Lue keskustelun säännöt.
Valehteleva 10 v poika? Mitä ihmettä??
01.11.2013 |
Meillä 10 v poika jolla ollut kaverisuhteissa ongelmia aiempina vuosina vaihtelevasti. Viime kouluvuosi oli kaikkein pahin, hän vietti sen käytännössä kokonaan ilman yhtään kaveria.
Tämä kouluvuosi alkoi todella hyvin, vanhat kaverit olivat palanneet takaisin ystäviksi, menoa riitti ja aina oli joku jolle soittaa, kunnes jotain tapahtui.
En tiedä mitä, poika ei puhu.
Kysyn nätisti, kysyn lujasti, huudan, kysyn huomaamattomasti. Joko mikään ei ole vialla, tai sitten kaikki on hyvin.
Ongelmat tuleekin esille nykyään siinä, kun poika kurittaa pikkuveljeään, on mm. varastanut veljeltään rahaa useamman kerran, hermostuessaan myös käy veljeensä kiinni usein tavalla tai toisella, yleensä lähinnä tuuppimista tms.
Kun näitä veljen kiusaamisia selvitetään, alkaa tulla siinä murtumisvaiheessa tätä omaa koulujuttua, että kun hänellä on niin huono olla, et siksi hän vei veljen rahat ja tönäisi veljen kumoon yms.
Myös valehtelee, saattaa keksiä että veli repii aina hänen tavarat hyllystä, ja itkee päälle. Tämä siis täyttä bullshittiä!
Samoin jos on jo jäänyt kiinni jostain, esim.jättänyt maidon aamulla laittamatta jääkaappiin, tehnyt mausteilla kokeiluja ja käyttänyt ne kaikki johonkin mössöönsä, ihan mitä vaan, niin kieltää sen aina vaikka olisi tyyliin videokameralla koko homma.
Mitä helkkaria tämä on?
Onko kellään yhtään samanlaista?
Mä alan vahvasti epäilemään että joku ruuvi on löysällä jossain.
Tilanne alkaa olla siinä pisteessä että en tiedä enää mikä on valetta ja mikä totta, yhtään luottamusta ei ole. En osaa lasta auttaa kun en tiedä onko mitään ongelmaa oikeasti olemassakaan vai onko koko lapsi vaan kieroon kasvanut.
Osaako kukaan sanoa mitään??
Niin vielä se että poika on kympin oppilas koulussa, kiinnostunut biologiasta, kemiasta, matikasta..
Tämä on vaan aivan julmetun kummallista!!
What to do?
Kommentit (9)
1. yhteys kouluun, terkkariin, psykologiin tai opettajaan.. johonkin ja selvität mitä siellä taphtuu. Lapsi selkeästi oireilee jostain.
2. Nyt rupeat antamaan sille lapselle vähän special aikaa itseltäsi. Eli käytte jossain kahdestaan, jos saisit hänet puhumaan.
3. jokaisesta valehtelusta mistä jää kiinni seuraa rangaistus, jotain pois mistä tykkää, pelaaminen tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opelle laitoin viestiä, katsotaan mitä kuuluu.
Jotenkin tämä on vaan niin kummallista.
Nyt, kun ilmoitin pojalle että opettajalle on ilmoitettu tästä asiasta, alkoi homma taas muuttua. -eiku kyllä ne koulussa leikkii mun kanssa muttei sen jälkeen..
Plaah.
Onko sillä joku valehtelugeeni?
Onkohan sillä jo murkkuikä?
Vai voiskohan olla et kaipaa vaan huolenpitoa ja hakee sitä näin äärimmäisin keinoin.
Olispa kristallipallo.
Mut tuosta itkusta joka liitettiin täysin olemattamaan asiaan, huolestuin todella.
Miten osataan esittää niin hyvin että valehdellessakin kyetään tehostamaan sanomaa itkulla.
Ei pysty käsittää!
Olisipa jollain omakohtaisia kokemuksia vastaavasta, jos sieltä löytyisi jotain mikä auttaisi muakin löytämään jonkinlaista vastausta tälläiseen käytökseen.
Kieltäydyn uskomasta että niin fiksusta pojasta olisi vaan yht äkkiä tullut "sekopää".
AP
Arvaus: Pojalla mennyt hermot kun ei aina uskota ja tentataan liikaa. Hänelle tullut olo, että saa valehtelusta valtaa, kun kerran on alunperin syytetty ja kyselty. Maitomössöjen kiinnijäämisestä, jos saa ylimitoitetun kohtelutn on parempi olla ainakaan myöntämättä, vaikka itsekkin tietää miten asia on.
10v. on vielä lapsi ja lapset tekevät välillä ärsyttäviä ja meille aikuisille käsittämättömiä juttuja, sotkuja.
Ratkaisu: Pyydä epäuskoasi poikaa kohtaan anteesi. Pysy rauhallisena, vaikka poika jatkaisikin hetken aikaa valehtelua. Usko siihen,että poikasi varmasti haluaa olla hyvä ja rehellinen, ehkä kokee, ettet ansaitse sitä, kun itsekkin rageet.
Käytät ilmaisuja "ruuvi löysällä", "kieroon kasvanut", "sekopää" omasta 10-vuotiaasta lapsestasi. Minä katsoisin hyvin tarkasti peiliin ja miettisin millaisen kasvattajan ja vanhemman siellä näen, olenko ollut pojalleni turvallinen aikuinen, olenko ollut aidosti läsnä ja kiinnostunut, hyväksynyt hänen pyyteettömästi juuri sellaisena kuin hän on.
Lisäksi huolestuisin myös äkillisestä muutoksesta, onko pojalle mahdollisesti tapahtunut jotain traumaattista?
Tuon ikäisen lapsen kanssa voi jo keskustella kunnolla. Kerro lapselle rehellisesti, että olet huolissasi ja tahdot auttaa häntä. Kerro että hän on sinulle tärkeä ja että haluat hänen voivan hyvin. Kuuntele.
Suosittelen opettajan kanssa juttelua, mahdollisesti vierailua alan ammattilaisen juttusilla.
Puhut mielestäni rumasti lapsestasi...
Mutta asiaan, epäilen, että taustalla on kiusaaminen, näin meillä oli ja käytös oli samanmoista pari vuotta sitten saman ikäisellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaamisen perusoireita. Vielä todennäköisempää, jos poikasi on "pinko" ja suorittava luonne. Käyvätkö pojan kaverit teillä kotona?
Haluatko meidän sanovan, että lapsi on jotenkin mielisairas? Ei todennäköisesti ole. Mutta varmasti voi olla hyvin ahdistunut tilanteesta. Suosittelen ammattiapua sinulle ja koko perheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkitse aina ruhtinaallisesti, kun myöntää jotain tai pyytää anteeksi.
No eihän tuo ole mitenkään epätavallista eikä kauhean vaarallista. Poika kun ei satuile ihmeellisiä tarinoita muuten vaan, vaan vain yrittää päästä valheilla eroon jostain epämiellyttävistä seuraamuksista.
Toki lapselle täytyy kertoa että valehteleminen on väärin, mutta hän luultavasti sen tietääkin kyllä. Mutta kannattaa välttää liiallista ankaruutta, koska se juuri johtaa siihen että lapsi yritää välttää esim. huutamisen ja rangaistukset valheiden avulla.