Mitä tarkoittaa psyykkinen tila nimeltä
post traumaattinen stressireaktio? Tuttava kertoo olevansa tuota sairastava, on ollut jo vuosia. Kertoo takaumista, on masentunut ,syyttelee muita ja uhkailee itsetuholla. Onko tuo siis joku uusi sairaus?.Ja parannusta ei kuulema ole.
Kommentit (20)
Kriisin tai onnettomuuden jälkeinen tapa reagoida asioihin.
Hänelle on tapahtunut jotain järkyttävää eikä hän ole päässyt siitä irti, vaan esim. edelleen näkee painajaisia, menee paniikkiin tapahtuneesta muistuttavissa tilanteissa, saattaa pelätä kovia ääniä, pimeitä paikkoja, väkijoukkoja yms. Ymmärtääkseni tuollaisesta voi vähitellen toipua, jos saa terapiaa.
Diagnoosi on takuulla muuttunut jo toiseksi, jos tila on kestänyt vuosia.
Totta kai dramaattinen ihminen kokee, ettei siitä ole mahdollista parantua. Kyllä on, psykoterapialla/traumaterapialla, mutta kaikkihan eivät ole kykeneviä terapiaan.
Millainen ihminen ei kykene terapiaan? Kauheata, ellei saa apua.
Poststraumaattinen stressireaktio saattaa iskeä monienkin vuosien päästä tapahtumasta. On varsin tavallinen sodan kauheudet kokeneilla tai jostain onnettomuudesta tai vaaratilanteesta nipinnapin pelastuneella. Esimerkiksi tsunamista hengissä pelastuneilla saattaa ko. reaktio puhjeta vieläkin.
Monestihan käy niin, että aluksi näyttää, että hyvinhän tässä kävi, hengissä ollaan ja ei muuta kuin eteenpäin elämässä. Ihmisen mieli on siitä jännä rakennelma, että se suojelee usein painamalla pahimmat kokemukset jonnekin syvälle alitajuntaan, mutta sitten tapahtuu jotakin, joka laukaisee reaktion. Silloin olisi hyvä saada apua pidemmän aikaa, keskustelua ja tarpeen mukaan myös lääkitystä. Lääkkeellä ei kuitenkaan pidä turruttaa mieltä, vaan antaa reaktion purkautua, sillä siitä alkaa yleensä toipuminen. Toisilla se tapahtuu nopeammin, toisilla hitaammin.
Aloittaja ei ymmärrä koko asiaa ja tiedoksesi että joskus syytetään muita ihan aiheesta. Jotkut ihmiset tekevät toisille pahoja asioita, oletko tietoinen asiasta? Stressireaktio ei ole mikään sairaus ja on itsessään parantavaa laatua.
Stressireaktio ei ole mikään psyykkinen tila. Kokeilkaas nyt ymmärtää asioita oikein, ei ole ihme jos vuonna 2024 ei vieläkään teistä kukaan ymmärrä yhtikäs mitään ja koko Suomi on mennyt aivan pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Hänelle on tapahtunut jotain järkyttävää eikä hän ole päässyt siitä irti, vaan esim. edelleen näkee painajaisia, menee paniikkiin tapahtuneesta muistuttavissa tilanteissa, saattaa pelätä kovia ääniä, pimeitä paikkoja, väkijoukkoja yms. Ymmärtääkseni tuollaisesta voi vähitellen toipua, jos saa terapiaa.
Kaikki eivät tarvitse terapiaa asioiden käsittelyyn. Kokemuksesta tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosi on takuulla muuttunut jo toiseksi, jos tila on kestänyt vuosia.
Ei ole tilasta kysymys vaan oireista ja asioista.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai dramaattinen ihminen kokee, ettei siitä ole mahdollista parantua. Kyllä on, psykoterapialla/traumaterapialla, mutta kaikkihan eivät ole kykeneviä terapiaan.
No ehkä joku sinun tuttavasti on sellainen mutta muistathan että jokainen ihminen on yksilö eikä tarvitse terapiaa jos ei sellaista nyt vain tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Millainen ihminen ei kykene terapiaan? Kauheata, ellei saa apua.
Lähdetään siitä mikä on ihmisen tilanne ja mitä hän tarvitsee. Sen jälkeen on kartoitettava mahdollisuudet. Jos oikeanlaista apua sekä tukea ei ole saatavilla on pärjättävä yksin.
Terminologia haltuun ja muistakaa ymmärtää ne asiat älkääkä yhdistelkö kaikkea miten sattuu.
Miten varmistat henkilön psyykkisen tilan? Mitä tarkoittaa psyykkinen tila?
Vierailija kirjoitti:
Miten varmistat henkilön psyykkisen tilan? Mitä tarkoittaa psyykkinen tila?
Osaisiko joku vastata kysymyksiini?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten varmistat henkilön psyykkisen tilan? Mitä tarkoittaa psyykkinen tila?
Osaisiko joku vastata kysymyksiini?
Ei välttämättä osaa.
Mikä on oikeasti post-traumaattinen stressireaktio? Selvitin googlesta:
"Traumaattinen tapahtuma palaa usein muistikuvina mieleen, ja ihmisellä on tarve puhua siitä uudelleen ja uudelleen. Reaktiovaiheeseen liittyy usein pelkoa, ahdistusta, syyllisyyden tunnetta, unettomuutta ja fyysisiä oireita, kuten vapinaa tai pahoinvointia."
Lisään tähän että kaikki eivät halua puhua niistä asioista eli ei ole tarvetta. Joskus henkilöllä voi olla hyvin voimakasta pelkoa ja turvattomuudentunnetta jolloin hän saattaa siis pelätä hyvin voimakkaasti käytönnössä mitä tahansa ja hän saattaa tarvita jonkun ihmisen lähelleen joka auttaa tuomaan turvallisuudentunnetta. Aina tukihenkilön tehtävä ei ole samanlainen, monesti vain läsnäolo riittää ja esimerkiksi kysymyksiin vastaaminen. Tilanteita voi olla hyvin monenlaisia kuten on meitä ihmisiäkin. Voimakkaat tunnetilat sekä kokemukset väsyttävät.
kvg?