Lue keskustelun säännöt.
Akuuttia apua eroon
16.09.2020 |
Mikä avuksi, kun ero tulee yllättäen ja ilman järjellä ymmärrettävää syytä? Emme asu yhdessä eli toinen vain katosi kotiinsa eilen illalla, kertoi syyksi jotain sellaista joka kuulostaa omituiselta väärinkäsitykseltä ja olisi ratkaistavissa, jos toinen suostuisi tapaamaan ja kuuntelemaan ja ennen muuta ymmärtämään. Olen huolesta sekaisin ja koko eroajatuskin tuntuu aivan unelta.
Töihin ei onneksi tarvitse mennä, ja lapsilla on koulua, eli käytännössä selviän kyllä mutta ajatukset ovat ihan solmussa, sydän hakkaa, itkettää. Mitä teen?
Kommentit (55)
Sinä siis teit jotakin etkä saanut yrittää puhua mustaa takaisin valkoiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pihatyöt kuulostaa hyvältä terapialta 👍 Ja ilman muuta äkillinen, odottamaton ero on täysin pätevä syy soittaa kriisipuhelimeen. Soita ihmeessä, sieltä voit saada lisää vinkkejä, mistä hakea apua! Jaksamista ❤
Vierailija kirjoitti:
Käyt kuule ihan samalla tavalla kakalla kuin tähänkin asti ja unohdat kaikki ylianalyysit kuka teki mitäkin, jätti tekemättä, kuka sanoi mitäkin ja jätti sanomatta.
Tinderistä selaamaan laastaria ja pitämään kivaa!
Ei nyt ihan tälleen akuutisti kiinnosta mikään "hauskanpito" vieraiden miesten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyt eron. Jos sait epämääräisen selityksen, todennäköisesti et tuntunut "oikealta".
Miten hyväksyä? Olemme olleet yhdessä 1,5 vuotta ja aikeissa perustaa perhe, eli vakavasta suhteesta kyse. Hän on ollut jo pitkään huonossa jamassa henkisesti ja nyt joku ihan mitätön asia kaatoi koko veneen. Olen huolissani hänestä. Itse en ole nukkunut enkä pysty syömään.
Mies teki oikean ratkaisun. Silloin kun ei ole itse kunnossa parisuhde vie liikaa niitä voimavaroja ja silloin pitääkin ottaa aikaa itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä voit ihan hyvin pyytää akuuttiin hätään rauhoittavaa. Voit ottaa rauhoittavaa illalla, että saat nukutuksi. Unesta on tärkeä pitää huolta, ilman sitä kaikki tuntuu pahemmalta. Voit ottaa päivälläkin jos suru kertakaikkiaan lamaa, etkä pysty toimimaan.
Voihan olla että saattekin vielä asiat puhuttua. Ja vaikka ette saisi, niin sinä kyllä pärjäät!
Oma mies vaan ghostasi mut neljän vuoden suhteen jälkeen, viimeksi nähdessä sanoi rakastavansa ja et nähdään pian. Vasta puhuttiin kihloista ja lapsista. Nyt kadoksissa monta viikkoa, ei vastaa mulle, en saa vastauksia.
Itselläkin hätä kun en tiedä yhtään miksi, mutta pakko vaan koittaa hyväksyä.Olen välillä nukkunut nukahtamislääkkeellä ja välillä päivälläkin otan rauhoittavan, muuten vain itkisin sängyssä lohduttomana. Se suru vaan oon niin musertava.
Mut säkin selviät, yritä rauhoittua. Ihan hyvin voit hakea apua hätään, ei tarvitse kärsiä.
Kuulostaa aivan sietämättömän hirveältä. Olen pahoillani puolestasi. Hyvä kuitenkin kuulla, että olet jotenkin selvinnyt tähän saakka.
Mies on "jättänyt" minut aiemminkin mutta perunut puheensa vuorokaudessa, ei tosin mitenkään siirappisesti takaisin anellen vaan tavallaan myöntynyt jatkamaan pitkin hampain. Tällä kertaa en näe, että tämä tulisi tapahtumaan, ja syytän vain itseäni kaikesta pienestäkin, mitä olisin joskus voinut jättää sanomatta tai tekemättä. Mies haukkui minut yöllä tosi pahasti viesteillä ja näin niistä, että hän oli juonut. Hän kuitenkin aina tarkoittaa mitä sanoo...
En oikein viitsi soittaa lääkäriin mutta vaihtoehtoina on tapojeni vastaisesti juoda (kaapissa on miehen oluet) tai mennä pihalle tekemään pihatöitä. Tuntuu kuin ne pihatyöt kuitenkin olisivat keino välttää ajattelemasta asiaa tai uskoa, että mies palaa vielä.
Jos mies on jättänyt aiemminkin ja tämän eron myötä haukkunut viesteissä kännipäissään, niin sinähän olet nyt onnellisesti vapaa itsekeskeisestä, vinksahtaneesta miehestä!!!
Olet shokissa, koska olet ehtinyt suhteen aikana tulla riippuvaiseksi miehestä, joka todellisuudessa ei ole koskaan ollutkaan kumppanisi - sinä olet hänelle vain ja ainoastaan miehen omien traumojen ja itsekeskeisten psykologisten testien kohde. Suosittelisin että otat yhteyden suoraan Kriisipuhelimeen, jotta voisit tämän eron myötä päästä tutkimaan omia tunnelukkojasi.
Tässä yksi hyvä kuvaus terveen ja hyväksikäyttävän sitoutumisen eroista:
https://pbs.twimg.com/media/EhrO9GlWkAAIj5-?format=jpg&name=900x900
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä tässä akuuttivaiheessa olisi huolehtia perusjutuista, ettei romahda fyysisesti, kun on jo romahtanut/romahtamaisillaan psyykkisesti. Pitäisi syödä, ulkoilla ja nukkua sekä olla jotenkin läsnä lapsille. Jos nämä eivät mitenkään, moneen päivään, onnistu, voisit käydä lääkärillä ja pyytää jotain rauhoittavaa lääkettä.
"jos toinen suostuisi tapaamaan ja kuuntelemaan ja ennen muuta ymmärtämään"
Ketään ei voi odottaa ja pakottaa ymmärtämään. Mies ei selvästi ole ollut suhteessa mukana samalla tavalla. Arvelen, että teidän suhteesta tuli hänelle liian todellinen, jolloin oli sitten hyvä aika erota ennen kuin oikeasti asuu yh-äidin kanssa. Olen todella pahoillani. Toivottavasti tapaat vielä kunnollisen miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä voit ihan hyvin pyytää akuuttiin hätään rauhoittavaa. Voit ottaa rauhoittavaa illalla, että saat nukutuksi. Unesta on tärkeä pitää huolta, ilman sitä kaikki tuntuu pahemmalta. Voit ottaa päivälläkin jos suru kertakaikkiaan lamaa, etkä pysty toimimaan.
Voihan olla että saattekin vielä asiat puhuttua. Ja vaikka ette saisi, niin sinä kyllä pärjäät!
Oma mies vaan ghostasi mut neljän vuoden suhteen jälkeen, viimeksi nähdessä sanoi rakastavansa ja et nähdään pian. Vasta puhuttiin kihloista ja lapsista. Nyt kadoksissa monta viikkoa, ei vastaa mulle, en saa vastauksia.
Itselläkin hätä kun en tiedä yhtään miksi, mutta pakko vaan koittaa hyväksyä.Olen välillä nukkunut nukahtamislääkkeellä ja välillä päivälläkin otan rauhoittavan, muuten vain itkisin sängyssä lohduttomana. Se suru vaan oon niin musertava.
Mut säkin selviät, yritä rauhoittua. Ihan hyvin voit hakea apua hätään, ei tarvitse kärsiä.
Kuulostaa aivan sietämättömän hirveältä. Olen pahoillani puolestasi. Hyvä kuitenkin kuulla, että olet jotenkin selvinnyt tähän saakka.
Mies on "jättänyt" minut aiemminkin mutta perunut puheensa vuorokaudessa, ei tosin mitenkään siirappisesti takaisin anellen vaan tavallaan myöntynyt jatkamaan pitkin hampain. Tällä kertaa en näe, että tämä tulisi tapahtumaan, ja syytän vain itseäni kaikesta pienestäkin, mitä olisin joskus voinut jättää sanomatta tai tekemättä. Mies haukkui minut yöllä tosi pahasti viesteillä ja näin niistä, että hän oli juonut. Hän kuitenkin aina tarkoittaa mitä sanoo...
En oikein viitsi soittaa lääkäriin mutta vaihtoehtoina on tapojeni vastaisesti juoda (kaapissa on miehen oluet) tai mennä pihalle tekemään pihatöitä. Tuntuu kuin ne pihatyöt kuitenkin olisivat keino välttää ajattelemasta asiaa tai uskoa, että mies palaa vielä.
Mullakin mies on hävinnyt myös aiemmin, yleensä tosin ollut vaan päiviä poissa ja tullut kotiin maanittelun jälkeen. Itsekin vielä välitilassa tuleeko kotiin vai onko kaikki ohi, mä en ole saanut kontaktia häneen vaikka tiedän että näkee viestit. Tietämättömyys on absoluuttisen kamalaa, mutta täytyy hyväksyä, että hän tekee omat päätöksensä ja mä en pysty niihin vaikuttamaan kun en saa edes mahdollisuutta. Tämä ei ole mun vika. Niinkun tuo tilanteeksi ei ole sinun vika.
Mielestäni ei edes ole sun vastuulla yrittää selvittää jos mies on sut haukkunut, hänenhän se tulisi pyytää anteeksi. Koita vain rauhoittaa itses. Nyt on akuuttitilanne ja kova hätä, mutta sinä selviät, olet aiemminkin selvinnyt ilman miestä.
Tuo on kyllä todella moukkamaista, piittaamatonta ja vastuutonta mieheltä, että ei edes suostu puhumaan (siis hänhän on valinnut nyt juomisen, ei sua) ja se tuntuu pahalta, mutta et voi häntä mihinkään pakottaa.
Mielestäni sun kannattaa oikeasti hakea apua lääkäriltä. Älä nyt ainakaan itse ala juomaan, olosi vain pahenee.
Ei niitä rauhoittavia tarvitse pelätä, ne auttaa sut akuutin tilanteen yli ja sit lopetat ne, saat välillä tauon ajatuksiltasi.
Voimia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä voit ihan hyvin pyytää akuuttiin hätään rauhoittavaa. Voit ottaa rauhoittavaa illalla, että saat nukutuksi. Unesta on tärkeä pitää huolta, ilman sitä kaikki tuntuu pahemmalta. Voit ottaa päivälläkin jos suru kertakaikkiaan lamaa, etkä pysty toimimaan.
Voihan olla että saattekin vielä asiat puhuttua. Ja vaikka ette saisi, niin sinä kyllä pärjäät!
Oma mies vaan ghostasi mut neljän vuoden suhteen jälkeen, viimeksi nähdessä sanoi rakastavansa ja et nähdään pian. Vasta puhuttiin kihloista ja lapsista. Nyt kadoksissa monta viikkoa, ei vastaa mulle, en saa vastauksia.
Itselläkin hätä kun en tiedä yhtään miksi, mutta pakko vaan koittaa hyväksyä.Olen välillä nukkunut nukahtamislääkkeellä ja välillä päivälläkin otan rauhoittavan, muuten vain itkisin sängyssä lohduttomana. Se suru vaan oon niin musertava.
Mut säkin selviät, yritä rauhoittua. Ihan hyvin voit hakea apua hätään, ei tarvitse kärsiä.
Kuulostaa aivan sietämättömän hirveältä. Olen pahoillani puolestasi. Hyvä kuitenkin kuulla, että olet jotenkin selvinnyt tähän saakka.
Mies on "jättänyt" minut aiemminkin mutta perunut puheensa vuorokaudessa, ei tosin mitenkään siirappisesti takaisin anellen vaan tavallaan myöntynyt jatkamaan pitkin hampain. Tällä kertaa en näe, että tämä tulisi tapahtumaan, ja syytän vain itseäni kaikesta pienestäkin, mitä olisin joskus voinut jättää sanomatta tai tekemättä. Mies haukkui minut yöllä tosi pahasti viesteillä ja näin niistä, että hän oli juonut. Hän kuitenkin aina tarkoittaa mitä sanoo...
En oikein viitsi soittaa lääkäriin mutta vaihtoehtoina on tapojeni vastaisesti juoda (kaapissa on miehen oluet) tai mennä pihalle tekemään pihatöitä. Tuntuu kuin ne pihatyöt kuitenkin olisivat keino välttää ajattelemasta asiaa tai uskoa, että mies palaa vielä.
Ei toi nyt kovin hyvältä suhteelta kuullosta. Ei tuollaisten miesten kanssa nyt ainakaan perhettä kannata perustaa. Kaikki tainnut pyöriä teidän suhteessa miehen ympärillä ja kaikessa ollut kyse hänestä? Vedä lärvit, hanki laastari, jne. Älä nyt ainakaan miestä enää takaisin ota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile, löytyisikö täältä jotain apua:
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä mitään pillereitä ala popsimaan!
Suru poistuu suremalla ja itkut itkemällä.
Tunteiden tukahduttaminen lääkkeillä, on se kaikkein huonoin keino.
Jokainen on joskus käynyt läpi saman tilanteen. Siitä selviää kyllä. Mutta ne tunteet on käsiteltävä perusteellisesti.Ymmärrän että tunteet menee aikanaan ohi, mutta miten selviän tästä päivästä ja huomisesta? En pysty syömään, nukkumaan enkä pysty olemaan ajattelematta asiaa.
Itsekään en juuri syö ja nuku. Liikunnasta olen koittanut pitää kiinni. Itseasiassa paino on laskenut ja mun keho on tainnut mennä ketoosiin kun saan niin vähän kaloreita. Otan rauhoittavan illalla, sen jälkeen rauhoitun sen verran, että saan syötyä kunnolla ja pystyn nukahtamaankin. Joskus vaan tarvitsee apua siinä, että kykenee huolehtimaan itsestään.
Mä olisin jo osastolla jos lääkkeitä ei olisi, niillä pysyn edes jotenkin toimintakykyisenä.
Se on vain väliaikainen apu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyt eron. Jos sait epämääräisen selityksen, todennäköisesti et tuntunut "oikealta".
Miten hyväksyä? Olemme olleet yhdessä 1,5 vuotta ja aikeissa perustaa perhe, eli vakavasta suhteesta kyse. Hän on ollut jo pitkään huonossa jamassa henkisesti ja nyt joku ihan mitätön asia kaatoi koko veneen. Olen huolissani hänestä. Itse en ole nukkunut enkä pysty syömään.
Se mitätön asia on tekosyy. Kuulostaa muutenkin siltä että olet ollut riippuvainen ihmisestä joka ei oikeasti rakasta sinua. Uskon että tarvitset ammattilaisen juttuapua että saat selvitettyä tilanteen itsellesi.
Ihmiset ovat monesti todella julmia toisilleen. Esimerkiksi työkaverini jätti avovaimonsa kahden vuoden suhteen jälkeen toisen naisen takia. Oli todella hämmentävää kun tämä jätetty alkoi itkeä minulle elämänsä rakkauden menettämistä - mies ei nimittäin ollut edes maininnut olevansa suhteessa meille lähimmille työkavereilleen vaikka asuivat yhdessäkin. Toiselle kyseessä oli elämän rakkaus, toiselle ihan suunitelmallinen välivaihe (selvisi että asui naisen omistusasunnossa).
Nyt alat hoitamaan itseäsi, ja irrotat tästä entisestä miehestä. Sinulla on ollut kova tarve sitoutua ja rakentaa hänen kanssa perhettä, hänellä ei niinkään. Ja jos hän on ollut huonossa kunnossa, niin miksi edes haluaisit altistaa yhtäkään lasta sellaiselle?
Olet rakastunut omaan mielikuvaasi tästä ihmisestä, et siihen ihmiseen joka hän oikeasti on. Et edes usko sitä, että hän on jättänyt sinut. Mielestäsi voisit jotenkin selittää asian siten, ettei hän olekaan jättänyt sinua. Mutta hänhän on tehnyt sen aiemminkin. Miksi ihmeessä haluat olla ihmisen kanssa, joka ei halua olla sinun kanssasi?
Hae ihmeessä hoitoa, lääkitystä, terapiaa, mitä tahansa. Soita kriisipuhelimeen, ehkä he voivat auttaa. Olet todella pahasti läheisriippuvainen, onko mies lapsesi isä? Tuskin. Lapsi ei tarvitse nyt mitään miespyörityksiä, vaan turvallisen, vakaan ympäristön. Älä ota uutta suhdetta seuraavaan pariin vuoteen. Keskity vaan arjen pyörittämiseen ja itsesi kasvattamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokeile, löytyisikö täältä jotain apua:
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…
Kiitos, katsoin pari tuollaista ensihoitovideota ja aion katsoa niitä lisää. Jotain tehtäviäkin on.
En usko, että miehellä on kyse siitä että rakkaus olisi loppunut. Minä tiedän, että hän voi huonosti, ja haluaa paeta sitä tunnetta eroamalla. Hän on tehnyt niin lukemattomia kertoja aiemminkin, siis kaikkien muidenkin kanssa. Eron hyväksyminen olisi paljon helpompaa jos ero tulisi keskustelujen kautta, tai suhde väljähtyisi. Mutta nyt vielä pari päivää sitten olimme tosi onnellisia ja suunnittelimme tulevaa ja mies sanoi, ja on sanonut aiemminkin, monta kertaa että minun pitää muistaa, että hän rakastaa minua. Ja että hän on vaikea ihminen. Ja että hänellä on vaikeaa. En minä halua luovuttaa kun toinen haluaa keinolla millä tahansa epäonnistua.
Vierailija kirjoitti:
Käyt kuule ihan samalla tavalla kakalla kuin tähänkin asti ja unohdat kaikki ylianalyysit kuka teki mitäkin, jätti tekemättä, kuka sanoi mitäkin ja jätti sanomatta.
Tinderistä selaamaan laastaria ja pitämään kivaa!
On hyvä jos sä porskutat ihmissuhteista toiseen, mutta meitä on herkempiäkin, jotka ei siihen aidosti kykene, pelkkä ajatuskin inhottaa.
Älä vähättele toisen surua.
Ja asiat olisi oikeasti tärkeä saada käsitellä ja ymmärtää, se auttaa parhaiten eteenpäin.
On täyttä väkivaltaa jättää toinen tiedottomuuden tilaan varsinkin vakavassa suhteessa, eikä ottaa vastuuta edes suhteen loppumisesta.
Ei kun siis tietysti tarkoitin äskeisessä viestissä itsehoitovideoita enkä mitään ensihoitoa. Ajatukset on puuroa.
Myöhemmissä viesteissä tosiaan selvisi, että mies on kusipäinen, ailahteleva ongelmatapaus ja ap on läheisriippuvaine :/
Ap, hae apua. Miksi olet niin kiinni miehessä, joka ei arvosta sinua eikä välitä sinun tunteistasi? Miksi koet, että hän on sinulle koko elämä? Etkö tosiaan usko ansaitsevasi parempaa? Mieti tätä asiaa.
Hei ap.
Et varmaan asiaa ole vielä ajatellut, mutta minustakin kuulostat läheiseiippuvaiselta, sinä travitsisit apua. Mies on sut jättänyt aiemminkin, olet ottanut takaisin ilman hyvittelyjä edes, ja kohta olet tullut loukatuksi taas. Nyt mies on juomassa ja pitämässä hauskaa, etkä tiedä edes missä menee. Sinä taas olet huolesta suunniltaan itkuisena ja syytät itseäsi. Tuo ei ole rakas ihminen ollenkaan normaalia.
Aloitin itse ketjun tästä, koska oon itsekin samalla tavalla sairas, ehkä säkin löydät sieltä samankaltaisia kokemuksia ja silmäsi aukeaa hieman: https://www.vauva.fi/keskustelu/3876335/laheisriippuvuudesta-eroon
Toivon kovasti, että otat yhteyttä lääkäriin. Jos tuntuu ettet pysty puhumaan puhelimessa, niin nykyään saa netin kauttakin useimmilla paikkakunnilla yhteyden, missä sä asut? Meidän kunnassa toimii klinik pro, johon kirjoitetaan oireet ja hätä ja he soittaa ja antaa ajan.
Sun olisi oikeasti todella tärkeää nyt saada apua akuuttiin tilanteeseen.
Sinäkin selviät kyllä <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile, löytyisikö täältä jotain apua:
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…
Kiitos, katsoin pari tuollaista ensihoitovideota ja aion katsoa niitä lisää. Jotain tehtäviäkin on.
En usko, että miehellä on kyse siitä että rakkaus olisi loppunut. Minä tiedän, että hän voi huonosti, ja haluaa paeta sitä tunnetta eroamalla. Hän on tehnyt niin lukemattomia kertoja aiemminkin, siis kaikkien muidenkin kanssa. Eron hyväksyminen olisi paljon helpompaa jos ero tulisi keskustelujen kautta, tai suhde väljähtyisi. Mutta nyt vielä pari päivää sitten olimme tosi onnellisia ja suunnittelimme tulevaa ja mies sanoi, ja on sanonut aiemminkin, monta kertaa että minun pitää muistaa, että hän rakastaa minua. Ja että hän on vaikea ihminen. Ja että hänellä on vaikeaa. En minä halua luovuttaa kun toinen haluaa keinolla millä tahansa epäonnistua.
Kuuntele miestä! Hänellä on vaikeaa ja hän on vaikea ihminen! Sinä et voi hänen vaikeutta helpottaa tai muuttaa. Mies kertoo sinulle koko ajan selvin sanoin, että tämän enempää suhdetta ei ole tulossa. Nämä ovat tällaisia pieniä ristiriitaisuuksia, joita kannattaa todella kuunnella parisuhdetta rakentaessa. Läheisriippuvuuteen taipuvainen ihminen ohittaa helposti ristiriitaisen viestinnän.
Itselläni tämä on taas ajankohtaista treffaillessani viimeisen eron jälkeen. Tällä kertaa olen todella kuunnellut mitä deittini sanoo ja sitoutumishaluttomat tunnistaa jo ensimmäisellä kerralla, vaikka toinen ei sitä suoraan sanoisi. Sivulauseessa saattaa vilahtaa jokin asenne, pelko tai pettymys parisuhteita/perhe-elämää kohtaan tai vain omaa pärjäämistä kohtaan, joka kertoo toiselle, että tässä ei olla tosissaan liikkeellä vaan ikuisena poikamiehenä etsitään hetkellistä läheisyyttä. Enkä tarkoita, ettäkö epävarmoilla ihmisillä ei voisi olla hyvää perhe-elämää, mutta hyvin usein epävarmuus liittyy myös sitoutumiskyvyttömyyteen.
Pihatyöt on ihan hyvä idea (ei haittaa, vaikka ei ihan koko ajan jaksakaan kelailla asiaa läpi, mieli tarvitsee myös lepoa) ja kyllä ehdottomasti voi soittaa kriisipuhelimeen. Ero on iso kriisi ja on täysin normaalia, että tunteet voivat olla tosi voimakkaita. Sua vois helpottaa aika paljon, kun saisit puhua jonkun kanssa niistä ajatuksistasi.
Selviät ihan varmasti. Erot on ikäviä ja tosi tosi tuskallisia, mutta sinä selviät. Olet selvinnyt ennenkin ja luultavasti olet selvinnyt pahemmistakin asioista.