Sarasvuo. Olipa onnistunut jakso!

Olen katsonut kaikki Sarasvuon uuden sarjan jaksot. Todella hyvä keskusteluohjelma, jossa isäntä heittäytyy täysillä mukaan, on tehnyt taustatyön hyvin ja kysyy mielenkiintoisia kysymyksiä. Haastattelujen rauhallinen tempo antaa aikaa keskittyä keskusteluun. Vieraat ovat myös olleet mielenkiintoisia.

Pekka Hyysalo on hieno ihminen, iso kunnioitus. Kunnioitus myös Sarasvuota kohtaan, joka näyttää ohjelmassa avoimesti tunteensa. Yritän muistaa Hyysalon aina, kun joku asia harmittaa, niin eiköhän asiat mene oikeisiin mittasuhteisiin.

Että voi ihmiset ajatella ja nähdä asiat erilailla. Itse en ole katsonut ohjelmaa kuin kerran tv:stä, silloin ekassa jaksossa Jenni Vartiaisen haastattelua parin minuutin ajan. Minulle tuli todella vaivaantunut olo, Sarasvuo oli jotenkin äärimmäisen teennäinen ja haastattelutyyli oli minusta surkea. Vaihdoin nopeasti kanavaa. 

Eilen näin sitten Iltalehden (vai sanomien) sivuilla jutun, että Apulannan Wirtanen haki omalla haastatteluvuorollaan edellisen haastateltavan takaisin studioon kun oli niin vaikuttunut tästä. Pitihän sitä pätkää sitten katsoa tuosta sivuilla olleesta linkistä. Ja taas sama juttu: Sarasvuo aiheutti jälleen vain todella vaivaannuttavan fiiliksen, hänessä oli haastattelijana jotain pohjattoman falskia. En todellakaan nähnyt mitään erityistä vaikuttumista tai herkkyyttä. Vain teeskentelyä. Hyysalon selvitiytymistarina oli tottakai ihan mielettömän upea, hänelle kaikkea hyvää ja voimia myös jatkossa. Mutta Sarasvuo....voi ei. En pystynyt katsomaan haastattelupätkää edes loppuun asti. 

Sarasvuolla on paha vamma sielussa. Hänen on joka jaksossa tuotava jotain kautta esille hänen varakkuutensa, myös tässä jaksossa. Lisäksi Sarasvuo kuvittelee, että ihmiset joilla ei ole miljoonia on oltava kateellisia hänelle tai jollekin muulle rikkaalle ja sitä kautta myös hänelle. Radio-ohjelmissaan hän toi sen joka ikisessä jaksossa, aina jotain aasinsiltaa pitkin.

Ihmetytti myös miksi Sarasvuo ja se Kepun puheenjohtaja puhuivat halveksivaan sävyyn siitä kirjailijailijasta joka toi esiin Sipilän tehtaan työsuojeluongelmista. Seuraavana päivänä selvisi että Sipilä valehteli, IL oli kaivanut työsuojeluviranomaisen arkistoista pitkän listan ongelmista ko. tehtaalla, mm. sikiötä vaurioittavia kaasuja ilmassa ym. ym.

Sarasvuo, Hjallis ja Arto Nyberg ovat TV:n parhaat keskusteluohjelmat. Kaikki isännät ovat isoja persoonallisuuksia, jotka tekevät taustatyön hyvin eivätkä päästä vierastaan helpolla.

Tykkään Sarasvuosta tosi paljon. Tämä hidas ja pohdiskeleva haastattelutyyli on mielenkiintoinen ja tuo ohjelmaan erityisen jännitteen. Sarasvuo on myös löytänyt ohjelmaansa haastateltavia, joita ei ole ennen TV:ssä nähty, ja se on aina virkistävää.

Valitettavasti Sarasvuon itsensä ylentäminen on jotain niin noloa, mikä aiheuttaa sen vaivaantumisen ja myötähäpeän tunteen. Siinä on mies kyllä mennyt 20 vuoden aikana pelkästään alamäkeä samalla kun varallisuus on kasvanut, jos siisi miettii haastattelijan taitoja.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 10:00"]

Sarasvuo, Hjallis ja Arto Nyberg ovat TV:n parhaat keskusteluohjelmat. Kaikki isännät ovat isoja persoonallisuuksia, jotka tekevät taustatyön hyvin eivätkä päästä vierastaan helpolla.

Tykkään Sarasvuosta tosi paljon. Tämä hidas ja pohdiskeleva haastattelutyyli on mielenkiintoinen ja tuo ohjelmaan erityisen jännitteen. Sarasvuo on myös löytänyt ohjelmaansa haastateltavia, joita ei ole ennen TV:ssä nähty, ja se on aina virkistävää.

[/quote]

Sarasvuo nimenomaan päästää haastateltavat helpolla, suorastaan nuoleskelee niitä. En tarkota että pitäisi nolata haastateltavia mutta ei toi kovin objektiivistakaan ole, jotenkin ällöä tommonen ylentäminen ja nuoleskelu. Ja nyt en tietty tarkota sita vammautunutta poikaa.

Harmillista, ettei oikeasti empaattisia ja luontevia haastattelijoita/juontajia oteta näihin ohjelmiin. Vain näitä itsensäkorostajia ja -ylentäjiä, joille ei sitä oikeaa otetta ihmisiin ja ihmiselämään ole (Harkimo, Sarasvuo, ym.). 

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 12:38"]

Harmillista, ettei oikeasti empaattisia ja luontevia haastattelijoita/juontajia oteta näihin ohjelmiin. Vain näitä itsensäkorostajia ja -ylentäjiä, joille ei sitä oikeaa otetta ihmisiin ja ihmiselämään ole (Harkimo, Sarasvuo, ym.). 

[/quote]

Ylellä on sitten taas narsistisia poliittisesi suuntautuneita keskeyttäjiä, jotka tekevät vain ja ainoastaan politiikkaa ohjelmissaan. Yhtään ohjelmaa en ole nähnyt missä Jan Andersson esim olisi onnistunut muussa kuin politkoinnissa ja propagandassa. Hyvä, että osaa edes sen, natsi-Saksassa hänen kaltaisilleen olisi ollut hirmuinen kysyntä.

Sarasvuon mindfullness ja oikeistolainen stoalaisuus ei vetoa minuun. Jokus faijan kyydyissä kuuntelin sen ohjelmaa radiosta. Ei kyllä käy kiistäminen, että se saa kyllä tyhjästä nyhjästyä  puoli tuntia löpinää vailla päätä tai häntää. Ja jengi vielä silmät kiiluen kehuu että kyllä on fiksu jätkä. Voisi yhtähyvin puhua ruohon kasvamisesta ja sama innostus säilyisi koska sarasvuo ja sen älykkäät ja korkealentoiset aatokset ja mielenpolut

Jan Andersson on ihana, paras ajankohtaisohjelmien vetäjä ylellä.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 09:06"]

Että voi ihmiset ajatella ja nähdä asiat erilailla. Itse en ole katsonut ohjelmaa kuin kerran tv:stä, silloin ekassa jaksossa Jenni Vartiaisen haastattelua parin minuutin ajan. Minulle tuli todella vaivaantunut olo, Sarasvuo oli jotenkin äärimmäisen teennäinen ja haastattelutyyli oli minusta surkea. Vaihdoin nopeasti kanavaa. 

Eilen näin sitten Iltalehden (vai sanomien) sivuilla jutun, että Apulannan Wirtanen haki omalla haastatteluvuorollaan edellisen haastateltavan takaisin studioon kun oli niin vaikuttunut tästä. Pitihän sitä pätkää sitten katsoa tuosta sivuilla olleesta linkistä. Ja taas sama juttu: Sarasvuo aiheutti jälleen vain todella vaivaannuttavan fiiliksen, hänessä oli haastattelijana jotain pohjattoman falskia. En todellakaan nähnyt mitään erityistä vaikuttumista tai herkkyyttä. Vain teeskentelyä. Hyysalon selvitiytymistarina oli tottakai ihan mielettömän upea, hänelle kaikkea hyvää ja voimia myös jatkossa. Mutta Sarasvuo....voi ei. En pystynyt katsomaan haastattelupätkää edes loppuun asti. 

[/quote]

Mulle tuli aivan sama fiilis kuin sulle. Vaikka Hyysalon tarina oli vaikuttava, en edes itkenyt niin kuin moni kertoo tehneensä, koska päällimmäisenä oli vain haastattelutyylistä johtuva vaivaantuneisuus. Myös Sarasvuon hyvää tarkoittava "sä oot kuule monessa rankingissa ykkönen"-todistelu tuntui kiusalliselta, koska mielestäni Hyysalon asenne oli loistava jo valmiiksi eikä hänelle olisi tarvinnut ylhäältä käsin todistella miten hienosti hän on pärjännyt.

Voi olla tietysti, että mä en vaan jotenkin ymmärrä Sarasvuon tyyliä, ja että hän oikeasti onkin tosi vilpitön jne. En nyt siis halua ihan lyödä matalaksikaan hänen haastattelutyyliään, mutta jokin siinä kyllä saa mussa aikaiseksi juuri nuo samat tuntemukset joita kuvailit. Mun silmään se kaikki järkyttyminen ja liikuttuminen ja muu vaikuttaa vaan niin falskilta, että on vaikeaa katsoa. En tiedä, voi toki olla että mä en vaan ymmärrä.

Ihan tarpeettomia kommentteja hyysalolle oli useita "älä luovuta" ja utelut "kyllähän tuon ikäinen mies muutakin kaipaa". En tykkää Sarasvuon tyylistä kyllä ollenkaan.

Vartiaisen haastattelustahan uutisoitiin, että miten oli hirveän yllättävää kun Vartiainen alkoi opettaa jotain synnytyslaulua yhtäkkiä yleisölle ja otti ohjat omiin käsiinsä. Nyt Wirtanen otti ohjat käsiinsä. Mä olen kyyninen paska, mutta mun mielestä tuokin kaikki vaikuttaa ennalta suunnitellulta "tyyliseikalta", jonka on ajateltu olevan jotenkin erilaista ja vaikuttavaa. Sattumaltako Sarasvuon ohjelmassa yhtäkkiä haastateltavat alkavat ottaa ohjia tilannetta omiin käsiinsä?

22

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 14:46"]

Ihan tarpeettomia kommentteja hyysalolle oli useita "älä luovuta" ja utelut "kyllähän tuon ikäinen mies muutakin kaipaa". En tykkää Sarasvuon tyylistä kyllä ollenkaan.

[/quote]

Hyysalo kyllä pysyi loistavasti rennon jämäkkänä koko haastattelun ajan. Kun esim. sanoi, että ei hänelle olisi tuota tarvinnut edes sanoa, kun Sarasvuo totesi että älä luovuta.

Jari Heinosen "Sarasvuo-showta" ei jaksa katsella, mies on niin omahyväinen.

Enbuske & Linnanahde sen sijaan on mukavaa viihdettä.

"Olisko ihan kohtuutonta pyytää pientä pusua", voi jestas miten noloa! Ja myös se "Tampereen yksitäryinen r" -läppä. Ihan kuin Hyysalo olisi joku söpö eläin tai lapsi, jonka pitää esittää temppuja ja jolle pitää vakuutella että voi miten hyvin oot pärjänny. Ja se "älä luovuta" oli superkornia. Tyyppi on noussut neliraajahalvauksesta ja Sarasvuo jakelee tälle suuria elämänohjeitaan...

Tuli melkoinen purkaus, sori! :)

Sarasvuon intensiivinen tuijotus ja oudosti tauotettu puhetyyli on kyllä vaivaannuttavaa. Veikkaisin että joku kursseilla opetettu meno jolla tarkoitus vaikuttaa kuuntelijaan. Eräänlaista suggerointia.

Sitten ohjelmassa Sarasvuo opetettaa suomalaisille miten mahtavaa on myydä oma firma ulkomaille miljoonilla ja että neliraajahalvauksesta parantuu tahdonvoimalla.  Ei vaan iske tämä homma

Mä haluaisin nähdä Sarasvuon ohjelmassa liudan tavallisia ihmisiä, vaikkapa ylipainoisen ja väsähtäneen kotiäidin... työttömän asunnottoman alkoholistin... kaupan kassan korsosta

Olisi mielenkiintoista hähdä, mitä hän saisi heistä ulos ja mikä olisi ohjelman näkökulma. Haluaisin myös nähdä, että medialle kelpaisivat sankaritarinoina myös muut kuin ilmiselvät sankarit. Joskus voisi hehkuttaa niitä tavallisia arjen sankareita ja niitäkin, joiden elämässä ei aineksia ole minkäänlaiseen sankaritarinaan.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 15:11"]

Mä haluaisin nähdä Sarasvuon ohjelmassa liudan tavallisia ihmisiä, vaikkapa ylipainoisen ja väsähtäneen kotiäidin... työttömän asunnottoman alkoholistin... kaupan kassan korsosta

Olisi mielenkiintoista hähdä, mitä hän saisi heistä ulos ja mikä olisi ohjelman näkökulma. Haluaisin myös nähdä, että medialle kelpaisivat sankaritarinoina myös muut kuin ilmiselvät sankarit. Joskus voisi hehkuttaa niitä tavallisia arjen sankareita ja niitäkin, joiden elämässä ei aineksia ole minkäänlaiseen sankaritarinaan.

[/quote]

Tää on kyllä hyvä!

Oli kyllä jotenkin outo tuon vammautuneen urheilijan haastattelu. Ikään kuin Sarasvuo haluaisi impata itseensä täysillä tämän nuoren miehen kovaa kohtaloa. Tyypillinen sarasvuolainen egotrippi. Nuoren miehen ylenmääräinen hehkutus tuntui olevan vain suurta teatteria, joka viime kädessä pyrki alleviivaamaan sarasvuota itseään suurena "filantrooppina" ja "kärsimyksen messiaana".  Taustalla yleisö tirskui vaivaantuneena nuoren miehen puhuessa  ja prosessoidessa hitaasti. Melkein jokaisen  Sarasvuon kommentin jälkeen oli ylipitkä tauko, jonka jälkeen yleisö aplooderasi myös ikään kuin merkistä.

Hyvin vaivaannuttavaa ja feikkiä.