40 v bilettäjä! Nolottaako baarin naistenhuoneessa

Öööö... ei. Pitäiskö? Tosin ei mulla ole ryppyjä eikä harmaata päätäkään kyllä vielä. Siinä iässä olen kyllä jo ettei ole tarvetta vertailla itseä muihin. Mulla on kivaa ihan omana itsenäni.

Ei hävetä ap. Mä en vertaa itseeni kehenkään,olen oma itseni.

Siis tä? Ei mulla vielä mitään ryppyjä ole eikä harmaita. Eikä nolottaisi jos olisikin. En toki käy missään K18-pissispaikoissa muutenkaan, enkä kilpaile samoista miehistä parikymppisten kanssa.

hei ap, ei maailma ole vain nuorten! sullapa se vasta hieno elämä on edessä, jos noin oikeasti ajattelet. kivat sulle!

kyllä ne tän päivän nuoret on 20 v kuluttua vanhempia ja ryppysempiä. toivottavasti eivät ole henkisesti yhtä rypyssä kuin sä.

Ei tietenkään hävetä. Kuule, se häpeäminen on nuorten, epävarmojen ihmisten ongelma. E kukaan itseään arvostava nelikymppinen häpeä itseeän, vuosiaan, elämän jälkiä. Jos häpeää itseään on syytä mennä terapiaan, minkä ikäisenä tahansa. kasikymppinen on kaksikymppinen ja nelikymppinen nelikymppinen- molemmissa on puolensa. Ja vielä niin että harva kakskymppinen ymmärtää mitään siitä nelikymppisen hyvästä :) Elämästään saa iloita ja juhlia vaikka 80v.

Mistä ihmeestä näitä sikiää, jotka luulee että nelikymppisenä on joku ihan vanha ja väsynyt, kurttuinen ikäloppu... Tosin luulin kai itsekin niin kaksikymppisenä. Nyt itse nelikymppisenä huomaan, että jaksamisessa ei ole vielä oikeastaan mitään muutoksia, ja ulkonäössäkin melko vähäisiä. 

Paras oli kyllä tämän päivän Hesarin lausunto, jossa Teemu Selänteen valmentaja ihmetteli Selänteen jaksamista vielä 43-vuotiaana: "Siinä iässä en itse pystynyt oikein edes kävelemään". No kyllä täytyy joku vakava sairaus olla, jos 43-vuotiaana käveleminen on jo vaikeaa.

Tässä huomaa eron niiden parikymppisten ja nelikymppisten naisten välillä; se parikymppinen vertailee itseään kaikkiin niihin muihin peilissä näkyviin (myös muihin parikymppisiin) "olenko mä kuumempi kuin tuo", nelikymppinen taas viis veisaa kanssapeilaajista, oli ne minkä ikäisiä tahansa.

Olen alle 40v.ja käyn nuorten paikoissa ihan tarkoituksella.On siistiä voida vielä pyöriä noissa paikoissa kymmenen vuoden kuluttua en taida enää mennä.Näytän vielä suht freesiltä eikä mulle kukaan oo tullut sanomaan et hei mitä sä teet täällä.En tosiaan näytä ikäiseltäni.Mulla on takana pitkä suhde ja nyt haluan vain irroitella.En käy ikäisteni tyyliin missään papparaispaikoissa.Mun kaikki seksisuhteet on nuorempiin miehiin.

Antakaa nyt olla, ei tuo parikymppinen tule asiaa tajuamaan, ennenkuin itse on nelikymppinen.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 12:06"]

kun vireesi peilin eteen ilmestyy muutama parikymppinen hehkeä tyttö. Hävettääkö juonteet ja rypyt ja värjätty, harmaantunut pää peilissä?

[/quote]

En kyllä käy bilettämässä kun en enää jaksa, mutta tuollaisen kysymyksen voi esittää vain todella nuori tai mieleltään lapseksi jäänyt, kokematon ja itsestään epävarma ihminen.

Miksi häpeäisin ryppyjä ja harmaita? Miksi 40-vuotiaan pitäisikään näyttää 20-vuotiaalta? Toki pidän itsestäni huolta, mutta en halua teeskennellä nuorempaa kuin olen. Ja vaikka se voi olla vaikea uskoa, niin kyllä sinäkin vanhenet, sinustakin tulee se 40-vuotias, tulee ne ensimmäiset rypyt ja harmaat hiukset. Toivottavasti osaat suhtautua siihen osana elämää.

Ei todellakaan. Mun tehtävä on tukea niiden itseään toisiin vertaavien parikymppisten itsetuntoa. "Oon ainakin paljon freesimpi kuin tuo satavuotias mummeli." 

No ei vaineskaan. En ole tullut edes ajatelleeksi, että itseään pitäisi hävetä. Kerran tosin vähän ihmettelin, kun yhdessä baarissa yks nuorikko tuli mun kanssa samaan vessankoppiin, kun "täs on kaks pönttöä". Mutta kyllä me sopuisasti saatiin molemmat pissattua. 

Ei. Pitäisikö? En haluaisi olla parikymppinen, nelikymppisenä on ihan kivaa :)

mä oon jo yli nelikymppinen ja käyn missään todella harvoin. joskus mieheni kanssa lasillisella tai kahdella. ennen olin todella epävarma. en ollut tyytyväinen, jos yksikään samassa huoneessa oleva oli minua kauniimpi. olin pitkälti yli 30-vuotias, kun pääsin tästä epävarmuudesta eroon. sen jälkeen elämä on ollut todella hienoa. ainoa, johon tarvitsee itseään verrata on oma itsensä. 

samaa toivon kaikille maailman naisille. =)

Biletän yleensä ikäisteni suosimassa baarissa mutta joskus saan kutsun lasteni tai heidän miniöidensä mukaan. Eipä yhtään ahdista nuo 20v-30v nuoret aikuiset. Tiedä sitten johtuuko siitä, että näytän ikäisekseni hyvältä. En ole koskaan kadehtinut nuoruutta.