Miksi Suomessa ollaan niin RAHAKESKEISIÄ?

Saksa on aika huono verrokki. Ei niillekään markkinoille sentään koko Suomen kansa mahdu, vaikka miten haluaisimme.

Siitä puhe mistä puute?

mun kokemukset osittain samoja, esim töissä moni miettii palkkaa negatiiviseen sävyyn. Kaveripiirissä taas ei rahasta juuri puhuta, muuta kuin annetaan toisillemme vinkkejä edullisista nettilöydöistä, alennuksista jne

Saksalaiset ja Saksasta Suomeen muuttaneet kaverimme ovat innokkaimpia puhumaan rahasta, tai ainakin urkkimaan muiden vuosituloja. Miettivät aina mitä mikäkin maksaa ja kehuskelevat saavansa kaiken halvemmalla.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 23:16"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 22:37"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 22:28"]

Kyllä esimerkiksi USA:ssa on raha hyvin tärkeää, esimerkiksi naisille on tärkeää tulevan aviomiehen taloudellinen tilanne, siellähän luokitellaan ihmisetkin luottokelpoisuuden mukaan. Minua on ennemminkin ärsyttänyt suomalaisissa se, että palkaa ei saa kysyä eikä kerrota, mitä ihmeen salailua siinä on? Sehän on hyvä tietää mitä eri ammateissa saa palkkaa, tai eri firmoissa. Se myös estäisi sen että samasta työstä maksetaan toisille (naisille) vähemmän kuin toisille (miehille) jos oltaisiin avoimia palkan suhteen. Ja mitä ihmeen pahaa siinä on että jos toinen on ostanut jotain kivaa, että kysyy mitä se maksoi ja mistä ostettu, jos jostain tykkää voi miettiä että olisiko minulla varaa ostaa myös tuollainen. En minä ainakaan kysele sellaisista tavaroista hintaa jotka ei mua kiinnosta muutenkaan.

Ja koska nyt on taas kerran lama, ja ihmisillä taloudellisesti tiukkaa, firmoilla on tiukkaa, kunnilla on tiukaa ja valtiolla on tiukkaa, onko mikään ihme että raha-asiat puhuttavat? Kaikki kuluttajahinnat nousevat koko ajan, ja euroopassa on talouskriisi joka uhkaa meidän kaikkien tulevaisuutta, olisihan se todella tyhmää olla puhumatta siitä.

[/quote] No ei kylla udella toisten palkkaa, eika kerrota omaa. Enemmanhan Suomessa on naita jotka julistavat etta luottotiedot meni. Ja kylla nousisi kamala haloo jos joku lehti rupeaisi julkaisemaan ihmisten verotietoja, miljoonakorvaukset loukatuille. Tuli taas tata mutu ja luulen tietoa sinulta.

t.usalainen

[/quote]

No kummasti ne telkkarissa niitä rahojaan retostelee, ihan tänne Suomeen asti tulee tiedot ohjelmien välityksellä. 

[/quote]

Telkkarissa, phehehheehheee..... WT:n ensyclopedia !

rahasta puhuminen ainakin englannissa on hyvin rahvaanomaista ja vulgaaria. pitaa antaa elamantavan puhua jos on rahaa eika verbaalisesti mainostaa. (olen asunut englannissa 20v). 

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 22:17"]

Ystävätär asui ja työskenteli lähemmäs 13 vuotta ulkomailla monessa maassa, ja kun palasi tänne 2 kk sitten ja on viettänyt täällä Hgissä muutaman viikon mm. uusien työkavereiden kanssa ja vanhojen luokkakavereidensa kanssa entisellä kotipaikkakunnallaan, niin teki sellaisen havainnon että kaikki jauhaa vain rahasta täällä Suomessa. Kotona minulle opetettiin jo pienenä että rahasta puhuminen on moukkamaista ja tyhmää, joten en ole koskaan kehdannut udella keltään mitään hintoja tai puhua raha-asioista.

Kysyi minulta että onko tämä ollut tällaista etenkin sen jälkeen kun eurot tuli? Aloin miettimään että näinhän se todellisuudessa on! Ulkomaiset ystävätkään eivät usein ota raha-asioita esiin keskusteluissa. Täällä Suomessa kaikkien täytyy saada tietää mitä mikäkin maksanut jos joku jotain uutta kivaa ostanut, ihmiset valittavat kokoajan että euro sitä euro tätä, ihmiset pohtivat että mitä se ja se saa palkkaa ja paljonko sen puoliso saa palkkaa ja kun sen isä kuoli niin paljonkohan sekin sai perintöä, ja että kun tilillä on vain 10 euroa niin mitä nyt. Ihme etteivät saa hengenahdistusta jos joku muu ostanut uuden monen kymmenen tonnin auton itselleen!

Mistä tämä johtuu? Miksi porukka juoksee sokeana rahan perässä ja tekee siitä kamalan numeron, sensijaan että olisivat iloisia perheistään, yhdessäolosta, siitä että ovat terveitä ja että rahaa riittää perustarpeisiin ja johonkin itsensä hemmotteluun?

[/quote]

Olen täysin eri mieltä, minusta raha on Suomessa jonkin asteinen tabu.

Minä ainakin kaipaisin juttuseuraa jonka kanssa voisi puhua rahasta, mutta en sellaista löydä. Voi toki johtua siitäkin, että haluaisin puhua olemassa olevasta rahasta, en sen puutteesta.

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 09:37"]

Haluan vain, että yrityksien maan vaihto tehdään vaikeammaksi ja kalliimmaksi ja myös pitkään yrityksessä palvelleet saavat hyvän erorahan. Sellaistakin tehdään SAKSASSA. Unohdit sen valikoidulla muistillasi.

Lisäksi Saksassa on perheverotus ja monet haluavatkin noita "epätyypillisiä ja pienipalkkaisia töitä", koska perheet elää yhdenkin ihmisen tuloilla.

[/quote]

Sinun kannattaisi ymmärtää se, miksi Saksaan on edes tullut tuo eroraha-järjestelmä: se on tullut nimenomaan sellaisessa yhteistyössä, jota minäkin peräänkuulutan: se, että yrityksille annetaan jotakin ja ne vastavuoroisesti antavat jotakin takaisin. Saksassa tämä kehitys on vuosikymmenien aikana mennyt niin, että palkkakehitys on ollut minimaalista, mutta sillä on ostettu "irtisanomissuoja", johon tuo erorahakin liittyy: Suomessa taas ay-liikkeet ajavat vähän päinvastaista asiaa: palkankorotuksia ja ainoastaan vakituisten, kokopäivätyössä olevien oikeuksia. Vasta nyt Saksa on pystynyt antamaan suht huimat palkankorotukset.

Myöskin työttömyysvakuutusmaksut ja muutenkin suurin osa erilaisista sosiaalivakuutusmaksuista on heitetty työnantajan kontolle, Saksassa on toisin päin. Verotus on työntekijälle korkeampaa.

Suomessakin huomioidaan lapsiperheet: lapsilisät. Toki lapsilisät voitaisiin poistaa ja hoitaa lapsiperheiden tuki verotuksen muodossa.

Saksassa työttömyysturva on ollut olennaisesti heikompi kuin Suomessa: ansiosidonnainen on vuoden lyhyempi ja on pienempi tarveharkintainen työttömyyspäiväraha.

Ja jos mietit saksalaista systeemiä, niin sehän kannustaa yrityksiä palkkaamaan määräaikaisia ja osa-aikaisia. Eli siis niitä pätkätöitä (eikö tämä ole jo muutenkin Suomessa ongelma, pienipalkkaiset määräaikaiset työt, joita ei haluta tehdä, koska tuet ovat suuremmat?)

Se, mitä voitaisiin tehdä, on lopettaa irtisanomisajan puitteissa oleva työvelvoite (monet yrityksethän eivät tätä edes hyödynnä) ja irtisanomisajalta saisi vielä palkan. Tämä vastaisi suurinpiirtein erorahoja.

Yrityksillä pitää olla jopa useampia erilaisia lupia ennen kuin voi aloittaa yritystoiminnan. Yksinkertaisesti peruuttamalla nämä ei ko. yritys saa mitään Suomessa harjoittaa.

Suurin osa yritysten toiminnasta ei tarvitse mitään lupia, vaan ne ovat poikkeuksia (jos taas yritystä ei voisi rekisteröidä, niin Suomen pitää silloin luopua perus-ja ihmisoikeus-lähtökohdista, joihin elinkeinovapaus liittyy) Ja edes rekisteröintejä epäämällä et voi estää yrityksiä lähtemästä maasta. Onko sinulla oikeasti mitään hajua siitä, miten kilpailun estäminen vaikuttaa markkinataloudessa? Et noihin kysymyksiini aikaisemmin vastannut. Suomi on niin pääomaköyhä maa, että Suomella ei ole mahdollisuuksia säilyttää nykyisenkaltaista elintasoa, jos keskitytään vain maan sisäiseen toimintaan.

Ap ei ole rahakeskeistä kulttuuria ja elämää nähnytkään, jos ei ole asunut esim. USAssa tai Japanissa. Suomalaiset eivät todellakaan ole rakakeskeisiä. Johtunee yhteiskunnan tukiverkosta, täällä ei tarvitse varsinaisesti pelätä köyhyyttä, vaikka eihän kukaan sitä tietenkään omalle kohdalle toivo.

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 10:52"]

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 09:37"]

Haluan vain, että yrityksien maan vaihto tehdään vaikeammaksi ja kalliimmaksi ja myös pitkään yrityksessä palvelleet saavat hyvän erorahan. Sellaistakin tehdään SAKSASSA. Unohdit sen valikoidulla muistillasi.

Lisäksi Saksassa on perheverotus ja monet haluavatkin noita "epätyypillisiä ja pienipalkkaisia töitä", koska perheet elää yhdenkin ihmisen tuloilla.

[/quote]

Sinun kannattaisi ymmärtää se, miksi Saksaan on edes tullut tuo eroraha-järjestelmä: se on tullut nimenomaan sellaisessa yhteistyössä, jota minäkin peräänkuulutan: se, että yrityksille annetaan jotakin ja ne vastavuoroisesti antavat jotakin takaisin. Saksassa tämä kehitys on vuosikymmenien aikana mennyt niin, että palkkakehitys on ollut minimaalista, mutta sillä on ostettu "irtisanomissuoja", johon tuo erorahakin liittyy: Suomessa taas ay-liikkeet ajavat vähän päinvastaista asiaa: palkankorotuksia ja ainoastaan vakituisten, kokopäivätyössä olevien oikeuksia. Vasta nyt Saksa on pystynyt antamaan suht huimat palkankorotukset.

Myöskin työttömyysvakuutusmaksut ja muutenkin suurin osa erilaisista sosiaalivakuutusmaksuista on heitetty työnantajan kontolle, Saksassa on toisin päin. Verotus on työntekijälle korkeampaa.

Suomessakin huomioidaan lapsiperheet: lapsilisät. Toki lapsilisät voitaisiin poistaa ja hoitaa lapsiperheiden tuki verotuksen muodossa.

Saksassa työttömyysturva on ollut olennaisesti heikompi kuin Suomessa: ansiosidonnainen on vuoden lyhyempi ja on pienempi tarveharkintainen työttömyyspäiväraha.

Ja jos mietit saksalaista systeemiä, niin sehän kannustaa yrityksiä palkkaamaan määräaikaisia ja osa-aikaisia. Eli siis niitä pätkätöitä (eikö tämä ole jo muutenkin Suomessa ongelma, pienipalkkaiset määräaikaiset työt, joita ei haluta tehdä, koska tuet ovat suuremmat?)

Se, mitä voitaisiin tehdä, on lopettaa irtisanomisajan puitteissa oleva työvelvoite (monet yrityksethän eivät tätä edes hyödynnä) ja irtisanomisajalta saisi vielä palkan. Tämä vastaisi suurinpiirtein erorahoja.

Yrityksillä pitää olla jopa useampia erilaisia lupia ennen kuin voi aloittaa yritystoiminnan. Yksinkertaisesti peruuttamalla nämä ei ko. yritys saa mitään Suomessa harjoittaa.

Suurin osa yritysten toiminnasta ei tarvitse mitään lupia, vaan ne ovat poikkeuksia (jos taas yritystä ei voisi rekisteröidä, niin Suomen pitää silloin luopua perus-ja ihmisoikeus-lähtökohdista, joihin elinkeinovapaus liittyy) Ja edes rekisteröintejä epäämällä et voi estää yrityksiä lähtemästä maasta. Onko sinulla oikeasti mitään hajua siitä, miten kilpailun estäminen vaikuttaa markkinataloudessa? Et noihin kysymyksiini aikaisemmin vastannut. Suomi on niin pääomaköyhä maa, että Suomella ei ole mahdollisuuksia säilyttää nykyisenkaltaista elintasoa, jos keskitytään vain maan sisäiseen toimintaan.

[/quote]

Saksassa verotus on korkeampaa vain ei-avioliitossa oleville, perheellisille se on matalampi.

Palkankorotuksista; kyllä Saksassa on esim. viimeiset 5 vuotta ollut ihan hyvät palkankorotukset esim. IG Metallin neuvottelemissa sopimuksissa.

Työttömyyskorvausta en pidä edes minään ns. ongelmana Saksassa, koska useilla aloilla on työvoimapula ja töitä kyllä löytyy.

Yrityksien siirtyminen ulkomaille; Suomessa kyllä löytyy keinoja tähänkin ongelmaan jos tahtoa löytyy. Lisäksi pitäisi suosia hankinnoissa voimakkaasti kotimaassa toimivia yrityksiä ja laskea myös verojen maksusta tulevat tulot Suomeen verrattaessa tarjouksia.

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 11:24"]

Saksassa verotus on korkeampaa vain ei-avioliitossa oleville, perheellisille se on matalampi.

Palkankorotuksista; kyllä Saksassa on esim. viimeiset 5 vuotta ollut ihan hyvät palkankorotukset esim. IG Metallin neuvottelemissa sopimuksissa.

Työttömyyskorvausta en pidä edes minään ns. ongelmana Saksassa, koska useilla aloilla on työvoimapula ja töitä kyllä löytyy.

Yrityksien siirtyminen ulkomaille; Suomessa kyllä löytyy keinoja tähänkin ongelmaan jos tahtoa löytyy. Lisäksi pitäisi suosia hankinnoissa voimakkaasti kotimaassa toimivia yrityksiä ja laskea myös verojen maksusta tulevat tulot Suomeen verrattaessa tarjouksia.

[/quote]

Minähän sanoin, että viime vuosina Saksassa on ollut parempaa palkkakehitystä: mutta se, että siihen tilanteeseen päästiin, vaati vuosikymmenen palkkakehityksen lahestulkoon jäädyttämisen. Eli panostettiin enemmän siihen, että ihmisillä on ylipäätänsä töitä, kuin pienen osan ostovoiman kehittämiseen.

Niin, Saksassa on vahva teollisuus: Suomessa taas ei. Saksassa on kaikennnäköistä, joka tekee maasta yrityksille houkuttelevampaa. Suomessa ei ole tätä, Suomihan yrittää kilpailla korkeakoulutetulla työvoimalla, muuta Suomesta ei oikein saa irti.

Yrityksien siirtyminen ulkomaille; Suomessa kyllä löytyy keinoja tähänkin ongelmaan jos tahtoa löytyy.

Mitä keinoja? Miten estät yritystä lähtemästä pois maasta, kuitenkin niin, että toiminta jatkuu Suomessa (koska jos toiminta loppuu, niin sehän on ihan sama, lähteekö yritys maasta pois)

En nyt sano, etteikö muista maista voitaisi katsoa mallia, mutta muiden maiden erot Suomeen pitää ottaa huomioon, kun arvioidaan sitä, mikä voisi toimia täällä. Enkä vastusta myöskään tuota erorahasysteemiä, mutta silloin  pitää ottaa huomioon, minkälaiset vaikutukset sillä on yrityksiin. Saksassa on erittäin paljon suuria yrityksiä, jotkaa työllistävät monia ihmisiä: Suomessa taas valtaosa on pk-yrityksiä. Nythän pk-yritysten tukeminen olisi tärkeää. Siksi Suomessa ei voida ajatella, miten kepitetään suuria yrityksiä, vaan pitää miettiä, miten tuetaan pieniä yrityksiä, jotta ne työllistäisivät mahdollisimman monta ihmistä.

Rahaa ei voi syödä, juoda tai naida. Mikä olikaan rahan arvo?

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 11:53"]

Rahaa ei voi syödä, juoda tai naida. Mikä olikaan rahan arvo?

[/quote]

Raha edesauttaa syötävän, juotavan ja naitavan hankkimista. Rahan arvo määräytyy markkinoiden mukaan, se ei ole mitenkään kiinteä.

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 12:05"]

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 11:53"]

Rahaa ei voi syödä, juoda tai naida. Mikä olikaan rahan arvo?

[/quote]

Raha edesauttaa syötävän, juotavan ja naitavan hankkimista. Rahan arvo määräytyy markkinoiden mukaan, se ei ole mitenkään kiinteä.

[/quote]

Rahalla on siis vain vaihtoarvo, sen käyttöarvo on vaihdon välineenä. Mitään markkina-arvo sillä tieteenkään ei ole, koska on pelkkää paperia. 

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 12:07"]

Rahalla on siis vain vaihtoarvo, sen käyttöarvo on vaihdon välineenä. Mitään markkina-arvo sillä tieteenkään ei ole, koska on pelkkää paperia. 

[/quote]

Jaa, suurin osa valuutasta taitaa olla kyllä ihan digitaalisessa muodossa. Sehän olisi markkinataloudelle tuhoisaa, jos paperirahalla olisi jokin itseisarvo.

Ja tottakai rahalla on markkina-arvo, joka määräytyy markkinoilla. Jos otat tyhjän paperin ja 20e setelin, niin kumpi on arvokkaampi?

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 12:11"]

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 12:07"]

Rahalla on siis vain vaihtoarvo, sen käyttöarvo on vaihdon välineenä. Mitään markkina-arvo sillä tieteenkään ei ole, koska on pelkkää paperia. 

[/quote]

Jaa, suurin osa valuutasta taitaa olla kyllä ihan digitaalisessa muodossa. Sehän olisi markkinataloudelle tuhoisaa, jos paperirahalla olisi jokin itseisarvo.

Ja tottakai rahalla on markkina-arvo, joka määräytyy markkinoilla. Jos otat tyhjän paperin ja 20e setelin, niin kumpi on arvokkaampi?

[/quote]

Luvut ovat sattumanvaraisia, eivät merkitse mitään, ovat siis kokoelma sopimuksia. Se, että 20 euroa on vähemmän kuin 100 euroa on sopimus - aritmetiikka ei merkitse mitään. 

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 12:29"]

Luvut ovat sattumanvaraisia, eivät merkitse mitään, ovat siis kokoelma sopimuksia. Se, että 20 euroa on vähemmän kuin 100 euroa on sopimus - aritmetiikka ei merkitse mitään. 

[/quote]

No eihän se itseasiassa kaikessa mene noin: löytyy esimerkiksi rahoistakin keräilyharvinaisuuksia, joilla voi olla monta arvoa. Silloin kyseisellä setelillä on käyttöärvo ja itseisarvo.

Ja rahan arvoa ei voida pelkästään sopia, vaan siihen sisältyy myös luottamus tietyn arvon säilymiseen.

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 12:11"]

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 12:07"]

Rahalla on siis vain vaihtoarvo, sen käyttöarvo on vaihdon välineenä. Mitään markkina-arvo sillä tieteenkään ei ole, koska on pelkkää paperia. 

[/quote]

Jaa, suurin osa valuutasta taitaa olla kyllä ihan digitaalisessa muodossa. Sehän olisi markkinataloudelle tuhoisaa, jos paperirahalla olisi jokin itseisarvo.

Ja tottakai rahalla on markkina-arvo, joka määräytyy markkinoilla. Jos otat tyhjän paperin ja 20e setelin, niin kumpi on arvokkaampi?

[/quote]

Luvut ovat sattumanvaraisia, eivät merkitse mitään, ovat siis kokoelma sopimuksia. Se, että 20 euroa on vähemmän kuin 100 euroa on sopimus - aritmetiikka ei merkitse mitään. 

[/quote]

Sanopa nyt vielä, mitä ihmettä tahdot oikein sanoa?

Asun keski-euroopassa ja rahasta puhutaan jatkuvasti ja kaikkialla. Naurettavia nämä "vain Suomessa sitä ja tätä" -avaukset.