Työvoimapulaan apu työttömistä?

Pitää muistaa, että suomalainen työtön ei kelpaa kuin työpajalle rakentamaan linnunpönttöjä.

Villi ajatus.

Jos pulaa on erikoislääkäreistä, niin missä ajassa voidaan kurssittaa sellainen vaikka Viitasaaren työttömistä?

Päivän naurut tästä aloituksesta :)

Vierailija kirjoitti:

Jos pulaa on erikoislääkäreistä, niin missä ajassa voidaan kurssittaa sellainen vaikka Viitasaaren työttömistä?

Taatusti nopeammin kuin lukutaidottomista ulkomaalaisista.

Vierailija kirjoitti:

Jos pulaa on erikoislääkäreistä, niin missä ajassa voidaan kurssittaa sellainen vaikka Viitasaaren työttömistä?

Voidaan kouluttaa kuitenkin. Soma lia, afgaa nia tai I ra ki laista ei voida kouluttaa.

Aloittajalta aika omaperäinen ajatus kyllä. Aivan jäin miettimään että tässähän olisi kyllä ratkaisun avaimet mutta kuunteeko hallitus, ainakin Koronan hoidossa on pitkälle minäitte-mentaliteetti eikä apu ole kelvannut presidenteiltä, yrityksiltä tai kansalaisilta.

Nyt on sen verran originellia settiä, ettei menis jo radikaalin puolelle, jotta näinköhän tää ketju lähtee ku kuppa Töölöstä. 

AP:nkin kannattaisi opetella vielä vähän lisää suomen kieltä. Kai teiltä sieltä Pietarista ihan hyviäkin opettajia löytyy siihen hommaan?

Työttömillä ikäviä vaatimuksia palkan ja etujen suhteen. Kielitaidoton, ay-liikkestä tiedoton osa-aikainen ulkkari suostuu työskentelemään halvalla hinnalla sekä huonoilla eduilla. 

Työtön ei kelpaa jos sillä on aukko CV:ssä tai huono supliikki haastattelussa.

Vierailija kirjoitti:

Pitää muistaa, että suomalainen työtön ei kelpaa kuin työpajalle rakentamaan linnunpönttöjä.

Meidän pajalla saa myös maalata lankkuja ja tarroittaa tikkuja!

Kohtaanto-ongelma on yksi suuri tekijä: Suurimmalla osalla työttömistä ei ole niitä tietoja ja taitoja joita yritykset haluavat. Siihen on syynsä, että erikoislääkärit ja kokeneet java-ohjelmoijat eivät ole työttömiä.

Lisäksi, varmasti ainakin 10% työttömistä kelpaisi halukkaille firmoille jos:

- Työtön olisi halukas muuttamaan

- Yritys tietäisi ko. työttömän olemassa olosta

Sitten on se halukkuusongelma. Tuet on liian hyvät niille joilla ei ole mitään halua nähdä vaivaa rahan haalimiseen. Tunnen erään koronan takia lomautetun henkilön joka oli onnessaan kun tuli lomautus. Sanoi että toivoo sen jatkuvan ikuisesti. Ei hotsita mennä töihin kun käteen ei jää paljoa enempää mutta on se työn tekemisen vaiva. Ei ymmärrä että kun on vuoden työttömänä, ansiosidonnainen pienenee ja kohta on työllistyminen vaikeampaa. Nämä tarvitsevat keppiä.

Mielestäni Tanskan malli on hyvä, aluksi suuret tuet jotka sitten pienenevät nopeasti. Vastavuoroisesti työvoimapalveluita parannetaan, eli työtön saa muutakin kuin kulmakarvojen rypistystä Työvoimatoimistosta. Lisäksi yrityksille pitää tehdä todella helpoksi sekä palkata että irtisanoa uusia työntekijöitä, jolloin väärä rekrytointi voidaan vapauttaa muualle. Tämän toiminnon hyväksikäytön estämiseksi, jokainen firma voi käyttää tätä palkkaa-potkipois -optiota vain muutaman kerran ennen kuin se ei ole enää mahdollista.

Entä jos työnhakija on alle 29-vuotias, yli 31-vuotias tai toivotonta rupusakkia jostain muusta syystä?

Jostain syystä kuitenkin siivousala ja maatalouden kausityöt hoidetaan lähes kokonaan ulkomaalaisten voimin.

Niin mutta eihän niitä työttömiä voi palkata, koska hehän ovat työtä vailla! Joskus ihmetyttää miten pihalla ihmiset on työelämän realiteeteista.

Raikas uusi näkökulma vanhaan ongelmaan. Kommentoija 1 jo ehti antaa tyhjentävän vastauksen.

Vierailija kirjoitti:

Kohtaanto-ongelma on yksi suuri tekijä: Suurimmalla osalla työttömistä ei ole niitä tietoja ja taitoja joita yritykset haluavat. Siihen on syynsä, että erikoislääkärit ja kokeneet java-ohjelmoijat eivät ole työttömiä.

Lisäksi, varmasti ainakin 10% työttömistä kelpaisi halukkaille firmoille jos:

- Työtön olisi halukas muuttamaan

- Yritys tietäisi ko. työttömän olemassa olosta

Sitten on se halukkuusongelma. Tuet on liian hyvät niille joilla ei ole mitään halua nähdä vaivaa rahan haalimiseen. Tunnen erään koronan takia lomautetun henkilön joka oli onnessaan kun tuli lomautus. Sanoi että toivoo sen jatkuvan ikuisesti. Ei hotsita mennä töihin kun käteen ei jää paljoa enempää mutta on se työn tekemisen vaiva. Ei ymmärrä että kun on vuoden työttömänä, ansiosidonnainen pienenee ja kohta on työllistyminen vaikeampaa. Nämä tarvitsevat keppiä.

Mielestäni Tanskan malli on hyvä, aluksi suuret tuet jotka sitten pienenevät nopeasti. Vastavuoroisesti työvoimapalveluita parannetaan, eli työtön saa muutakin kuin kulmakarvojen rypistystä Työvoimatoimistosta. Lisäksi yrityksille pitää tehdä todella helpoksi sekä palkata että irtisanoa uusia työntekijöitä, jolloin väärä rekrytointi voidaan vapauttaa muualle. Tämän toiminnon hyväksikäytön estämiseksi, jokainen firma voi käyttää tätä palkkaa-potkipois -optiota vain muutaman kerran ennen kuin se ei ole enää mahdollista.

Ei kukaan täysipäinen muuttele lyhyiden pätkätöiden takia jatkuvasti ympäri suomea pääsemättä asettumaan aikuisiällä mihinkään tai kenenkään kanssa.

Eihän kukaan täysjärkinen työtöntä halua palkata.

Vierailija kirjoitti:

Kohtaanto-ongelma on yksi suuri tekijä: Suurimmalla osalla työttömistä ei ole niitä tietoja ja taitoja joita yritykset haluavat. Siihen on syynsä, että erikoislääkärit ja kokeneet java-ohjelmoijat eivät ole työttömiä.

Lisäksi, varmasti ainakin 10% työttömistä kelpaisi halukkaille firmoille jos:

- Työtön olisi halukas muuttamaan

- Yritys tietäisi ko. työttömän olemassa olosta

Sitten on se halukkuusongelma. Tuet on liian hyvät niille joilla ei ole mitään halua nähdä vaivaa rahan haalimiseen. Tunnen erään koronan takia lomautetun henkilön joka oli onnessaan kun tuli lomautus. Sanoi että toivoo sen jatkuvan ikuisesti. Ei hotsita mennä töihin kun käteen ei jää paljoa enempää mutta on se työn tekemisen vaiva. Ei ymmärrä että kun on vuoden työttömänä, ansiosidonnainen pienenee ja kohta on työllistyminen vaikeampaa. Nämä tarvitsevat keppiä.

Mielestäni Tanskan malli on hyvä, aluksi suuret tuet jotka sitten pienenevät nopeasti. Vastavuoroisesti työvoimapalveluita parannetaan, eli työtön saa muutakin kuin kulmakarvojen rypistystä Työvoimatoimistosta. Lisäksi yrityksille pitää tehdä todella helpoksi sekä palkata että irtisanoa uusia työntekijöitä, jolloin väärä rekrytointi voidaan vapauttaa muualle. Tämän toiminnon hyväksikäytön estämiseksi, jokainen firma voi käyttää tätä palkkaa-potkipois -optiota vain muutaman kerran ennen kuin se ei ole enää mahdollista.

Tämä ja hallituskin on jopa kirjannut ohjelmaansa. Kai olette herkällä korvalla kuunnelleet että rakenne uudistukset eivät ole pois suljettuja. Muuttokustannuksien muutokset ym. ovat jo menossa.

Marin:

”Minulla on usko siihen, että tämä hallitus saa kesään mennessä oman tavoitteensa toteutettua, ja myös siihen, että tämä hallitus kykenee tekemään sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat pitkällä aikavälillä Suomen työllisyyttä ja vastaavat julkisen talouden haasteeseen”, Marin sanoi.

Hän viittasi muun muassa työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen rakenteellisena uudistuksena.

Andersson:

Jos annan yhden esimerkin siitä, mikä on meidän näkökulmastamme on tärkeää. Tammikuun alussa mitattiin työ- ja elinkeinoministeriön mittaushistorian suurin vapaiden työpaikkojen määrä samanaikaisesti, kun Suomessa on noin 6,5 prosentin työttömyys. Tämä jo itsestään osoittaa sen, kuinka vakava ongelma meillä on Suomessa nimenomaan kohtaanto-ongelman näkökulmasta, Andersson vastasi Iltalehden kysymykseen.

Samasta syystä, minkä vuoksi ylipainoa ei kannata hoitaa laihduttamalla, vaan insuliinilla, statiineilla ja verenpainelääkkeillä.

Työtön on parempi bisnes ilman työtä ja yrityksillekin on vähemmän vaivaa siitä, että valittavat työvoimapulaa kuin että toteuttaisivat aikaavievän rekrytointiprosessin ja maksaisivat sitten taas yhdelle työntekijälle palkkaa, ihan joka kuukausi.