Lue keskustelun säännöt.
On ihan normaalia asua vanhempiensa luona vielä yli 20-vuotiaana.
07.11.2013 |
Itse asiassa suurin osa 20-25-vuotiaista asuu vielä kotona. Harva tuon ikäinen haluaa muuttaa omilleen tai on siihen henkisesti valmis. Miksi siis nuoria painostetaan, kun eivät kerran ole valmiita?
Kommentit (68)
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 15:54"]
Jos haluaa niin siitä vaan. Sellaiset on kyllä useimmiten jotenkin henkisesti jälkeenjääneitä tai muuten avuttomia. Kaikki ystäväni ja tuttavani ovat aikuisina halunneet asua omissa kodeissaan.
[/quote]
Sinun mielestäsi siis vain vajakit asuvat tuon ikäisinä vanhempiensa nurkissa. No se on sinun mielipiteesi. Tiedän silti monia jotka yhä 30 vuotiaina asuvat saman katon alla vanhempiensa kanssa. Ovat normaaleja aikuisia ihmisiä jotka eivät ole vain pitäneet mitään kiirettä omille muuton suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaiset jotka asuvat kotona VIELÄ yli kaksikymppisinä, ovat yleensä pilalle hemmoteltuja eivätkä tiedä mitään oikeasta elämästä.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 15:54"]
Jos haluaa niin siitä vaan. Sellaiset on kyllä useimmiten jotenkin henkisesti jälkeenjääneitä tai muuten avuttomia. Kaikki ystäväni ja tuttavani ovat aikuisina halunneet asua omissa kodeissaan.
[/quote]
Sinun mielestäsi siis vain vajakit asuvat tuon ikäisinä vanhempiensa nurkissa. No se on sinun mielipiteesi. Tiedän silti monia jotka yhä 30 vuotiaina asuvat saman katon alla vanhempiensa kanssa. Ovat normaaleja aikuisia ihmisiä jotka eivät ole vain pitäneet mitään kiirettä omille muuton suhteen.
[/quote]
Niin, mielestäni on henkisesti kehittymätöntä asua aikuisena omien vanhempien kanssa. Ymmärrän jos opiskelee ja haluaa valmistua nopeasti, silloin voi olla helpompi ja halvempi asua vanhemmilla ja käyttää kaikki aika ja raha opiskeluun. Mutta normaali aikuinen kyllä haluaa jo opiskeluaikana oman kodin.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 15:54"]
Jos haluaa niin siitä vaan. Sellaiset on kyllä useimmiten jotenkin henkisesti jälkeenjääneitä tai muuten avuttomia. Kaikki ystäväni ja tuttavani ovat aikuisina halunneet asua omissa kodeissaan.
[/quote]
Sinun mielestäsi siis vain vajakit asuvat tuon ikäisinä vanhempiensa nurkissa. No se on sinun mielipiteesi. Tiedän silti monia jotka yhä 30 vuotiaina asuvat saman katon alla vanhempiensa kanssa. Ovat normaaleja aikuisia ihmisiä jotka eivät ole vain pitäneet mitään kiirettä omille muuton suhteen.
[/quote]
Eivät ehkä ole vajakkeja, mutta jos kolmekymppisinä kotonaan asuvat, ovat lähinnä erittäin säälittäviä.
Minä olisin hyvin huolissani, jos oma lapseni ei yli kaksikymppisenä haluaisi omaa kotia. Mielestäni ei ole luonnollista että aikuiset lapset asuvat vanhempiensa kanssa. Miettisin mikä lapsessani on vikana, miksi hän ei ole itsenäinen, olenko kasvattanut hänet väärin, vai onko hän jotenkin sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä ketään, joka yli 20-vuotiaana asuu tai on asunut kotona! Kyllä jokainen normaalisti kehittynyt ja vanhemmistaan terveellä tavalla irti kasvanut haluaa siinä vaiheessa jo oman kodin omine tapoineen.
Jonkin verran ymmärrän sen Helsingin keskusta-alueen kohdalla, kun pieniä/järkevän hintaisia huoneistoja ei ole saatavilla, ja jos töiden tai koulun takia on ehdottomasti järkevintä pysytellä siinä keskusta-alueella.
Mutta muuten en käsitä. Ja jos joku meidän (nyt kouluikäisiä) kolmesta lapsesta viihtyy meillä asumassa yli kaksikymppiseksi, eikä tunnu haluavan poistua, niin koen tehneeni jossain kohtaa kasvatuksessa virheen.
Itse muutin kotoa heti lakkiaisten jälkeen 19-vuotiaana, 21-vuotiaana ostin poikaystäväni kanssa yhteisen rivitaloasunnon. Ja sillä tiellä vielä näin nelikymppisenä ollaan, tosin tietysti jo omakotitalossa :)
Kyllä Suomessa vaan muutetaan aika poikkeuksetta kotoa pois, kun täysi-ikäisyys koittaa, ellei jo aikaisemmin. Kyllä ne poikkeukset melkein poikkeuksetta aika hömelöjä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erään tuttavani poika on kohta 22 vuotias, mutta asuu kotona ja on ihan normaali eikä todellakaan pilalle hemmoteltu. Ei vain ole tullut sopivaa asuntoa vastaan ja on ystävänsä kanssa säästänyt, asuvat kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien päässä samassa kaupungissa mihin poika olisi muuttamassa. Tällä hetkellä on ilmeisesti asuntoa etsimässä, mutta ymmärrän että pääkaupunkiseudulla niitä voi olla vaikea löytää.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 15:51"]
Itse asiassa suurin osa 20-25-vuotiaista asuu vielä kotona. Harva tuon ikäinen haluaa muuttaa omilleen tai on siihen henkisesti valmis. Miksi siis nuoria painostetaan, kun eivät kerran ole valmiita?
[/quote]
Suomalaisista 25-vuotiaista nuorista asuu kotona noin 10 %. Käytännössä puhutaan syrjäytyneistä tai vammaisista nuorista.
Lukisit tilastosi ennen kuin valehtelet nettiin.
http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_004.html?s=2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 15:54"]
Jos haluaa niin siitä vaan. Sellaiset on kyllä useimmiten jotenkin henkisesti jälkeenjääneitä tai muuten avuttomia. Kaikki ystäväni ja tuttavani ovat aikuisina halunneet asua omissa kodeissaan.
[/quote]
Sinun mielestäsi siis vain vajakit asuvat tuon ikäisinä vanhempiensa nurkissa. No se on sinun mielipiteesi. Tiedän silti monia jotka yhä 30 vuotiaina asuvat saman katon alla vanhempiensa kanssa. Ovat normaaleja aikuisia ihmisiä jotka eivät ole vain pitäneet mitään kiirettä omille muuton suhteen.
[/quote]
30-vuotiaista asuu vanhempiensa kanssa noin 5%.
He ovat niitä, jotka eivät pysty koskaan pärjäämään omillaan.
Näin on 2. Kotona nyhjäävät ovat niitä pullasorsia, jotka eivät opi koskaan itsenäisiksi. Onhan se niin mukavaa ja helppoa, kun äitiliini tekee ruoat ja pesee lakanat ja vaatteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen 23-vuotias, enkä voisi edes kuvitella asuvani yhä vanhempieni kanssa. Normaaliin aikuistumisprosessiin kuuluu itsenäistyminen, tietysti jos siihen ei kykene niin pakko kai se on sitten asua vanhempien kanssa. Tuskin vanhempanikaan olisivat tyytyväisiä jos siellä asustelisin, vaikka maksaisinkin ehkä vuokraa ja omat ruuat. Silti ajatus tuntuu todella oudolta, aikuisena haluan mennä ja tulla miten tahdon, kutsua kotiini ihmisiä milloin itse haluan jne :)
Ymmärrän vanhempien kanssa asumisen väliaikaisesti, esim. avoeron tullessa, tai jos vaihtarina olon jälkeen ei saa heti kämppää tms.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 15:54"]
Jos haluaa niin siitä vaan. Sellaiset on kyllä useimmiten jotenkin henkisesti jälkeenjääneitä tai muuten avuttomia. Kaikki ystäväni ja tuttavani ovat aikuisina halunneet asua omissa kodeissaan.
[/quote]
Sinun mielestäsi siis vain vajakit asuvat tuon ikäisinä vanhempiensa nurkissa. No se on sinun mielipiteesi. Tiedän silti monia jotka yhä 30 vuotiaina asuvat saman katon alla vanhempiensa kanssa. Ovat normaaleja aikuisia ihmisiä jotka eivät ole vain pitäneet mitään kiirettä omille muuton suhteen.
[/quote]
Niin, mielestäni on henkisesti kehittymätöntä asua aikuisena omien vanhempien kanssa. Ymmärrän jos opiskelee ja haluaa valmistua nopeasti, silloin voi olla helpompi ja halvempi asua vanhemmilla ja käyttää kaikki aika ja raha opiskeluun. Mutta normaali aikuinen kyllä haluaa jo opiskeluaikana oman kodin.
[/quote]
Voi itku. Olen viiskymppinen vajakki, joka asuu miehen vanhempien kanssa samassa talossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:22"]
Erään tuttavani poika on kohta 22 vuotias, mutta asuu kotona ja on ihan normaali eikä todellakaan pilalle hemmoteltu. Ei vain ole tullut sopivaa asuntoa vastaan ja on ystävänsä kanssa säästänyt, asuvat kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien päässä samassa kaupungissa mihin poika olisi muuttamassa. Tällä hetkellä on ilmeisesti asuntoa etsimässä, mutta ymmärrän että pääkaupunkiseudulla niitä voi olla vaikea löytää.
[/quote]
Tämän ikäisetkin tyypit jotka "etsivät koko ajan sitä omaa kämppää" ovat niin tuudittautuneita siihen kotona asumiseen että eivät yleensä pidä mitään kiirettä koko asian kanssa.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 15:54"]
Jos haluaa niin siitä vaan. Sellaiset on kyllä useimmiten jotenkin henkisesti jälkeenjääneitä tai muuten avuttomia. Kaikki ystäväni ja tuttavani ovat aikuisina halunneet asua omissa kodeissaan.
[/quote]
Sinun mielestäsi siis vain vajakit asuvat tuon ikäisinä vanhempiensa nurkissa. No se on sinun mielipiteesi. Tiedän silti monia jotka yhä 30 vuotiaina asuvat saman katon alla vanhempiensa kanssa. Ovat normaaleja aikuisia ihmisiä jotka eivät ole vain pitäneet mitään kiirettä omille muuton suhteen.
[/quote]
Niin, mielestäni on henkisesti kehittymätöntä asua aikuisena omien vanhempien kanssa. Ymmärrän jos opiskelee ja haluaa valmistua nopeasti, silloin voi olla helpompi ja halvempi asua vanhemmilla ja käyttää kaikki aika ja raha opiskeluun. Mutta normaali aikuinen kyllä haluaa jo opiskeluaikana oman kodin.
[/quote]
Voi itku. Olen viiskymppinen vajakki, joka asuu miehen vanhempien kanssa samassa talossa.
[/quote]
Tässä puhuttiin niistä jotka eivät koskaan ole asuneet omassa kämpässä. Sinä luultavasti olet kuitenkin ? :) Ei vanhojen vanhempien luona asumisessa ole mitään pahaa, jos he ovat siinä iässä että tarvitsevat apua.
Minusta aikuisen ihmisen minässä on jotain vikana, jos haluaa vielä nyhjätä vanhempiensa nurkissa tuossa iässä.
Moni tärkeä asia jää kokematta ja vaikeuttaa elämää suuresti
Suurin osa 20v.. asuu kotona. Vain paska vanhemmat ajaa pois. Rahasta siinä on usein kyse, että vanhemmat ajaa pois kotoota. Meidän lapset saa asua kotona 25v.asti, jos haluavat.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:14"]
En tiedä ketään, joka yli 20-vuotiaana asuu tai on asunut kotona! Kyllä jokainen normaalisti kehittynyt ja vanhemmistaan terveellä tavalla irti kasvanut haluaa siinä vaiheessa jo oman kodin omine tapoineen.
[/quote]
Muutin 21-vuotiaana kotoa omilleni ja 26-vuotiaana nykyisen mieheni kanssa yhteen. Ihan normaali musta on mielestäni tullut.
Itse asiassa jouduin hiukan huijaamaan vuokranantajaa, että asuin mukamas siskoni kanssa hänen yksiössään, koska en muuten olisi saanut omaa vuokrakämppää, kun porukoilla oli mukamas liikaa neliöitä omakotitalossaan. Että ei se pois muuttaminen aina ihan helppoa ole, jos ei kämppiä ole tarjolla.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:42"]
Suurin osa 20v.. asuu kotona. Vain paska vanhemmat ajaa pois. Rahasta siinä on usein kyse, että vanhemmat ajaa pois kotoota. Meidän lapset saa asua kotona 25v.asti, jos haluavat.
[/quote]
Tervettä nuorta aikuista ei "ajeta pois kotoa" vaan hän itsenäistyy normaaliin tahtiin. Eri asia on sitten jotenkin sairaasti kasvatetut rikkinäiset reppanat.
Ja ennen kuin jatkat tuota valehteluasi niin tilastokeskuksen mukaan alle 30% 20-vuotiaista asuu vanhempiensa luona, ei siis suurin osa. Yli 70 % asuu omillaan.
Ja 25-vuotiaana heitä on enää 8 %.
"Suurin osa" oli siis selkeää mielenterveysongelmaisen ikärasistin paskapuhetta.
Jos haluaa niin siitä vaan. Sellaiset on kyllä useimmiten jotenkin henkisesti jälkeenjääneitä tai muuten avuttomia. Kaikki ystäväni ja tuttavani ovat aikuisina halunneet asua omissa kodeissaan.