Kysymys naisille.

Menee keskustelu vähän sivuun, mutta AP:sen ajatuksia myötäillen samoissa ongelmissa ja osallistun keskusteluun.

Eli duunin kautta tulee selkeää kiinnostusta ja jopa treffipyyntöjä! naisilta. Olen itsevarma ammattilainen työssäni ja se selkeästi aiheuttaa jotakin, olen huomannut. Ilmeisesti myös ulkonäköni kiinnostaa, kun myös kroppa ja kunto on iskussa jo pelkästään työn vaatimuksienkin puolesta niin itsetunto nousee!

Mutta. Työn ulkopuolella olen mielestäni melko nolla. Millä tälläisen yhdistelmän voi selittää naiselle johon ihastunut?

Hankala tilanne., Ymmärrän? Joku työkaverinainen voisi ymmärtää? Mutta onko teillä naisia töissä?

Olen nainen ja olin alussa suorastaan röyhkeän rehellinen. Latosin kaikki huonot puoleni suoraan pöydälle ja ihmettelin miksen koskaan kelpaa kenellekään. Eikä kuitenkaan ollut kyse mistään kovin pahoista turn offeista, mutta en olisi silti saanut niitä heti alussa sanoa. Se tavallaan pilasi tunnelman. Mutta halusin vaan olla mahdollisimman rehellinen..

Jooh, kyllä se pariutuminen valitettavasti on vähän sellaista, että pitää luoda itsestään parempi mielikuva kuin mitä todellisuus on. Siinä samalla on sitten koitettava toisen vuoksi yrittää hankkiutua eroon niistä omista huonoista puolistaan, jos mahdollista. Ainakin muutamaksi vuodeksi =D

Miehillä on niin huono itsetuntemus ja käsitys siitä mitä ovat, että kertovat itsestään täysin vääriä ja paikkaansa pitämättömiä asioita. Joten anna naiset ottaa selvää itse.

Jos latelisi yhtäkkiä listan vioistaan niin olisin kummissani.

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan kuullut naisesta joka olisi kertonut etukäteen, että omistaa väljän römpsän, eikä pese takapuoltaan kun käy kakkoshädällä? Niimpä!

No huh. Kullin kokoa ja pillun kokoa ei voi mitenkään vertailla. Kullissa on se yksi puoli mitä pillun koossa ei: Esteettisyys. Sitä naiset arvostaa.

Kauheeta teidän kanssa! Ei ole sopivaa mistään kullin koosta keskustella ensimmäisillä treffeillä! Mutta itse kyllä haluaisin tietää oletko vapaa/ varattu, onko lapsia ja mitä tekee työkseen ja mitä harrastaa muuten? Ja suhde alkoholiin, mulle on turnoff jos alkoholia kuluu joka viikko.

Vierailija kirjoitti:

Miehillä on niin huono itsetuntemus ja käsitys siitä mitä ovat, että kertovat itsestään täysin vääriä ja paikkaansa pitämättömiä asioita. Joten anna naiset ottaa selvää itse.

Totuus tässäkin asiassa on kuitenkin se, että suomalainen nainen on niin kaikkitietävä, että kuten tältäkin palstalta saa aina lukea, naiset tietävät kaikki miesten asiat paremmin kuin miehet itse. Eli onko se mikään ihme, jos miehen ollessa täysin rehellinen ja vilpitön, hänen kerronta itsestään on aina vääränlainen.

Up!

Vierailija kirjoitti:

Mua kyllä varoitteli nyksä kovasti ettei ole kovin pitkä, varmisteli että minkähän pituinen minä olen, ei kuulemma ollut paljon pidempi, no paljonko olet sitten pitkä?, no aika lyhyt... 171 cm XD nojoo jos olisi ollut pituusjankkaaja niin en olis lähtenyt ulos, mutta menköön. On siis aivan saamarin hyvä pituus miehelle. Myöhemmin paljastui paljon muitakin meitä yhdistäviä vikoja, joista ihan hyvä vaan ettei ala kaikille avautumaan. Vähitellen kun tietää, että toinen on luottamuksen arvoinen ja kyllä se on parempi ehkä itsetunnollekin, ettei avaudu kaikista "vioista" ja kuvittele sen johtaneen kiinnostuksen loppumiseen. Kun se on voinut olla vain sitä, ettei juttu luista. Kun kertoo arempia asioita myöhemmin niin huomaa luultavammin, ettei ne toista luotasi karkota. Kun taas jos olisit kertonut jo ekassa viestissä jossain netissä ja sinut ghostataan koska asutte liian kaukana tai eksän eksän eksä ottikin yhteyttä... niin luulet että ai johtuko se siitä kun oon vaan 171 pitkä? Voi voi.. ':D

Valehdella ei tietenkään kannata jos oikein kysytään. Vaikka ei ole pakko kertoakaan kaikkea.

Tämä oli hyvä perustelu!

Jokaisen pitäisi tietää, ettei kukaan ihminen ole täydellinen. Avautuminen huonoista ominaisuuksistasi, joita sinä pidät huonoina, ei välttämättä ole toisen mielestä huonoja ollenkaan. 

Monilla ihmisillä on todella ikävä käsitys itsestään ja sitäkin suuremmalla syyllä en lähtisi toisen puolesta analysoimaan kuka olet, sillä samalla myös vähättelet toisen arviointikykyä ja aivojen käyttöä. Ainakin minä pitäisin sinua itseäsi liikaa korostavana tyyppinä, jolla on pakonomainen tarve jauhaa itsestään heti kättelyssä ja kaikki kiva, mitä voisimme tehdä tutustuassamme toisiimme.,jäisi toissijaiseksi pohtiessamme pippelisi kokoa. 

Kehitä siitä keskustelusta syvällisempi ja niin, että voitte molemmat jakaa niitä huonoja mielikuvia itsestänne. Odota hyvää hetkeä, jolloin on helppo avautua ja varaa aikaa. Et voi vaan töksäyttää toiselle kuin homeisen talon kuntoarviota, että lue tosta. 

Kyllä laiskuuden ja varattomuuden voi mainita tai ainakin vihjata selkeästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi pyytelevä asenne ei kyllä varmasti vie mihinkään naismarkkinoilla.

Minulle jäi AP:stä kuva ettei todellakaan anteeksi pyydellyt, vaan rehdisti kertoisi kuten vaikka autoaan myydessä mainitsisi kohta vaihtoa vaativasta moottorin vesipumpusta ja vuotavasta ohjaustehostimen liitoksesta, joita ei ostaja huomaisi, mutta rehti autonsa tunteva myyjä tietäisi ja kertoisi.

Ap ei ole myymässä autoa eikä taloa vaan rakentamassa ihmissuhdetta. Pieni ero.

Naisilla on näkemyseroja. Enemmistö täällä taitaa olla sillä kannalla, että kerro vasta myöhemmin. Minä haluaisin tietää mahdollisista ongelmista tuttavuuden varhaisessa vaiheessa, ja itsekin olen kertonut yleensä heti huonoista puolistani. Ei nyt heti ensitapaamisessa tarvitse täräyttää koko pottia jos ei halua, mutta hyvissä ajoin se on silti hyvä tehdä. Muuten vaikuttaa siltä, ettei ongelmilla ole merkitystä, mikä herättää epäilyksiä.

Tietysti on hyvä muistaa, että ongelmistaan voi kertoa rauhalliseen sävyyn, ei tarvitse vaahdota ja rypeä itsesäälissä.

No et laske leikkiä ainakaan siitä huonosta itsetunnosta... Ei, negatiivisista puolista ei kannata kertoa, varsinkaan tuollaiseen asunnon myynti -tyyliin.

Toki oikeasti isot asiat pitää kertoa, esim. normaalia elämää rajoittava sairaus.

Adolfina Mielivalta kirjoitti:

Naisilla on näkemyseroja. Enemmistö täällä taitaa olla sillä kannalla, että kerro vasta myöhemmin. Minä haluaisin tietää mahdollisista ongelmista tuttavuuden varhaisessa vaiheessa, ja itsekin olen kertonut yleensä heti huonoista puolistani. Ei nyt heti ensitapaamisessa tarvitse täräyttää koko pottia jos ei halua, mutta hyvissä ajoin se on silti hyvä tehdä. Muuten vaikuttaa siltä, ettei ongelmilla ole merkitystä, mikä herättää epäilyksiä.

Tietysti on hyvä muistaa, että ongelmistaan voi kertoa rauhalliseen sävyyn, ei tarvitse vaahdota ja rypeä itsesäälissä.

Huono puoli on kyllä eri asia kuin ongelma. Kaikilla on huonot puolensa ja niistä ei tarvitse numeroa tehdä. Sitten jos on ongelmia joilla on merkitystä suhteen kannalta, toki on reilua kertoa.

Ei heti ekana kannata latoa noita asioita tiskiin.

Itseäni kiinnostaisi tuossa luettelossa, miten nuo asiat näkyvät. Jos sinulla on monessa asiassa huono itsetunto, se varmasti tulee esille melko nopeasti reagointitavoissa. Että kysymys voi olla, että tuleeko siitä suhteen riippakivi. Mutta sitten taas monellakin ihmisellä on itsetunnossa heikompia kohtia ja monesti parisuhteessa saattaa olla sellaisen kanssa, jonka kanssa ei joudu kovalle törmäyskurssille noiden kanssa tai sitten vaan oppii välttelemään asioita, jotka toiselle ovat selvästi vaikeita ja joita toisen kannattaisi ehkä itsekseen käsitellä.

Tuo laiskuus voi olla samanlainen asia. Toisaalta siinä on sellaista, johon voi itsekin vaikuttaa. Että esimerkiksi jos laiskuus tarkoittaa suhteessa sitä, että ei voi tehdä asioita sen vuoksi toiselle tai vaikka siivota, niin pitää miettiä, miten tuo kortensa kekoon suhteeseen.

Pienimunaisuuden ei tarvitse olla ongelma. Vähättelemättä sitä, että joillekin naisille se on tärkeämpi asia. Kannattaa keskittyä siihen, että seksi on molempien mielestä tyydyttävää.

Varallisuudenkaan ei ole pakko olla ongelma, se riippuu mitä arvostaa, miten käyttää rahaa, mitä toivoo elämältä.

Kyllä voi mainita, mutta taitavasti vihjaillen. Todella harva vain osaa puhua asiat niin taitavasti että asia menee perille kuin itsestään. Mitään luettelomaista vikalistaa ei kannata missään tapauksessa sanoa.

Vain ääliö puhuu jostain kikkelin koosta ensimmäisillä treffeillä. Se on sopimatonta käytöntä, tilannetajun puutetta. Laiskuus ja rahatilanne näkyvät kyllä ulospäin, joten niistä on turha puhua. Negatiivisuus on inhottava piirre ja jos jauhaa tuollaisia asioita heti aluksi, eikä osaa keskittyä hyviin asioihin niin sellainen ihminen on raskasta seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen pitäisi tietää, ettei kukaan ihminen ole täydellinen. Avautuminen huonoista ominaisuuksistasi, joita sinä pidät huonoina, ei välttämättä ole toisen mielestä huonoja ollenkaan. 

Monilla ihmisillä on todella ikävä käsitys itsestään ja sitäkin suuremmalla syyllä en lähtisi toisen puolesta analysoimaan kuka olet, sillä samalla myös vähättelet toisen arviointikykyä ja aivojen käyttöä. Ainakin minä pitäisin sinua itseäsi liikaa korostavana tyyppinä, jolla on pakonomainen tarve jauhaa itsestään heti kättelyssä ja kaikki kiva, mitä voisimme tehdä tutustuassamme toisiimme.,jäisi toissijaiseksi pohtiessamme pippelisi kokoa. 

Kehitä siitä keskustelusta syvällisempi ja niin, että voitte molemmat jakaa niitä huonoja mielikuvia itsestänne. Odota hyvää hetkeä, jolloin on helppo avautua ja varaa aikaa. Et voi vaan töksäyttää toiselle kuin homeisen talon kuntoarviota, että lue tosta. 

Tämä oli hyvä kommentti.