampi kuin psykologi. En kiistä sitä. Mutta lähtökohtaisesti psykologin koulutus kuitenkin antaa parhaimmat valmiudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähihoitajapohjalla haet helpoiten suuntautuen mielenterveys- ja päihdetyöhön. Koulutuksen saa opparina hoidettua jolloin työkokemus kertyy paremmin ohessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologi-psykoterapeutin kommentit olivat hyviä! Itse psykiatrina ehdottaisin ensin kouluttautumaan psykiatriseksi sairaanhoitajaksi ja hankkimaan työkokemusta ensin siinä. Oma kokemukseni on, että jos kokemusta ns. raskaasta erikoissairaanhoidon psykiatriasta ei ole niin vähänkään mistään keskivaikeaa masennusta vaikeammasta oirekuvasta kärsivät potilaat pääsevät joskus säikäyttämään terapeutin. Terapiakoulutus on laaja, mutta harjoitusterapioiden lisäksi siinä ei tapaa kovin suurta massaa potilaita. Lopulta potilaita ymmärtää vasta, kun on tavannut suuren määrän erilaisia ihmisiä ja tulee tuntuma siihen, mikä on mitäkin ja kuka hyötyy mistäkin.
T. psykiatri
Mutta eihän psykiatriseksi sairaanhoitajaksi pääse ennen kuin sairaanhoitajan tutkinto on plakkarissa? Se pitää hoitaa ensiksi? Vai miten on?
Mitä? Psykiatrinen sairaanhoitaja on ihan perus sh, erikoistunut vain psykiatriaan. Kaikki erikoistuvat johonkin.
Ei helvetti oikeasti! Minä olen humanisti ja tiedän nämä! Missä te elätte, tynnyreissä?
Olen kiinnostunut psykoterapeutiksi ryhtymisestä, mutta en jaksa googlettaa tai ottaa mistään selvää. Vaikutanko ”ainekselta”?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajapohjalla haet helpoiten suuntautuen mielenterveys- ja päihdetyöhön. Koulutuksen saa opparina hoidettua jolloin työkokemus kertyy paremmin ohessa
Mitä? Eli oppisopimuskoulutuksella pykätty sh-tutkinto, ja sitten terapeutiksi? 😳
Jep. Pysyn yhä psykologi pohjakoulutuksena-asenteessani - tuplaten sen vahvuuden:
Oma psykoterapeuttini on pohjakoulutukseltaan lääkäri (LL, LT)---> psykiatri ja suorittanut psykoterapeutin opinnot. Ainoastaan lääkäripohjalla oleva psykoterapeutti pystyy samalla määräämään lääkkeitä. Kätevää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on jo hyviä kommentteja ap:lle.
Etukäteen on hyvä myös hieman pohtia millaista psykoterapiakoulutusta on ajatellut - suosituimpiin on tällä hetkellä paljon enemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja ja moni psykologikin joutuu keräämään työkokemusta minimivaatimusta enemmän, jotta pääsee haluamaansa koulutukseen. Sen sijaan vähemmän suosittuihin koulutuksiin on luonnollisesti myös helpompaa päästä.
Vieläkö Helsingin psykoterapeutti-instituutti kouluttaa? Entä saako sieltä Valviran myöntämän pätevyyden nykyisin?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/12/vahan-kuin-uskonlahko-opiskeli…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö Helsingin psykoterapeutti-instituutti kouluttaa? Entä saako sieltä Valviran myöntämän pätevyyden nykyisin?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/12/vahan-kuin-uskonlahko-opiskeli…
Taisipa juuri täältä pukata niitä ”ratkaisukeskeisiä”...
https://www.vauva.fi/keskustelu/2606840/helsingin_psykoterapiainstituut…
Ainakin tällä hetkellä kognitiiviset ja integratiiviset psykoterapiakoulutukset ovat niin suosittuja, että varmimmin pääsee sisään, jos on on psykologi tai lääkäri. Nykyään ei meinaa myöskään päästä muulla työkokemuksella, kuin raskaalla psykiatrialla, jos olet muu kuin psykologi/ psykiatri. Muihin suuntauksiin (dynaaminen, ratkaisukeskeinen) saattaa päästäkin ilman hyvää pohjakoulutusta ja vankkaa työkokemusta.
Käytännössä ihan sama mikä pohjakoulutus on, koska nykyään suurin osa ihmisistä on terapian tarpeessa ja terapeuteista on pula, joten kaikille terapeuteille kyllä löytyy töitä. Ei monikaan jaksa jonottaa vuosia että pääsee psykologille, jos tarjolla on muitakin terapeutteja.
Itse suosittelisin ehkä noista tuota sairaanhoitajaa. Siksi että esim. itsellä masennus pohjautui fyysisiin sairauksiin. Kun kävin itse yths:llä psykologi-psykoterapeutilla muutaman kerran juttelemassa, niin sen kanssa juttelu oli äärimmäisen turhauttavaa, kun terapeutin tietotaso ihmiskehosta oli esikoululaisen tasollaa. Ei sitä hullukaan jaksa alkaa opettamaan että missä päin kehoa mikäkin elin sijaitsee ja mikä on niiden tehtävä ja sitten vielä juurta jakasaen sairauksista ja niiden vaikutuksista. Mulle nuo pari kertaa psykologilla sai riittää, oli sen verran turhauttavaa etten toista kertaa mene. Enkä usko että olen ainoa jonka masennus pohjautuu siihen, kun sairaudet rajoittaa elämää ja on pilanneet sen. Semmoiselle ihmiselle ei mikään psykologi-psykoterapeutti kyllä käy.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö Helsingin psykoterapeutti-instituutti kouluttaa? Entä saako sieltä Valviran myöntämän pätevyyden nykyisin?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/12/vahan-kuin-uskonlahko-opiskeli…
Oho! Tuleeko täältä vielä ”ammattilaisia”? Kai nyt joku tietää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö Helsingin psykoterapeutti-instituutti kouluttaa? Entä saako sieltä Valviran myöntämän pätevyyden nykyisin?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/12/vahan-kuin-uskonlahko-opiskeli…
Oho! Tuleeko täältä vielä ”ammattilaisia”? Kai nyt joku tietää?
Hys hys!
Tuossa joku sosionomi aikaisemmin valitti, että mielenterveyspuolella ei riitä töitä. Onko tosiaan näin? Minua kiinnostaisi sairaanhoitajaksi opiskella ja juurikin auttaa mielenterveyspotilaita, mutta en tiedä uskallanko lähteä, jos ei ole töitä.
Alue: Aihe vapaa
Sama psykologi-psykoterapeutti jatkaa.
Toki sosionominakin on tällä hetkellä periaatteessa ihan samat mahkut päästä koulutukseen kuin muilla kelpoisuusehdot täyttävillä. Sairaanhoitaja on omasta mielestäni ehkä siinä mielessä varmempi pohjakoulutus, että sen asema on todennäköisesti varsin turvattu - eli vaikea kuvitella tilannetta, jossa sh-tutkinto raakattaisiin ulos kelpoisuusehdot täyttävistä tutkinnoista. Vaikka näköpiirissä ei nyt olekaan, että sosionomitutkinto sieltä poistuisi, niin etenkin jos ei heti ole terapeuttikoulutukseen hakemassa, pelaa enemmän varman päälle valitsemalla sh-opinnot. Aiemminhan esim. toimintaterapeutit, näyttelijät, teologit yms. olivat tervetulleita terapeuttikoulutukseen, mutta Valvira on muuttanut kelpoisuusehtoja tiukemmiksi. Tämä on nyt ehkä vähän ylivarovaista ennakointia, mutta kun näitä muutoksia kelpoisuusehdoissa on aiemminkin ollut...
Jos joku kuvittelee, että tämä työ on varsinainen kultakaivos, niin tervetuloa alalle. :) Mielenkiintoista työtä kyllä, mutta ei se raha nyt tuosta vain ovista ja ikkunoista virtaa... Niin ja yksi syy, miksi psykoterapeutit työskentelevät yksityisellä sektorilla on, että julkisella sektorilla ei näitä virkoja juurikaan ole. Ja niitä ei ole siellä, koska julkisella puolella toteutuva käynti psykiatrian polilla (psykologilla, hoitajalla tms.) on itse asiassa lähes tuplahintaista verrattuna yksityisen sektorin käyntiin. Yhteiskunnalle ja sairaanhoitopiireille tulee halvemmaksi esim. ostaa tarvittavat terapiapalvelut yksityisiltä toimijoilta.