Lue keskustelun säännöt.
tahdon vauvan, mies ei..
04.11.2013 |
perheessä on jo kaksi lasta, ja itse haaveilen neljästä lapsesta, mies on kuitenkin sitä mieltä että nämä riittävät. on uhkaillu että menee "poikkaseen piuhat" niin ei tarvis enään keskustella asiasta kun sitten ei vauvoja yksinkertaisesti tulisi. olen kyllä ilmottanu että jos sen tekee, niin siinä oli sitten tämä suhde, niin lopullisesti en vielä suostu vauvahaaveistani luopumaan. en suostu miehen toiveista huolimatta syömään pillereitä tai käyttämään mitään ehkäisyä (siis kierukka, kapseli, rengas, laastari jne) vaan olen sanonut että mies se haluaa ehkästä, en minä, joten miehen homma. oon myös ilmottanu että jos tulen vahingossa raskaaks, en todellakaan ole edes harkitsemassa keskeytystä!
asia ahdistaa mieltä, ja vaikuttaa mulla jo jokapäiväseen elämään. nään asiasta painajaisia, ja yksinollessa ja iltaisin mietin murehdin ja itkeskelen asiaa. mies ei suostu asiasta puhumaan, ainut on että vastaa "ei lapsia" kun yritän puhua asiasta.
miten muilla vastaavassa tilanteessa olevilla on tilanne ratkennut? onko päästy sopuun, vai onko vaihdettu miestä että on saatu lisää lapsia? mulla on miehen vaihtokin käynyt mielessä niin perseestä kun se onkin, niin kovasti kaipaan lisää lapsia :(
Kommentit (20)
Kyllä parisuhteessa täytyy pystyä tekemään kompromisseja, tuommoinem ehkäisemättömyydellä uhkailu on kyllä tosi typerää.
ajattelisin ensisijaisesti niitä olemassaolevia lapsia ja heidän oikeutta milempiin vahempiin. Tuntuu aivan älyttömän typerältä rikkoa olemassaoleva perhe joisenkin tulevien lapsihaaveiden vuoksi. Ymmärrätkö miten itsekkäältä se kuulostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikutatte molemmat kauheen itsekkäiltä.
Lapsia tehdään aidosta halusta olla vanhempi, eikä haaveesta saada x määrä lapsia.
Yhdyn edellisiin. Pitäiskö sun mennä jonnekin ammattiauttajalle jos sun pitää asian vuoksi itkeä ja hajoittaa perhe?
Ja olet valmis pilaamaan perhe-elämän ja rikkomaan kahden lapsen kodin, koska et saa kolmatta lasta? Koetko olevasi hyvä äiti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin huomioidaan olemassa olevat lapset ja heidän oikeutensa ja sitten vasta ne omat haaveet pitää sopeuttaa muu perhe huomioon ottaen.
Pitäisikö teidän jutella asiasta avoimesti? Miksi miehesi ei halua lapsia lisää? Kokeeko ettei jaksa tai että talous ei riitä vai jotain muuta? Miksi sinulle on lasten lisää saaminen niin ehdottoman tärkeää?
Lasten hankkiminen on yhteinen päätös ja periaatteessa kyllä menee niin, että se joka ei halua, loppupeleissä päättää asian. Ehkäisystäkin pitää pystyä yhdessä päättäämään - ei niin, että toinen kieltäytyy ehkäisystä vaikka toinen ei halua lasta.
Jos nyt tulisit vahingossa raskaaksi ja saisit sen lapsen, mutta mies ei olisi lainkaan onnellinen ja kokisi ettei jaksa, niin olisitko sinäkään onnellinen? Voisiko suhde silloin hyvin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no tässä on käytännössä yksinhuoltajana eletty jo 8 vuotta vaikka mies samassa sängyssä useimmiten yöt nukkuukin, joten sinänsä tilanne ei hirveesti muuttuisi vaikka erottaisiinkin, mulla olisi vain enemmän lapsia..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, mikäs siinä sitten. Kautta aikojen on kasvanut terveitä lapsia yhdenkin vanhemman perheissä ja lapsille riittää kyllä yksi kyllin hyvä vanhempi.
Eroa, miehesi on sen ansainnut. Jokainen mies on vaimonsa kunnioituksen arvoinen ja miehelle vaimon kunnioitus merkitsee enemmän, kun mitkään työelämässa saadut kunnianosoitukset.
Lasten merkitys onkin sitten asia jo erikseen. Lapset eivät ole lemmikkejä, joiden ainoa tarkoitus on syntyä sinun tärkeyden tunteen välikappaleeksi.
Mene hoitoon!
ei ole provo.. ja toihan tässä eniten vituttaakin, minkä takia se joka ei halua, päättää asian? jos lapsia ei tehdä lisää, silloin lapsia haluava on onneton. jos lapsia tehdään, lapsia haluamaton on onneton. minkä takia sen lapsia haluavan pitää aina olla se onneton? ja kumpi on sitten jo olemassa oleville lapsille parempi. "ehjä" perhe jossa parisuhde vituillaan tän asian takia ja siksi ihan perus arkikin hankaloituu ja on kaukana täydellisestä, vai rikkonainen perhe jossa edes se lähivanhempi olisi tyytyväinen tilanteeseen?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"minkä takia se joka ei halua, päättää asian?" LAPSEN TAKIA!
Onpas lapsellinen tämä lapsellinen ihminen, joka vain haluaa lisää lapsia, vaikka selvästi nykyisetkin lapset ovat päänsä sekoittaneet.
Hohhoijjaa, miten typerää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei ole edelleenkään kertonut, minkä takia haluaa enemmän lapsia, tai miksi mies ei lapsia enää halua. Ne ovat aika oleellisia seikkoja mietittäessä ratkaisua teidän tilanteeseenne. Tulee sellainen olo, ettei suhteenne voi olla muutoinkaan kovin vakaalla pohjalla, jos tuollainen uhkaa sen kaataa.
Meilläkin on kaksi lasta - miehelleni tämä määrä on riittänyt, mutta itse halusin aikoinaan kovasti lisää. Itse halusin paljon lapsia, koska haaveilin suurista perhepäivällisistä, ulkoiluleikeistä ja -peleistä isolla joukolla ja yleisesti siitä, että olisi menoa ja vilskettä. Päätin alkaa toteuttamaan näitä unelmiani toisella tavalla ja lähentämään välejä entisestään niin vanhempiini, oman veljeni perheeseen kuin miehenikin puoleiseen lähisukuun. Järjestämme usein illanistujaisia ja päivällisiä, joihin kutsumme paljon sukulaisia, ja lähdemme usein suurella porukalla esim. luistelemaan tai retkeilemään. Lapset ovat hyvin läheisiä serkkujensa kanssa, ja serkut yökyläilevät ja vierailevat usein meillä muutoinkin myös ilman vanhempiaan (ja meidän lapsemme välillä muualla). Tuntuu siltä, kuin oltaisiin yhtä suurta perhettä. Meillä on myös yksi hyvin läheinen ystäväperhe, jonka kanssa vietämme paljon aikaa. Nykyään olen täysin tyytyväinen lapsilukuumme.
En väitä, että kaikilla tilanne olisi samanlainen, koska voi olla, että omia sisaruksia ei ole, suku asuu kaukana tai ovat muuten vaan mulkkuja. En myöskään väitä, että sisarusten lapset olisivat täysin sama asia kuin omat, mutta hyvin samankaltaiseksi suhde näihin lapsiin voi parhaimmillaan muodostua. Enkä tietenkään oleta, että kaikki haluaisivat paljon lapsia juuri samasta syystä kuin minä. Ap:lla voi olla hyvin joku toinenkin syy siihen, että haluaisi enemmän lapsia. Joka tapauksessa suosittelen selvittämään itselle, miksi niitä lapsia haluaa lisää, ja sitten miettimään, voisiko suurempaan lapsilukuun liittyviä unelmia toteuttaa jollain toisellakin tapaa, tai mahdollisesti luoda olosuhteet siihen, jos ne toistaiseksi ovat huonot.
Menisi töihin lastenkotiin tai päiväkotiin tai kouluun tai minne vain, missä on lapsia. Se ratkaisisi kaikki pulmat, kun hoivattavia olisikin kolmetoista tai kolmekymmentäkolme. Eikä miehen tarvitsisi nähdä yhtäkään niistä, koska hän ei niitä halua.
Yksinkertaista
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 14:10"]
Ap ei ole edelleenkään kertonut, minkä takia haluaa enemmän lapsia, tai miksi mies ei lapsia enää halua. Ne ovat aika oleellisia seikkoja mietittäessä ratkaisua teidän tilanteeseenne. Tulee sellainen olo, ettei suhteenne voi olla muutoinkaan kovin vakaalla pohjalla, jos tuollainen uhkaa sen kaataa.
Meilläkin on kaksi lasta - miehelleni tämä määrä on riittänyt, mutta itse halusin aikoinaan kovasti lisää. Itse halusin paljon lapsia, koska haaveilin suurista perhepäivällisistä, ulkoiluleikeistä ja -peleistä isolla joukolla ja yleisesti siitä, että olisi menoa ja vilskettä. Päätin alkaa toteuttamaan näitä unelmiani toisella tavalla ja lähentämään välejä entisestään niin vanhempiini, oman veljeni perheeseen kuin miehenikin puoleiseen lähisukuun. Järjestämme usein illanistujaisia ja päivällisiä, joihin kutsumme paljon sukulaisia, ja lähdemme usein suurella porukalla esim. luistelemaan tai retkeilemään. Lapset ovat hyvin läheisiä serkkujensa kanssa, ja serkut yökyläilevät ja vierailevat usein meillä muutoinkin myös ilman vanhempiaan (ja meidän lapsemme välillä muualla). Tuntuu siltä, kuin oltaisiin yhtä suurta perhettä. Meillä on myös yksi hyvin läheinen ystäväperhe, jonka kanssa vietämme paljon aikaa. Nykyään olen täysin tyytyväinen lapsilukuumme.
En väitä, että kaikilla tilanne olisi samanlainen, koska voi olla, että omia sisaruksia ei ole, suku asuu kaukana tai ovat muuten vaan mulkkuja. En myöskään väitä, että sisarusten lapset olisivat täysin sama asia kuin omat, mutta hyvin samankaltaiseksi suhde näihin lapsiin voi parhaimmillaan muodostua. Enkä tietenkään oleta, että kaikki haluaisivat paljon lapsia juuri samasta syystä kuin minä. Ap:lla voi olla hyvin joku toinenkin syy siihen, että haluaisi enemmän lapsia. Joka tapauksessa suosittelen selvittämään itselle, miksi niitä lapsia haluaa lisää, ja sitten miettimään, voisiko suurempaan lapsilukuun liittyviä unelmia toteuttaa jollain toisellakin tapaa, tai mahdollisesti luoda olosuhteet siihen, jos ne toistaiseksi ovat huonot.
[/quote]
Kylläpä oli mieltä lämmittävää lukea tällaisesta yhteisöllisyydestä ja kypsästä itsetutkiskelusta, joka ei jäänyt vain pohdinnan asteelle, vaan kirjoittaja on lähtenyt itse aktiivisesti edistämään hyvää asiaa. Kun lapset ovat välillä (yö)kyläilemässä toisissa perheissä, niin sitä omaa aikaakin saa sen vilskeen lisäksi.
Huhhuh, mitä tekstiä. Itse olen vongannut pitkään mieheltä esikoista ja nyt ollaankin aloitettu se uurastus. Mulla oli joskus haaveena kolme lasta, miehellä nolla-yksi. Nyt ollaan tultu kompromissiin, että ainakin yksi lapsi alkuun ja joskus yli 4 vuoden päästä voi yrittää vielä toista. Tähän olen tyytyväinen. Ja jos uusi vauvakuume iskee sitten kun esikoinen alkaa kävellä niin toisen vauvan sijaan voi hankkia koiranpennun.
Mitä vähemmän lapsia, sitä paremmin jaksaa, sitä paremmin jää rahaa mm. matkustamiseen senhetkisen perheen kanssa yms.
Mullakin on yksi tuttu joka haluaa mieheltään kolmatta lasta, syynä se, että tämä perheenäiti ei halua palata töihin.
Hyvä syy paeta työntekoa.
Tuntuu aika kohtuuttomalta tuo ap:n nillitys, kun itse en saa miestä suostumaan edes sen yhden lapsen yrittämiseen. :( Meillä ei enää ole seksielämääkään.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 17:32"]
Huhhuh, mitä tekstiä. Itse olen vongannut pitkään mieheltä esikoista ja nyt ollaankin aloitettu se uurastus. Mulla oli joskus haaveena kolme lasta, miehellä nolla-yksi. Nyt ollaan tultu kompromissiin, että ainakin yksi lapsi alkuun ja joskus yli 4 vuoden päästä voi yrittää vielä toista. Tähän olen tyytyväinen. Ja jos uusi vauvakuume iskee sitten kun esikoinen alkaa kävellä niin toisen vauvan sijaan voi hankkia koiranpennun.
Mitä vähemmän lapsia, sitä paremmin jaksaa, sitä paremmin jää rahaa mm. matkustamiseen senhetkisen perheen kanssa yms.
Mullakin on yksi tuttu joka haluaa mieheltään kolmatta lasta, syynä se, että tämä perheenäiti ei halua palata töihin.
Hyvä syy paeta työntekoa.
[/quote]
Tuo on niitä huonoimpia syitä. Vaihtaisi työpaikkaa, ei nykyistä kestä.
Sinäpä sen sanoit: tyydyt ettei lisää lapsia tule tai mies vaihtoon