Lähihoitajat: ällöttävintä mitä olette työssänne kohdanneet?
toisessa ketjussa retostellaan siivoojien ällöttäviä kokemuksia. No entäs lähihoitajat tms. jotka vaihtaa aikuisille vaippoja? Onko ällöttävää?
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 22:32"]
Humalainen työkaveri yritti iskeä pikkujouluissa.
[/quote]Ai kauhea! Vaihda hyvä ihminen alaa?
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 22:35"]
Noh, mä olen lukenut näitä ällötys- juttuja ja miettinyt, että jokaisen ihmisen täytyisi varmaan ajatella elämää eteenpäin. Ettei kukaan ihminen saisi olla toiselle yök. Joskus, jonakin päivänä sun oma lapsesikin voi olla tuolla lailla, ihan yksin maailmassa toisten armoilla.
Eikö tätä maailmaa pitäisi muuttaa?
[/quote]
Ei ne ihmiset ole missään tapauksessa yök, mutta on ihan luonnollista, että eritteet ja märkivät haavat saattavat aiheuttaa inhoreaktion.
Ällöttävin taisi olla kun sain noukkia kakkakikkareita yhden asukkaan suusta, kun hän oli taas keksinyt että kun kakkaa vaippaan niin sitä voi kaapia sieltä vaipasta ja sillä voi maalata seinät ja sitä voi syödä.
Mulla sairaanhoitajana myös lima se pahin, lähes kaikki muu ei aiheuta tunteita. Pahimpia on ollut:
- Neliraaja halvaantunut potilas jolla suoli toimitetaan käytännössä kaivamalla se uloste pois. Peräaukko ja suoli niin laajentunut, että ongelmitta mahtuu sormet sisään. Sitten sormilla paloiteltava massaa.
- Lima joka pitkänä ja paksuna jojona on vedettävä pois potilaan suusta/nielusta rullaten sitä esim. taitokseen. Imulla ei lähtenyt.
- Suolitukoksessa potilaan oksentama ulosteeksi vatsa/ohutsuoli alueella muuttunut ruoka. Ennen nenämahaletkun laittoa, joilloin poistuu sitä kautta keräyspussiin.
Ulosteen ja virtsan kanssa olen tekemisissä päivittäin, se ei ällötä. Vähän ällöttää se paksu, sitkeä, kurlaava lima jota imetään potilaan nielusta.
Avanteen hoidossa on ällöttävintä appelsiinin/madnariinien jämien nyppiminen pois suolenpätkästä ulosteen seasta. Ne eivät nimittäin sula vaan tulevat paskan mukana sellaisenaan ulos. Varsinkin raskaana pahoinvoivana se homma teki tiukkaa.
Joku mainitsikin jo ne hyvin syöneet kärpäsentoukka pussit..
Pahin on ehkä kuitenkin ollut pahoin palaneen ihmisen hoitaminen. Se palaneen lihan ja savun haju.. Tuntui, että sitä saanut työpäivän jälkeen pois itsestään ja nenästään edes pitkän suihkun jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 02:05"]
Ällöttävin taisi olla kun sain noukkia kakkakikkareita yhden asukkaan suusta, kun hän oli taas keksinyt että kun kakkaa vaippaan niin sitä voi kaapia sieltä vaipasta ja sillä voi maalata seinät ja sitä voi syödä.
[/quote]
Mä kanssa koen aika oksettavina just noi tilanteet kun potilaat joskus syö omia eritteitään tai sotkee niillä.
Ulosteen siivoaminen vaipasta ja siitä ihmisestä ei niinkään inhota, se on vain paskaa ja sitä tulee itseltänikin ja lapsiltanikin. Mutta jos se uloste on sen ihmisen suussa tahi hiuksissa niin se tuntuu jo kurjalta sen toisen ihmisen puolestakin...
Joskus törmännyt myös siihen, että joku muistisairas tai mielenterveysongelmainen (olen hoitanut aika paljon molempia) on työntänyt ruumiinaukkoihinsa täysin sinne kuulumattomia esineitä. Eli en nyt meinaa että seksileikkimielessä olisi sinne laitettu joku pullo tms eikä sitä enää saada ulos, vaan siis että ihan oireena jostakin on esim hiusharja työnnetty emättimeen harjapää edeltä, samoin hammasharja ja kerran eräs oli peräaukkoonsa työntänyt sellaisen nokkamukin, joka jäi sinne jumiin. Verta ja ulostetta valuu ja potilas kivuissaan ja siinä kohtaa alkaa kylmä hiki puskea itsellekin, niin pahaa tekee se potilaan tuska varsinkin.
Toi aiemmin mainittu avanteen putsaaminen oli alkuvuosina kanssa ihan järkyttävää, mutta siihenkin tottuu ja kumman taitavasti sitä oppii hengittämään ihan vain suun kautta. Onneksi sillä osastolla jossa nykyään työskentelen, on aina maskeja käytettävissä. Myös märkäiset haava haisevat joskus todella kamalalle.
Kerran näin kun eräältä ikääntyneeltä saattohoidossa olevalta ihmiseltä, jolla oli pahat säärihaavat, tipahti koko pohjelihas märkivänä mössönä irti jalasta kun avasimme kollegani kanssa sidokset. Se näky ja haju ei unohdu varmaan koskaan. Lääkärit olivat kieltäytyneet enää amputoimasta jalkaa koska potilas olisi todennäköisesti menehtynyt leikkauspöydälle. Jälkeenpäin mietittynä se olisi ollut armeliaampi vaihtoehto kuin hiipua viikkojen verran pois noin pahoin haavoin. :(
Noita kammottavia juttuja tulee joskus vastaan, voipi olla että aika useinkin, mutta suurin osa työstä on onneksi mukavaa ja palkitsevaa. Ei ainakaan mun osastollani voisi työskennellä, jos ei minkäänlaista kutsumusta hommaan olisi. Palkka ei ainakaan houkuttele tekemään työtä jossa joskus näkee noin hurjia juttuja.
[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 03:11"]
- Suolitukoksessa potilaan oksentama ulosteeksi vatsa/ohutsuoli alueella muuttunut ruoka. Ennen nenämahaletkun laittoa, joilloin poistuu sitä kautta keräyspussiin.
[/quote]
Jep, tuota ei muuten moni uskoisi että kun on tarpeeksi tai siis liian paha tukos, niin potilas voi oksentaa ulosteen kaltaista sellaista sumppia. Se haju... en halua edes kuvitella miltä se potilaan suussa maistuu. Siinä kohtaa tosin on potilas usein niin kivuissaan, että makua tuskin ajattelee.
T:45
[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 04:45"]
[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 02:05"]
Ällöttävin taisi olla kun sain noukkia kakkakikkareita yhden asukkaan suusta, kun hän oli taas keksinyt että kun kakkaa vaippaan niin sitä voi kaapia sieltä vaipasta ja sillä voi maalata seinät ja sitä voi syödä.
[/quote]
Mä kanssa koen aika oksettavina just noi tilanteet kun potilaat joskus syö omia eritteitään tai sotkee niillä.
Ulosteen siivoaminen vaipasta ja siitä ihmisestä ei niinkään inhota, se on vain paskaa ja sitä tulee itseltänikin ja lapsiltanikin. Mutta jos se uloste on sen ihmisen suussa tahi hiuksissa niin se tuntuu jo kurjalta sen toisen ihmisen puolestakin...
Joskus törmännyt myös siihen, että joku muistisairas tai mielenterveysongelmainen (olen hoitanut aika paljon molempia) on työntänyt ruumiinaukkoihinsa täysin sinne kuulumattomia esineitä. Eli en nyt meinaa että seksileikkimielessä olisi sinne laitettu joku pullo tms eikä sitä enää saada ulos, vaan siis että ihan oireena jostakin on esim hiusharja työnnetty emättimeen harjapää edeltä, samoin hammasharja ja kerran eräs oli peräaukkoonsa työntänyt sellaisen nokkamukin, joka jäi sinne jumiin. Verta ja ulostetta valuu ja potilas kivuissaan ja siinä kohtaa alkaa kylmä hiki puskea itsellekin, niin pahaa tekee se potilaan tuska varsinkin.
Toi aiemmin mainittu avanteen putsaaminen oli alkuvuosina kanssa ihan järkyttävää, mutta siihenkin tottuu ja kumman taitavasti sitä oppii hengittämään ihan vain suun kautta. Onneksi sillä osastolla jossa nykyään työskentelen, on aina maskeja käytettävissä. Myös märkäiset haava haisevat joskus todella kamalalle.
Kerran näin kun eräältä ikääntyneeltä saattohoidossa olevalta ihmiseltä, jolla oli pahat säärihaavat, tipahti koko pohjelihas märkivänä mössönä irti jalasta kun avasimme kollegani kanssa sidokset. Se näky ja haju ei unohdu varmaan koskaan. Lääkärit olivat kieltäytyneet enää amputoimasta jalkaa koska potilas olisi todennäköisesti menehtynyt leikkauspöydälle. Jälkeenpäin mietittynä se olisi ollut armeliaampi vaihtoehto kuin hiipua viikkojen verran pois noin pahoin haavoin. :(
Noita kammottavia juttuja tulee joskus vastaan, voipi olla että aika useinkin, mutta suurin osa työstä on onneksi mukavaa ja palkitsevaa. Ei ainakaan mun osastollani voisi työskennellä, jos ei minkäänlaista kutsumusta hommaan olisi. Palkka ei ainakaan houkuttele tekemään työtä jossa joskus näkee noin hurjia juttuja.
[/quote]
Piti jo peukuttaa sun juttua, mutta sitten vedit tuon kutsumuksen esiin..
Yhdellä vanhalla (+60) miehellä oli korvis esinahassa. Sellainen paksu kultainen rengas.
Vanhempien epätoivo ja suru tullessaan katsomaan liikenneonnettomuuteen joutunutta lastaan, jonka henkeä ei voitu pelastaa.
[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 08:54"]
Vanhempien epätoivo ja suru tullessaan katsomaan liikenneonnettomuuteen joutunutta lastaan, jonka henkeä ei voitu pelastaa.
[/quote]
Onko suomi äidinkielesi? Mitäs ällöttävää epätoivossa ja surussa on? Jos näiden eriteasioiden lisäksi haluaa keskustella muustakin, omaisten piittaamattommus saattaisi mahtua ällöttävän määritelmään.
Olen lh ja sh.
Ällöttävintä mitä olen nähnyt on ollut omassa paskassaan maanneet alkoholistit, jotka tuodaan päivystykseen. Etenkin korvikkeitten juojiin on pinttynyt sellainen makean pistävä haju niiden ulosteiden ja muun paskan lisäksi. Ja vaikka niitä yrität pestä, niin se haju ei vaan lähde pois.
Onhan tuota tullut nähtyä vaikka mitä, kuten ylisuuret finnit joita on puhkaistu ja jalasta "lypsetty" mätää. Lisäksi tuoreet syöpähaavat haiseavat ja näyttävät -todella- pahalle. Osastolla näitä haavoja olisi helppo hoitaa verrattuna kotihoitoon.. Ehkä kuitenkin karuinta on ollut nämä ihmiset jotka elävät vanhassa homeisessa talossa kissojen ja russakoiden keskellä eivätkä suostu mihinkään muutokseen. Ne jotka sanovat että sairaalassa haisee, eivät varmaan pysty edes kuvittelemaan mitä kotihoidossa voi olla.. :D Itse henk.kohtaisesti en voi sietää oksennusta taikka jänteitä..
Tätä ketjua lukiessa tajusin, että omat ongelmani ovat loppujen lopuksi aika pieniä... Arvokasta työtä teette!
Useasti on tullut vastaan myös heitä, jotka eivät halua esimerkiksi että haavoja hoidetaan :( Kerran tullut nähtyä musta jalka kun nekroosissa oli eikä sitä saannut amputoidakkaan..
Kaikki kunnia lähihoitajille, itse en pystyisi tekemään puoliakaan tässä ketjussa mainituista asiosta, mutta kyllä tulee mieleen, että eikö se eutanasia olisi sittenkin ihan hyvä juttu. Itse mieluummin kuolisin milloin vain, kun joutuisin siihen jamaan, missä nämä potilaat ovat.
Ei ole vielä vastaan tullut sellaista joka ällöttäisi niin paljon kuin haiseva onkalohaava. Se haju!! Hyi helv...
Haju oli niin voimakas, että sen haistoi käytävälle asti vaikka huoneen ovi oli kiinni.
Itsellä varmaan 3luokan painehaavan hoito. Asiakkaalla todella paha painehaava toisessa pakarassa. Kuoleesta kudoksesta ja eritteistä lähtevä haju oli jotain ihan kamalaa....
Alkuun asiakkaan tuseeraus(eli peräsuolen tyhjennys ulosteesta käsin/sormin) oli paha mutta siihenkin tottui kun sitä teki joka päivä.
Eritteet (veri, uloste, virtsa) ei okseta mutta oksennus on jotain mikä tekee pahaa, vieläkin.
Oksennus ja lima... Vaikka hyvin pystyn pitämään oksennusrefleksin poissa, joskus on vaikeampaa mutta pokerinaama on pitänyt. Se kun on suotavaa ettei potilas tajua että hoitaja oksentaa justiinsa. Kerran kotihoidossa kävin iäkkään dementikon luona, joka ei niin hygieniasta välittänyt. Käsissä saattoi olla p*skaa ym. Muuten kiva mutta niillä sievillä kätösillä oli kattanut hoitajalle kahvipöydän, oli selitteleminen miksen siihen pullaan ja silminnähden likaiseen kahvikuppiin koske. Hajukin kämpässä oli kuvottava. Silloin alkoi oksettamaan kun kuvittelin tahattomasti syöväni tuon asiakkaan paskaa, silmät vuoti vielä autossa matkalla seuraavalle asiakkaalle.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 22:35"]
Noh, mä olen lukenut näitä ällötys- juttuja ja miettinyt, että jokaisen ihmisen täytyisi varmaan ajatella elämää eteenpäin. Ettei kukaan ihminen saisi olla toiselle yök. Joskus, jonakin päivänä sun oma lapsesikin voi olla tuolla lailla, ihan yksin maailmassa toisten armoilla.
Eikö tätä maailmaa pitäisi muuttaa?
[/quote]
Jotkut asiat vaan on yök. Ihmiselämä voi olla melko raadollista ja toisinaan jotkut muuttuvat sairastuessaa suorastaan elukoiksi ikäänkuin kaikki inhimillinen häviäisi ja jäljelle jää.. jotain surkeaa.