Nykyajan nuoret eivät pysy alkuunkaan työelämän tahdissa

Tulit sitten ihan tänne arvostelemaan, onko nyt hyvä mieli?

Ainakin hoitoalalla on ongelmana liiallinen tunnollisuus työntekijöillä ikään katsomatta, ei ihme että uuvutaan. Työasioita mietitään kotonakin yms. Itse pyrin tekemään työni mahdollisimman hyvin ja lähden kotiin, enkä mieti työasioita kotona. Enkä tee ylitöitä mistään kutsumuksesta tai velvollisuuden tunnosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-ap- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kenenkään kannattaisi paikata toisten sluibailua? Omaa kuoppaa siinä vaan kaivaa kun esimiehet luulevat että kaikki on ok kun hommat on hoidettu. Hyvässä lykyssä jättävät laiskureiden sopimukset uusimatta seuraavalla kierroksella, kun totuus on tullut esille. Mitä enemmän pinnistelet työpaikalla omien töiden jälkeen muiden töitä tekemällä, sitä enemmän muiden töitä saat tehtäväksi.

Ei se kruunu sen kirkkaampana kiillä kuitenkaan.

Kuten aloituksessa sanoin. Kohta kaikki ovat työttömänä, jos työskennellään 8 tuntia 4 tunnin työtahdilla. Eivät kaikki ole töissä jossain kaupungin sairaalassa tai suurmarketin kassalla, jossa sluiba työntekijä on vain näkymätön pisara meressä. Kun työskentelet pienemmässä yksikössä, niin kaikkien panos vaikuttaa kaikkien kohtaloon.

Kuten vastauksessani sanoin. Normaalit ihmiset työskentelevät edelleen normaalisti 8 tunnin aikana 8 tunnin työpanoksen. Otin kantaa siihen, että se kosahtaa omaan nilkkaan jos antaa toisten lillua 4 tunnin työpanoksella ja itse vääntää työpäivän aikana hampaat irvessä 12 tunnin työt. Ne neljän tunnin laiskurit joutavat jäädä työttömiksi tai ainakin vaihtaa työpaikkaa, että tilalle saadaan 8 tunnin työpanoksen tekevä ihminen. Kunhan ei ihmishenget ole siitä työnteosta kiinni, niin ei ole kerta kaikkiaan mitään syytä työntekijänä repiä itseänsä hajalle laiskojen työkavereiden takia. Ei se vaan ole sen arvoista.

Tässä esimerkissähän se 4 tunnin laiskuri saa työstään käytännössä tuplapalkan ja 12 tunnin panoksen tekevä puolestaan vähentää oman panoksensa arvoa.

Mä tein tota vuosia, vaikka olin yksinhuoltaja ja hänen lapsensa olivat jo aikuisia. Enkä päässyt työ"kaveristani" eroon, vaikka otin asian esiin jokaikisessä kehityskeskustelussa. Kun kukaan muukaan ei huolinut sitä. Mietin joskus, että osa sen palkasta pitäisi maksaa mulle, kun mä tein osan sen töistäkin. Meillä ei ollut kovin hyvät välit. Ja muut syyttivät minua tylyksi, vaikka tiesivät taatusti mikä minua jurppi. Joskus kyllä auttoivat ja ottivat osan lonkanvetäjän töistä hekin. Työ oli kuitenkin mieluisaa muuten, niin en ottanut lopareita. Mutta kyllähän tuo koko firmankin tuottavuutta laski.

Vierailija kirjoitti:

Täysin totta. On siellä muutama helmi joukossa mutta moraali on ihan eri kuin 50- 60 ja 70 luvulla syntyneillä.

Yksi syy on siinä, että työelämä on osoittautunut raaemmaksi ja työnantaja moraalittomammaksi kuin noilla luettelemillasi aiemmilla sukupolvilla. Aiemmin oli reiluutta, työntekijääkin huomioitiin, eikä työntekijä ollut jotain kertakäyttötavaraa. Työnantajahan ottaa seuraavan sisään eikä välitä yhtään, joten miksi pistää itseään likoon sellaisen työnantajan takia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa on tosi ahkeraa, tekee ja saa aikaan. Toinen puoli sitten on näitä, jotka istuvat kännykkä kädessä päivän ja mamma tulee huutamaan, jos eivät saa kiitettävää arvostelua. Näin harjoittelijoiden kohdalla ainakin. 

Näinhän se on.

Se on kapitalismia. Jos halutaan tulosta niin siitä on maksettava. Ei harjoittelija ilmaiseksi tee mitään.

Pitää maksaa enemmän että siirrytään vaihteelle yksi.

Vaihteita on yhtä paljon kuin tasoja joilla tehoja voi nostaa.

Aika lapsellista on odottaa täyttä tehoa harjoittelijalta. Hän näyttää että osaa hommat, mutta ei toki tee niitä ilmaiseksi ja nopeasti, vaikka pystyisikin.

Nuoret on fiksuja. He eivät ole vasemmistolaisia.

Nykyään vasemmistolaiset tekee hyväntekeväisyyttä.

Työstä saatava palkka ei ole riittävä tukiin nähtävästä. Matalapalkka-alalla työstä saatava summa on noin muutaman huntin korkeampi kuin mitä tuista saisi. Vain vassari käy töissä ideologisista syistä, kuin oikeistolainen makaa sohvalla ja räkii kattoon. Vapaa-aika on arvokkaampi liberaalille oikeistolaiselle.

Hän tekee myös palveluksen muille ja kilpailuttaa hintoja. Jos  työntekijöitä ei löydy, niin jotain on firmassa parannettava!!!

Jos mitään omistat, on pakko käydä töissä, ei voi heittäytyä tukien varaan. Koska tukien saamiseksi, kaikki omaisuus pitäisi ensin myydä pois. Siis taviksella asunto ja auto.

Vierailija kirjoitti:

Minä näkisin näin viisikymppisenä, että nämä nuoret uudistavatt työelämän. Vapaa-ajan arvo nousee, eivätkä he suostu samaan kiitoksetta raatamiseen. Mehän on martyyreinä itsemme vedetty burnouttiin ja katkeroiduttu siinä samalla.

Nuoret uudistaa lähestymistavan työhön. Sen pitää olla mielekästä ja hauskaa. Työnantajien pon pakko sopeutua tähän lopulta, koska muunlaista työvoimaa ei ole saatavissa JA samat tyypit nousee aikaamyöden esimiestehtäviin.

Helkkarin hyvä asia.

Samaa mieltä. Ja lisäisin vielä tähän, ettei ne nuoret sitten innostu mistään tekokivasta esim. kyselystä ja palkinnosta. Ne on fiksuja.

Vierailija kirjoitti:

Tjaa. Melkein mistään en mitään tiedä, mutta ehkei noita nuoria tule hitaudesta syyttää, ehkä vika on muualla eli vaikkapa työkulttuurissamme. Ehkä joskus tuhat vuotta sitten työelämässä kilpailtiin terveesti ja positiivisesti eli ahkeroimalla. Nykyään sosialistinarsistikulttuurissamme kilpaillaan enimmäkseen sairaasti ja negatiivisesti eli muita tallomalla.

Jos olet "vähänkin liian ahkera" niin joudut muiden silmätikuksi ja tallomaksi ja sinut savustetaan ulos.

Jos olet "sopivan laiska" niin et erotu joukosta, et ole uhka kenellekään, eli saat olla turvassa, saat pitää työpaikkasi. Kenties nuo nykynuoret ovat niin fiksuja että ovat tuon tajunneet.

--

Nykykulttuurimme ei todellakaan palkitse ihmisiä ahkeruudesta. Turha ahkeroida jos palkinto on vain kakkaa niskaan.

Kesti yli viisi vuotta tajuta tämä. Aluksi tyhmän esittäminen nauratti. Syytetään hallitusta työpaikkojen kadosta, vaikka syyt on yrityksissä.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin hoitoalalla on ongelmana liiallinen tunnollisuus työntekijöillä ikään katsomatta, ei ihme että uuvutaan. Työasioita mietitään kotonakin yms. Itse pyrin tekemään työni mahdollisimman hyvin ja lähden kotiin, enkä mieti työasioita kotona. Enkä tee ylitöitä mistään kutsumuksesta tai velvollisuuden tunnosta

Mäkin haluaisin päästä tuohon, että työasiat jää työpaikalle. Vinkkejä?

Ongelmana on varmaankin se että sinun pitää sitoutua työpaikkaan mutta työpaikan ei sinuun, ei kuulosta minusta kovinkaan reilulta.

Nuoret eivät pysy työelämän tahdissa koska työelämä on muuttunut monin verroin nopeatempoisemmaksi.

Vanhemmat työntekijät eivät välttämättä tajua tätä jos ovat asemassa jossa se pahin häsläys on delegoitu nuorille.

Kun minä aloitin työerääni, juoksupoikana toimiminen tarkoitti hommia kuten parin tunnin tehtävä kun haettiin jotain. Sen parin tunnin aikana ehti katselemaan maisemia, juttelemaan työkaverin kanssa, ja se oli usein päivän paras hetki.

Nyt noita tehtäviä on tusinoittain, ja ne ovat parin minuutin mittaisia, ja yleensä pitää hoitaa montaa samaan aikaan.

Kaikki tasainen työ on kadonnut. Se on automatisoitu. Jokainen jäljellä oleva työ on hetkistä, jatkuvasti muuttuvaa multitaskauskaaosta avokonttorissa tai matriisiorganisaatiossa. Mikään ei tule koskaan valmiiksi, vaan kaikki on jatkuvassa epämääräisessä vaiheessa.

Kiitän onneani etten ole enää nuori. Työelämässä nyt aloittaville on luvassa pelkkää sontaa niskaan, kunnes oma ala katoaa koneiden tieltä.

Ainoana poikkeuksena se pieni joukko erittäin älykkäitä, energisiä ja kunnianhimoisia ihmisiä joilla on paremmat mahdollisuudet rikastua kuin koskaan. Kuilu tämän porukan ja kaikkien muiden välillä tulee kasvamaan. Se joka oli eilen ylempää keskiluokkaa, on tulevaisuudessa alempaa keskiluokkaa. Entinen keskiluokka on tulevaa köyhälistöä, ellei jo tämänpäiväistä.

Nuoret edelleen räpläävät puhelinta työajalla ja laittavat nuuskaa huuleen

Olen perehdyttänyt uusia työntekijöitä varmaan enemmän kuin te yhteensä ja väittäisin, että ei ole sukupolvikysymys. Aina on niitä laiskureita ja ahkeria iästä huolimatta. Ahkerat vain pärjäävät elämässä paremmin ja laiskurit jäävät helpommin samaan työpaikkaan roikkumaan muiden vaivaksi. Kaikissa ikäluokissa on kumpaakin. Keski-ikäiset naiset ovat myös aika kovia viettämään hyvinkin pitkiä juorutaukoja keskenään työaikana. Nuoremmat käyttävät sen ajan puhelimeensa. Eli aika tasoissa ovat nämä sukupolvet. 

Muistan kyllä etten itsekään parikymppisenä vielä tajunnut mitä multa odotetaan. Luulin tehneeni riittävästi mutta näin jälkikäteen ajateltuna en varmaan ollut kovin tuottelias. Nykyään painan kyllä niska limassa, tahti on ihan eri, tosin eri työssäkin jo tietty olen. Että vähän ymmärrystä nuoria kohtaan, antaa niiden opetella ja totutella työelämään. Voi olla että tuottavuus laskee sitten taas vanhetessa varsinkin jos 70 vuotiaaksi pitää jatkaa. Ihan luonnollista ja hyväksyttävää. 

nuori96 kirjoitti:

Teidän vanhusten on alettava oppia uuteen rytmiin, joka on hitaampi ja asiat tehdään verkkaisemmin!

Itse en ymmärrä mitä hienoa on vouhottaa työnsä hirveällä kiireellä, sekoilla ja tehdä virheitä. Järkevämpää on tehdä kaikki työt ajatuksen kanssa ja kunnolla. 

Kyllä niitä lusmuja oli kasarilla ja ysärilläkin. Mutta niistä ei päässyt eroon, yleensä ne heitettiin jonkun junnun niskoille, joka jaksoi tehdä kahden työn.