Meneekö säveltäjien ja sanoittajien tekijänoikeuskorvaukset 70 vuotta hänen kuolemastaan perillisille?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Yhä vieläkin kun jossain soi Finlandia on Jean Sibeliuksen perikunta käsi ojossa.
Jännä että perikunta on tästä kiinnostunut ja rahastamassa vaikka Sibelius itse (vapaamuurarina) tarkoitti ja halusi Finlandian vapaaseen käyttöön.
Ei välttämättä. Säveltäjä voi elinaikanaan myydä oikeudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Yhä vieläkin kun jossain soi Finlandia on Jean Sibeliuksen perikunta käsi ojossa.
Jännä että perikunta on tästä kiinnostunut ja rahastamassa vaikka Sibelius itse (vapaamuurarina) tarkoitti ja halusi Finlandian vapaaseen käyttöön.
Ilmaisella rahalla on sellainen kumma vaikutus että perikunta kuin perikunta kiintyy siihen. Sibben mielipidettä ei enää lasketa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Yhä vieläkin kun jossain soi Finlandia on Jean Sibeliuksen perikunta käsi ojossa.
Jännä että perikunta on tästä kiinnostunut ja rahastamassa vaikka Sibelius itse (vapaamuurarina) tarkoitti ja halusi Finlandian vapaaseen käyttöön.
Oletko niin epäitsekäs, että kieltäytyisit rahoista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Yhä vieläkin kun jossain soi Finlandia on Jean Sibeliuksen perikunta käsi ojossa.
Jännä että perikunta on tästä kiinnostunut ja rahastamassa vaikka Sibelius itse (vapaamuurarina) tarkoitti ja halusi Finlandian vapaaseen käyttöön.
»Sitä ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Sehän on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitään mahda.»
~Jean Sibelius
Sibelius ei alun perin tarkoittanut teostaan laulettavaksi. Finlandia-hymni-osaan tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä hän katsonut voivansa sitä tai teoksen laulamista estää. Vasta tenori Wäinö Solan tehtyä oman sanoituksensa vuonna 1937 Sibelius taipui sovittamaan Finlandia-hymnin mieskuorolle. Sekä Sola että Sibelius olivat vapaamuurareita ja teoksen ensiesitys oli Helsingissä Pyhä Johannes -loosissa 21. huhtikuuta 1938. Vapaamuurarillisissa tilaisuuksissa Finlandia lauletaan edelleen yleensä Solan sanoin.
Eli Juice Leskisen lapset ja lapsenlapset voivat rahastaa Juicen tuotannolla vuoteen 2074 asti.
Kenellä on muuten sanojen tekijän oikeus. Esimerkiksi uudissanojen kuten lentohäpeä ja ilmastolakko? Juha Sipilä varmaankin omistaa vatuloida oikeudet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Yhä vieläkin kun jossain soi Finlandia on Jean Sibeliuksen perikunta käsi ojossa.
Jännä että perikunta on tästä kiinnostunut ja rahastamassa vaikka Sibelius itse (vapaamuurarina) tarkoitti ja halusi Finlandian vapaaseen käyttöön.
»Sitä ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Sehän on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitään mahda.»
~Jean Sibelius
Sibelius ei alun perin tarkoittanut teostaan laulettavaksi. Finlandia-hymni-osaan tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä hän katsonut voivansa sitä tai teoksen laulamista estää. Vasta tenori Wäinö Solan tehtyä oman sanoituksensa vuonna 1937 Sibelius taipui sovittamaan Finlandia-hymnin mieskuorolle. Sekä Sola että Sibelius olivat vapaamuurareita ja teoksen ensiesitys oli Helsingissä Pyhä Johannes -loosissa 21. huhtikuuta 1938. Vapaamuurarillisissa tilaisuuksissa Finlandia lauletaan edelleen yleensä Solan sanoin.
Joo ja kuu on kanssa juustoa.
Vierailija kirjoitti:
Kenellä on muuten sanojen tekijän oikeus. Esimerkiksi uudissanojen kuten lentohäpeä ja ilmastolakko? Juha Sipilä varmaankin omistaa vatuloida oikeudet?
Sanoilla ei ole tekijänoikeutta ellei luotu sana ole tavaramerkki tai taideteos.
Nokialla oli rekisteröitynä tavaramerkkinä sana "kännykkä", mutta se raukesi kun sana muuttui yleiskieleksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenellä on muuten sanojen tekijän oikeus. Esimerkiksi uudissanojen kuten lentohäpeä ja ilmastolakko? Juha Sipilä varmaankin omistaa vatuloida oikeudet?
Sanoilla ei ole tekijänoikeutta ellei luotu sana ole tavaramerkki tai taideteos.
Nokialla oli rekisteröitynä tavaramerkkinä sana "kännykkä", mutta se raukesi kun sana muuttui yleiskieleksi.
Tuohan on törkeää. Vapaassa markkinataloudessa sanan keksijälle ja tämän perikunnalle kuuluisi sanasta korvaus.
Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat voimassa yleensä 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos teoksen alkuperämaassa taataan teoksille tätä pidempi suoja-aika, on suoja-aika sama myös Suomessa, kuitenkin korkeintaan 70 vuotta tekijän kuolemasta.
Yhteisteosten eli teosten, joita on ollut tekemässä usea ihminen, suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Elokuvateosten suoja-ajan päättyminen lasketaan viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan tai elokuvaa varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.
Esittävien taiteilijoiden ja tuottajien oikeudet ovat voimassa 70 vuotta tallenteen, kuten albumin, tallennus- tai julkaisuvuodesta.ä
Oikeudenhaltijan kuoltua oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös normaalisti testamentata oikeutensa. Tekijänoikeudet ovat voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Vierailija kirjoitti:
Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat voimassa yleensä 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos teoksen alkuperämaassa taataan teoksille tätä pidempi suoja-aika, on suoja-aika sama myös Suomessa, kuitenkin korkeintaan 70 vuotta tekijän kuolemasta.
Yhteisteosten eli teosten, joita on ollut tekemässä usea ihminen, suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Elokuvateosten suoja-ajan päättyminen lasketaan viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan tai elokuvaa varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.
Esittävien taiteilijoiden ja tuottajien oikeudet ovat voimassa 70 vuotta tallenteen, kuten albumin, tallennus- tai julkaisuvuodesta.ä
Oikeudenhaltijan kuoltua oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös normaalisti testamentata oikeutensa. Tekijänoikeudet ovat voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Aina tämä ei päde. Esimerkiksi Disney omistaa tekijänoikeudet Lumikkiin, Tuhkimoon, Ruususeen, Tähkäpäähän, Aladdiniin, Pieneen merenneitoon, Robin Hoodiin, Aarresaareen, Peter Paniin, Maija Poppaseen, Punahilkkaan, Hannuun ja Kerttuun, Pillipiipariin, Kolmeen muskettisoturiin, Monte Kriston kreiviin sekä Kaunottareen ja hirviöön eivätkä muut saa tehdä näistä saduista omia sovituksia ilman Disneyn lupaa ja korvauksia.
Kyllä.
Yhä vieläkin kun jossain soi Finlandia on Jean Sibeliuksen perikunta käsi ojossa.