Ikisinkkuna eläminen on aivan pe*#eestä!!

Jep. Nelisenkymmentä miestä tullu tavattua tinderistä ja kenellekkään en kelvannut. Ei sillä en itsekään olis heitä kaikkia suhteeseen kelpuuttanut mutta pariin kyllä ihastuin ja suhteesta haaveilin mutta kun ei niin ei. N31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos keskittyisit ensin viihtymään itsesi kanssa, hanki jotain harrastuksia, tekemistä ja persoonallisuutta itsellesi. Säälittävää jos määrittelee itsensä parisuhdestatuksen perusteella, se on vain pieni osa elämää. Kumppanina olisit luultavasti sairaalloisen epävarma ja takertuva, ja suhteet ei kestäisi muutenkaan. 

Parisuhde on aivan helvetin iso osa elämää, jos tavoitteena on perhe ja jälkikasvua. Useimmilla on.

Elämä voi olla muutakin kuin vaan seksi ja lisääntyminen. Kehittäkää itseänne biologisten halujenne yläpuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Nelisenkymmentä miestä tullu tavattua tinderistä ja kenellekkään en kelvannut. Ei sillä en itsekään olis heitä kaikkia suhteeseen kelpuuttanut mutta pariin kyllä ihastuin ja suhteesta haaveilin mutta kun ei niin ei. N31

Huh, kylläpä olet monia jaksanut treffata... Itsehän en jaksanut edes kymmentä ennen kuin usko loppui ja lopetin deittailun. Miehille olisin kyllä kelvannut mutta kyse oli enemmänkin itsestäni. Kukaan ei vaan saanut aikaan oikeaa fiilistä - jäätäviä pettymiksiä yksi toisensa jälkeen. En vain jaksanut enää.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Nelisenkymmentä miestä tullu tavattua tinderistä ja kenellekkään en kelvannut. Ei sillä en itsekään olis heitä kaikkia suhteeseen kelpuuttanut mutta pariin kyllä ihastuin ja suhteesta haaveilin mutta kun ei niin ei. N31

Olen usein miettinyt, että entä jos joidenkin ei vaan ole tarkoitus pariutua ja sen on joku korkeempi voima päättänyt? Hölmöltähän se kuulostaa, mutta siis kun eihän se voi oikeasti olla niin vaikeaa tai edes tuurista kiinni. Itsenikin jo nuorena lannistettiin deittirintamalla, en kelvannut yrityksistä huolimatta kenellekään mutta kaikki muut näyttää pariutuvan noin vaan.

Miksi miehiä haukutaan biologisten halujen vuoksi, mutta naisten biologiset halut eli vakiintuminen ja porsiminen on jotain mikä kuuluisi saada automaattisesti ja siitä saa pillittää, mutta miehet ei saa pillittää ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikisinkuilla on se ongelma, että eivät ole kokeneet parisuhdetta. Sen kun kokee niin näkee yksinolon hyvät puolet paljon paremmin.

Pitäisi saada sellainen parisuhde-simulaattori.

Sais ne kokemukset....

Mitä ne hyvät puolet sitten oikein on?

Iskurissa ja Alaston Suomessa haetaan usein FWB tyylisiä suhteita. Sitä kautta pääsisi kokeilemaan.

Niitä haetaan ihan jokaisella deittisivulla. Pahimmat tapaukset valehtelevat etsivänsä parisuhdetta, kun haluavatkin kevyttä, ilman sitoumusta mihinkään -tyylistä tapailua seksin merkeissä.

Elämä voi olla muutakin kuin vaan seksi ja lisääntyminen. Kehittäkää itseänne biologisten halujenne yläpuolelle.[/quote]

Se on mulla tarkoituksena, kun ei onnistu ei onnistu. Olen muuttunut demiseksuaaliksi. Jos joku musta kiinnostuu, mä en yleensä kiinnostu takaisin. Tai jos kiinnostun jostain, se ei välitä musta. Olen kiinnostunut myös hyvin tavallisen näköisistä miehistä, liian komeat pelottaa. Valehtelijoita ja hyväksikäyttäjiäkin olen kohdannut ihan tarpeeksi. Olen kuitenkin aiemmassa elämässäni ollut avioliitossa suht pitkään, 12 vuotta ja lapsiperhearkeakin oon elänyt. Tämä yksinolo tuntuu ajoittain liian vaikealta, vaikka välillä nautinkin yksinolosta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehiä haukutaan biologisten halujen vuoksi, mutta naisten biologiset halut eli vakiintuminen ja porsiminen on jotain mikä kuuluisi saada automaattisesti ja siitä saa pillittää, mutta miehet ei saa pillittää ?

Ensinnäkin tuo porsimissana on äärettömän halveksuva ja ikävä. Arvostan rehellisyyttä, jos mies haluaa vain seksiseuraa, silloin ei pidä sanoa, että hakee vakavaa suhdetta. Valehtelijoista ja kusettajista ei kukaan tykkää.  Jos jotain ihmistä kohtelee huonosti, se lopulta kääntyy itseä vastaan, ennemmin tai myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sinulla ole sukulaisia tai ystäviä?

Olisin erittäin mielelläni hyvässä parisuhteessa. Olen kuullut, että sellaisia on, mutta yhtään hyvää parisuhdetta en ole vielä nähnyt. 

Ei mulla ole kuin vanhemmat, mutta heidän kanssaan ei ole ollenkaan läsnäoloa tai kummempaa keskustelua.

Ystäviä ei ole ollut varmaan 15 vuoteen.

Ap

Sama juttu. Toisaalta olen jo niin erakoitunut etten enää osaisikaan olla jonkun kanssa. Kun mietin, että nytkin joku tyyppi olisi täällä asunnossa, enkä ole vielä edes saanut itseäni sängystä ylös. Joutuisin ryhdistäytymään aika paljon, ei saisi enää olla ihan saamaton.

Pitäisi laihduttaa ja meikata ja kaikkea. En jaksa.

Miksi en ikinä tapaa muuta kuin naisia, joilla riittää kymmenen ystävää joka sormelle ja kymmenen ihailijamiestä joka varpaalle ja jotka on koko ajan menossa? Haluaisin tavata sinkkunaisen, jolla olisi rauhallisempi elämä eikä olisi mikään kova ekstrovertti, mutta sellaista on todella vaikea tavata. Tuntuu että kaikki tuollaiset naiset on olleet suhteessa jo 22-vuotiaasta, ja jäljellä sinkkuna on vain suosittuja menonaisia.

M/40

Vierailija kirjoitti:

Netissä kohtaa edellisen kaltaisia kipeitä runkkareita. Joten aika riskialtista on.

Vieläkö vuonna 2020 aikuiset yrittävät ilkkua toisia (miehiä) sen takia, että he harrastavat itsetyydytystä?

Vierailija kirjoitti:

Jep. Nelisenkymmentä miestä tullu tavattua tinderistä ja kenellekkään en kelvannut. Ei sillä en itsekään olis heitä kaikkia suhteeseen kelpuuttanut mutta pariin kyllä ihastuin ja suhteesta haaveilin mutta kun ei niin ei. N31

Jaha ja nyt on taas sit tapaus jossa nainen etsii todella paljon itseään suositumpia miehiä. Jos olet 40 miehen kanssa käynyt treffeillä, ja suurin osa niistä - saati yksikään - ei ole sinua halunnut, niin olet ihan karikatyyrimäisen hyvä esimerkki siitä, kun tavallinen tai tavallistakin mitättömämpi nainen tavoittelee komeaa ja menestynyttä ja supliikkia miestä.

Voit suuttua minulle jos haluat, mutta tämä on totuus.

M/40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka törmäisinkin kiinnostavaan ja kiinnostuneen oloiseen tyyppiin, niin luovutan käytännössä heti koska en usko osaavani kuitenkaan enää olla missään parisuhteessa. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vaikeammalta se koko ajatus alkaa tuntumaan. Joten en jaksa uskoa niitäkään jotka paasaa että "kyllä joskus vanhempanakin voit jonkun löytää". No olenhan minä tähänkin mennessä "löytänyt" vaikka kuinka monia, mutta kun se itseluottamus parisuhteessa pärjäämiseen puuttuu niin se puuttuu.

Tätä en kyllä ymmärrä. Tottakai parisuhdetaitoja pitää harjoitella siinä missä mitä tahansa muutakin. Ja niitä voi harjoitella oikeasti vain parisuhteessa, vaikka toki itsetuntoa ja -tuntemusta rakentamalla myös on merkitystä.

Kysymys: Oletko parisuhteessa? Jos olet niin milloin aloitit ensimmäisen kerran?

Olen ja ensimmäinen pitkä parisuhde, jossa myös asuttiin yhdessä alkoi 26 vuotiaana. Sitä ennen minulla oli muutamia tapailusuhteita, mutta ei mitään ns vakavaksi luokiteltavaa.

Se ettei ole kumppania on lopulta itsestä kiinni. Suomi on täynnä pariutumisenhaluisia sinkkuja.

Joko on liian kovat kriteerit, etsii vääristä paikoista tai vääränlaisia ihmisiä. Tai ei etsi ollenkaan. Tai on itse jollain tapaa todella hankala, mutta tämäkin on oikeastaan lähinnä hidaste, koska useimmille persoonallisuustyypeille löytyy kyllä vastine. Myös todella epäviehättävät tyypit päätyvät kyllä parisuhteisiin halutessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Nelisenkymmentä miestä tullu tavattua tinderistä ja kenellekkään en kelvannut. Ei sillä en itsekään olis heitä kaikkia suhteeseen kelpuuttanut mutta pariin kyllä ihastuin ja suhteesta haaveilin mutta kun ei niin ei. N31

Olen usein miettinyt, että entä jos joidenkin ei vaan ole tarkoitus pariutua ja sen on joku korkeempi voima päättänyt? Hölmöltähän se kuulostaa, mutta siis kun eihän se voi oikeasti olla niin vaikeaa tai edes tuurista kiinni. Itsenikin jo nuorena lannistettiin deittirintamalla, en kelvannut yrityksistä huolimatta kenellekään mutta kaikki muut näyttää pariutuvan noin vaan.

Jep. Vuosia tinderissä ja kukaan ei kelpuuttanut, veljeni liittyi sinne ja alkoi seurustelemaan ensimmäisen tapaavansa naisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikisinkuilla on se ongelma, että eivät ole kokeneet parisuhdetta. Sen kun kokee niin näkee yksinolon hyvät puolet paljon paremmin.

Pitäisi saada sellainen parisuhde-simulaattori.

Sais ne kokemukset....

Mitä ne hyvät puolet sitten oikein on?

Iskurissa ja Alaston Suomessa haetaan usein FWB tyylisiä suhteita. Sitä kautta pääsisi kokeilemaan.

Vastaavatko naiset enää miesten ilmoituksiin Iskurissa? En viitsisi uusia ilmoitustani joka kuukausi, jos naiset eivät enää edes lue sitä.

M31

Eivätkö naiset laita tuonne ilmoituksia? Voithan sinäkin vastata heille.

Siellä on nyt kaksi naisten ilmoitusta Pirkanmaalta. Toinen sopii ikähaarukkaani, mutta en taida olla ilmoituksesta päätellen sellainen mies, jota haetaan.

M31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ollut pari vuotta sinkkuna, enkä ole siitä heti luopumassa. Kyllä sitä kainaloa ja läheisyyttä löytyy sinkuillekin :)

Helppohan se olla haluttuna sinkkuna, eiköhän kärvistelijät ole niitä jotka ei noin vaan saa ketään seuraksi.

Tämä! Ja miehistä suurin osa on siinä tilanteessa, että kainaloa ja läheisyyttä ei ole tarjolla sinkkuna kuin ehkä kerran vuodessa yhden illan ajan, jos silloinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikisinkuilla on se ongelma, että eivät ole kokeneet parisuhdetta. Sen kun kokee niin näkee yksinolon hyvät puolet paljon paremmin.

Niin, ei voi eikä pysty sanoa että onko se elämä nyt parempaa näin vai ei. Silti takaraivossa jäytää se ajatus, että jostain jää paitsi.

Kyllähän jääkin paitsi, mutta molemmissa on omat hyvät puolensa. Itse en pidä itseäni kovin ideaalina parisuhdekumppanina koska vaadin liikaa omaa aikaa, enkä halua seksiä niin paljon kuin nuoret miehet yleensä. Sen sijaan muuta fyysistä kosketusta ja henkistä yhteyttä kaipaan. Olen ajatellut, että mulle sopii sellainen vanhusten välinen suhde, jossa ei enää seksi ja lisääntyminen ole pääasia, joten ehkä parisuhde on minulle ajankohtaista vasta joskus 50+ ikäisenä. Lapsiakaan en halua, joten senkään takia ei ole asialla mikään kiire.

Kyllä me sulle laatikkoleuka löydetään.

Nauttikaa sinkut vapaudestanne ja etsikää seuraa ystävistä, perheestä jne. Tehkää sitä, mikä inspiroi ja kiinnostaa. Olin aikoinaan itsekin yksinäinen sinkku, mutta nyt olen yksinäinen perheenäiti. Jälkimmäinen on pahempaa, vaikka rakastankin perhettäni. Kaipaan sitä aikaa, kun pystyin pyhittämään kaiken ajan vain itselleni.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Nelisenkymmentä miestä tullu tavattua tinderistä ja kenellekkään en kelvannut. Ei sillä en itsekään olis heitä kaikkia suhteeseen kelpuuttanut mutta pariin kyllä ihastuin ja suhteesta haaveilin mutta kun ei niin ei. N31

Kuulostaa siltä, että treffailet liikaa. Kannustaisin hetkeksi unohtamaan koko pariutumisen! Nauti elämästä. Se oikea ilmestyy usein silloin, kun sitä vähiten odottaa. Liiat paineet pois! Se väkisin yrittäminen näkyy huonolla tavalla.