Lue keskustelun säännöt.
NYT tajuan miksi ruotsinkieltä vihataan nykyään koulussa .
06.11.2013 |
Itse olen lukenut sitä lukiossa, kirjoittanut sen, joutunut kauppakorkeassa opiskelemaan ja osaan ihan OK eli tulen hyvin toimeen. Eikä se ollut koskaan mielestäni vaikeaa
Olen ihmetellyt nykyistä ruotsikielteisyyttä koulussa , mutta nyt sen tajuan kun katson tytön lukion ruotsinkirjoja. TODELLA VAIKEITA ja aihealueiltaan todella haastavia. Yksi kirja pelkkää politiikkaa ja todella vaikeaa politiikan sanastoa. Ja seuraava kirja LÄÄKETIETEEN sanastoa !!! Itse tulen toimeen ruotsilla, mutta koko kirjan sanastoista en tiennyt yhtäkään sanaa etukäteen.
Missä vaiheessa ja kenen vaikutuksesta ruotsi on muuttunuy lukiossa noin vaikeaksi ??? Asiaan vaikuttanut taho voi katsoa peiliin kun ihmettelee miksi juuri kukaan ei enää kirjoita ruotsia
Kommentit (39)
joku toimittaja voisi oikeasti vertailla vaikka 10-15 v takaisia lukion kirjoja ja nykyisiä. Ja verrata nykynuorten kielitaitoa sen aikaiseen kielitaitoon. Onko oikeasti hyötyä siitä, että nykyään opetetaan täysin turhia ja vaikeita erikoissanastoja sen sijaan että keskityttäisiin siihen, että ruotsilla tulisi toimeen normaalissa elämässä.
PS: enkun kirjoissa ei ole lukiossa lääketieteellistä tai poliittista sanastoa !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:26"]
Et taida nro 2 olla opiskellut yliopistossa... Ainakin minun alallani tenttikirjat olivat harvoin suomeksi, lähinnä ruotsiksi tai englanniksi, joten muunkin kuin jokapäiväisen peruskielitaidon osaaminen on tarpeellista. Enkä siis ole opiskellut mitään kieltä pääaineenani.
[/quote]
Millä ihmeen alalla tenttikirjat ovat pääosin ruotsiksi ja englanniksi? Lähes kaikissa opiskelemissani aineissa ne olivat nimittäin n. 90-prosenttisesti englanniksi, loput suomeksi. Ruotsiksi ei tarvinnut lukea yhtään teosta, ellei varta vasten halunnut.
Ihan aidosti haluaisin tietää, niin oudolta nimittäin kuulostaa. Opiskelitko mahdollisesti 1970-luvulla vai myöhemmin?
T. Ruotsista ällä 2003.
Nro 26 tarkoitti siis tietenkin nroa 3. Eihän se ruotsi sen vaikeammaksi ole muuttunut. Yhteiskunnassa vaan vaaditaan enemmän ja monipuolisempia taitoja kuin ennen. Et kai kuvittele, että pelkkä matkailusanasto tai ruokalasanasto riittäisi? Ruotsin kieli avaa ovet koko Skandinaviaan ja se on ja on aina ollut lähialueemme niin maantieteellisesti, historiallisesti, kulttuurisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Monilla yliopistoaloilla tarvittavaa kirjallisuutta ei ole suomeksi olemassakaan, joten on välttämätöntä osata myös muita kieliä ja opetella ammattisanastoa.
Ha det bra på Svenska dagen allihopa! Vi hörs!
Yhteiskuntatiedettä ja oikeustiedettä 90- ja 00-luvuilla. Johtuu ainakin oikeustieteen kannalta siitä, että suurin osa lainsäädännöstämme on edelleenkin pohjoismaisen yhteistyön tulosta, eli samoihin periaatteisiin nojaavaa ja suurelta osin saman sisältöistäkin.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:39"]
Yhteiskuntatiedettä ja oikeustiedettä 90- ja 00-luvuilla. Johtuu ainakin oikeustieteen kannalta siitä, että suurin osa lainsäädännöstämme on edelleenkin pohjoismaisen yhteistyön tulosta, eli samoihin periaatteisiin nojaavaa ja suurelta osin saman sisältöistäkin.
[/quote]
Yhteiskuntatieteistä omaa kokemusta kahdesta yliopistosta, ruotsia ei tarvittu. Tenttikirjat olivat suurelta valtaosaltaan englanniksi, muutama hassu suomeksi, muilla kielillä ei mitään. Ruotsia oli pakollisena sen yhden kurssin verran.
Oikeustieteessä asia saattaa ollakin eri, siitä en oman kokemukseni perusteella pysty sanomaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse valmistuin kauppiksesta 1990 -luvulla. Meillä ei ollut yhtä ainoaa kirjaa ruotsisksi. kysyin juuri työkavereilta (opiskelleet DI:ksi, KTM;ksi, fyysikoksi) eri vuosina.
Kenelläkään ei ole koskaan ollut ruotsinkielistä tenttikirjaa eivätkä ole kuulleet että kenelläkään olisi koskaan ollut eli tuo yksi kusettaa
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:43"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:39"]
Yhteiskuntatiedettä ja oikeustiedettä 90- ja 00-luvuilla. Johtuu ainakin oikeustieteen kannalta siitä, että suurin osa lainsäädännöstämme on edelleenkin pohjoismaisen yhteistyön tulosta, eli samoihin periaatteisiin nojaavaa ja suurelta osin saman sisältöistäkin.
[/quote]
Yhteiskuntatieteistä omaa kokemusta kahdesta yliopistosta, ruotsia ei tarvittu. Tenttikirjat olivat suurelta valtaosaltaan englanniksi, muutama hassu suomeksi, muilla kielillä ei mitään. Ruotsia oli pakollisena sen yhden kurssin verran.
Oikeustieteessä asia saattaa ollakin eri, siitä en oman kokemukseni perusteella pysty sanomaan mitään.
[/quote]
Oikeustieteellisessä ei tarvitse muuhun ruotsia, kuin virkamiesruotsin suorittamiseen. Muutama pakollinen kurssi on englanniksi. Tietenkin jos kiinnostaa alkaa tutkijaksi aihealueenaan oikeushistoria, niin silloin asia voi olla eri. Kuitenkin lainsäädäntöön vaikuttaa kansainvälisellä tasolla eniten EU (kielenä ei ole ruotsi). Myöskin saksalainen oikeus on erittäin lähellä ja ranska on myös erittäin tarpeellinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:35"]
Nro 26 tarkoitti siis tietenkin nroa 3. Eihän se ruotsi sen vaikeammaksi ole muuttunut. Yhteiskunnassa vaan vaaditaan enemmän ja monipuolisempia taitoja kuin ennen. Et kai kuvittele, että pelkkä matkailusanasto tai ruokalasanasto riittäisi? Ruotsin kieli avaa ovet koko Skandinaviaan ja se on ja on aina ollut lähialueemme niin maantieteellisesti, historiallisesti, kulttuurisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Monilla yliopistoaloilla tarvittavaa kirjallisuutta ei ole suomeksi olemassakaan, joten on välttämätöntä osata myös muita kieliä ja opetella ammattisanastoa.
Ha det bra på Svenska dagen allihopa! Vi hörs!
[/quote]
Joopa joo ja sössön sössön taas. Kukaan normaali ihminen (lääkäreitä yms lukuunottamatta) ei yhteispohjoismaisessa yhteistyössä tule koskaan tarvitsemaan lääketieteen erikoissanastoa. Miksi hitossa yksi kokonainen lukionkurssi on täynnä sitä?
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 12:27"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:35"]
Nro 26 tarkoitti siis tietenkin nroa 3. Eihän se ruotsi sen vaikeammaksi ole muuttunut. Yhteiskunnassa vaan vaaditaan enemmän ja monipuolisempia taitoja kuin ennen. Et kai kuvittele, että pelkkä matkailusanasto tai ruokalasanasto riittäisi? Ruotsin kieli avaa ovet koko Skandinaviaan ja se on ja on aina ollut lähialueemme niin maantieteellisesti, historiallisesti, kulttuurisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Monilla yliopistoaloilla tarvittavaa kirjallisuutta ei ole suomeksi olemassakaan, joten on välttämätöntä osata myös muita kieliä ja opetella ammattisanastoa.
Ha det bra på Svenska dagen allihopa! Vi hörs!
[/quote]
Joopa joo ja sössön sössön taas. Kukaan normaali ihminen (lääkäreitä yms lukuunottamatta) ei yhteispohjoismaisessa yhteistyössä tule koskaan tarvitsemaan lääketieteen erikoissanastoa. Miksi hitossa yksi kokonainen lukionkurssi on täynnä sitä?
[/quote]
nninpä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleeni, että kielten oppikirjojen tekijät yrittävät tehdä turhan hienoja kirjoja, joilla päteä esim. kollegoiden kesken ja ulkomailla ja ovat aikoja sitten unohtaneet oppilaat ja sen mihin oppilaat oikeasti tarvitsevat kieliä.
Tulee mieleeni englannin kielen opinnot kauppakorkeassa aikoinaan, kun lehtoreille ei kelvannut kun juuri yksi ja ainoa käännös; eikä tämä käännös (jonka opiskelija oli kopsannut kaveriltaan) kelvannut toisen lehtorin tunnilla...
Kauppakorkean kauppaoikeuden puolellapa oli.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 12:19"]
Itse valmistuin kauppiksesta 1990 -luvulla. Meillä ei ollut yhtä ainoaa kirjaa ruotsisksi. kysyin juuri työkavereilta (opiskelleet DI:ksi, KTM;ksi, fyysikoksi) eri vuosina.
Kenelläkään ei ole koskaan ollut ruotsinkielistä tenttikirjaa eivätkä ole kuulleet että kenelläkään olisi koskaan ollut eli tuo yksi kusettaa
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja näyttää olevan vieläkin.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:38"]
Kauppakorkean kauppaoikeuden puolellapa oli.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 12:19"]
Itse valmistuin kauppiksesta 1990 -luvulla. Meillä ei ollut yhtä ainoaa kirjaa ruotsisksi. kysyin juuri työkavereilta (opiskelleet DI:ksi, KTM;ksi, fyysikoksi) eri vuosina.
Kenelläkään ei ole koskaan ollut ruotsinkielistä tenttikirjaa eivätkä ole kuulleet että kenelläkään olisi koskaan ollut eli tuo yksi kusettaa
[/quote]
[/quote]
Varmaan siksi, että lukio luo pohjan yliopisto-opintoihin ja kirjoitusten jälkeen sinunkin tyttäresi saattaa olla pänttäämässä ruotsinkielistä lääketieteen opusta tai muuta vastaavaa.
Pitäisikö opiskelun olla helppoa? Ei se tule olemaan sitä yliopistossakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 09:45"]
Varmaan siksi, että lukio luo pohjan yliopisto-opintoihin ja kirjoitusten jälkeen sinunkin tyttäresi saattaa olla pänttäämässä ruotsinkielistä lääketieteen opusta tai muuta vastaavaa.
Pitäisikö opiskelun olla helppoa? Ei se tule olemaan sitä yliopistossakaan.
[/quote]
Haloo ! tässä taas joku idiootti?
Miksi kaikkien pitäisi lukea lukiossa ruotsiksi lääketieteensanastoa jos muutama prosentti pyrkii lääkkikseen?
Taas ihme puusilmäisiä perusteluja
Kummasti ennen ruotsi oli huomattavasti helpompaa ja aihealueet järkevämpiä ja silti ihmiset pääsivät lääkikseen, oikikseen, kauppikseen jne
Katsoin omia lukionkirjoja ja ennen eivät olleet todellakaan yhtä haastavia sanastojen/aihealueiden puolesta kuin nykyään. Ja silti pääsin opiskelemaan yliopistoon ja ymmärrän ja puhun ruotsia ihan hyvin
Ruotsia ei kirjoita enää kuin muutama per koulu ja hyvä niin. Kukahan tosiaankin on päättänyt siitä, että ruotsinkieli on nykyään niin vaikeaa ?
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 09:45"]
Varmaan siksi, että lukio luo pohjan yliopisto-opintoihin ja kirjoitusten jälkeen sinunkin tyttäresi saattaa olla pänttäämässä ruotsinkielistä lääketieteen opusta tai muuta vastaavaa.
Pitäisikö opiskelun olla helppoa? Ei se tule olemaan sitä yliopistossakaan.
[/quote]
Minä pyrin lukemaan nanoteknologiaa lukion jälkeen, vaadin että ruotsissa käsitellään kyseistä aihealuetta
ei lääkiksessä ole ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja eikä myöskään tenttikirjoja. Niitä ei ole myöskään oikiksessa eika kauppakorkeassa. Eikä humanistisilla aloilla, eikä tekniikanaloilla
Minä taas olen suomenkielisenä ihmetellyt ala-asteikäisen poikani suomenkielen oppikirjojen vaikeutta. (Lapsi käy ruotsinkielistä koulua). Kirjoissa on todella paljon harvoin käytettäviä/esiintyviä sanoja. Itsekään en aina tiedä sanojen/sanontojen tarkkaa merkitystä, vaikka mielestäni osaan suomea varsin hyvin.
En siis yhtään ihmettele, miksi pojalla tökkii tuo suomenkieli.
Mielestäni olisi ensiarvoisen tärkeää opetella ihan tavallista, jokapäiväistä kieltä, jota tarvitaan normaalissa elämässä, eikä tehdä opiskelusta turhan vaikeaa ja siten vastenmielistä.
Eiköhän se olisi tärkeintä oppia puhumaan ruotsia satunnaisesti vaikka juhlissa tai tutun kanssa. Jollain lääketieteen sanastolla voi pyyhkiä rumpansa.
Kauppakorkeassa oli ainakin 90-luvulla jokin ruotsinkielinen tenttikirja...
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 09:56"]
ei lääkiksessä ole ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja eikä myöskään tenttikirjoja. Niitä ei ole myöskään oikiksessa eika kauppakorkeassa. Eikä humanistisilla aloilla, eikä tekniikanaloilla
[/quote]
Tässä pätee sama kuin missä tahansa muussakin, pohjan pitää olla kunnossa ennen haasteiden asettelua. itse aloitin ruotsin opiskelun 7. luokalla ja se tuli siis vasta saksan ja englannin kielen jälkeen opiskeltavaksi. Sinänsä helppo kieli ja ihan mukavakin, mutta kun kolme vuotta opeteltiin vähän niin ja näin (opettajalla suuri merkitys!) niitä perusjuttuja lukiossa pitikin osata jotain ammattisanastoja niin aika hankalaksi meni. lukiossa opetus perustui muistaakseni kokeisiin harjoitteluun ja erityisesti sanakokeisiin ja tokihan niistä 8-10 paukkui, mutta kielen osaaminen olisi sitten jotain ihan muuta. Kirjoitin B:n. Olisin ikionnellinen jos ruotsi olisi alkanut jo ala-asteella ja näin olisi ihan oikea pohja luotu kielen oppimiselle. Näin se pohja olisi kunnossa ja kukin voisi sitten yksilöllisesti kehittää kieltä haastavammaksi. Jos siis nyt ihan oikeasti sanotaan että Suomessa pitäisi ruotsia osata puhuakin ja sillä kielellä tarjota palvelua. Nykyisessä työssäni sosiaalialalla en sitä välttämättä tarvitse, mutta siitä olisin todella paljon hyötyä.