Omasta äiti/isäpuoli-suhteestani, nyt kun oma esikoiseni murrosiässä niin..
..enpä muista että olisin koskaan, kertaakaan, kyseenalaistanut, kritisoinut saati "haukkunut" vaikkapa rageevaksi mummoksi, omaa äitiäni.
Ja ei, se ei johtunut siitä että olisin ollut jotenkin "täydellinen" tai oma äitini olisi kasvanttanut minut poikkeuksellisen "hyvin" vaan päinvastoin, meillä oli kotona sellainen ilmapiiri, voisi sanoa pelon ja alistamisen ilmapiiri, että ei siinä ollut tilaa eikä mahdollisuutta "normaaliin" murrosiän kuohuiluun.
Koin että minulla ei ollut sellaiseen oikeutta, muuten olisi tullut turpaan ja lujaa. Pelolla kasvatettu lapsi ja nuori. Lapsuudessa isän alkoholismin ja väkivallan vuoksi (äitini oli 17v kun synnyin, isä 23v) ja kun erosivat ollessani 9v niin sen jälk äidin psyykkinen pelon ilmapiiri, ahdistava tunnelma, piti olla mahd näkymätön ja mauton ja hajuton ja jos en ollut niin sain vaikkapa turpaani sen lisäksi että haukuttiin ja lytättiin.
Esim jos ja kun kokeesta tuli huono nro niin jätin sen aamuisin keittiön pöydälle allekirj laittoa varten ja pelkäsin koko päivän mitä on edessä kun kotiin pääsen. Sitten hyvittelin sitä asiaa ja erkaoiduin huoneeseeni päiväkirjojeni sekaan etten "enempää ärsyttäisi" sinä päivänä.
Ekan fritsuni kanssa ilmestuin kotiin 14v iässä ja äiti sai helvetilliset hepulit, huoritteli ja löi hengarilla ja lattialle kaatuessani potki j läimi pyyhkeellä.
Tulipas pitkä sepustus, mutta nyt siis oma esikoispoikani murrosiässä, 6-luokalla, ja kuulen jonkinlaista kritisointia ja "mummottelua" säännöllisesti. Kova poika kyseenalaistamaan ja tod fiksu kundi, olen hirvittävän ylpeä hänestä:) Välillä menentän hemroni jos niin voi sanoa ja ratkutan hälle takaisin, pahoitan jopa mieleni jutuistaan joskus mutta ikinä koskaan milloinkaan en ole käsiksi käynyt enkä voisi kuvitellakaan että hän ei "saisi" ilmaista itseään, kritisoida minua ja sanoa "rageevaksi mummoksi" (38v) jos siltä tuntuu. Tai että hänen pitäisi olla hajuton/mauton/näkymätön.
Tässä asiassa olen ainakin onnistunut, kiitos siitä ei kuulu kyllä omiin kokemuksiini, tai ehkä sittenkin, en tiedä..