Mitä haluaisit kysyä 25-vuotiaalta syrjäytyneeltä naiselta?
Kerron avoimesti tarinani, jos se helpottaisi edes vähän kipua.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa aina nämä "syrjäytyneiden naisten" tarinat, kun he joutuvat aktiivisesti pitämään itsensä sosiaalisten suhteiden ulkopuolella, jotta olisivat "syrjäytyneitä".
Kuule, kyllä nainenkin voi olla niin ruma ettei helpolla seksiä tai rakkautta saa.
Millaiset välit sulla on perheenjäseniisi?
Pystyn samaistumaan todella vahvasti, erityisesti tuo pitkä viesti..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatko seksiä?
En ole vielä koskaan harrastanut seksiä ja en mielelläni nyt päästä miestä lähelleni siitäkään syystä että koen ettei minulla ole toimeentulotuella eläessä tarpeeksi varaa huolehtia kauneudestani. En siis koe oloani kovin viehättäväksi. Joskus olin kaunis ja seksikäs.
Kyllä minulla on ollut toimeentulotuella varaa hankkia meikkivoide, puuteri rajauskynä, ripsiväri, huulipuna, kynsilakka, kasvovesi, kosteusvoide, hiusten värjäys kaupan värillä muutaman kerran vuodessa, kampaaja pari kertaa vuodessa (yleensä leikkaan itse) ja piilolinssit.
Olen 27v ja samassa tilanteessa kuin sinä. Onko sulla ollut miten ystäviä tässä 10v sisällä? Itsellä vain pari, joiden kanssa en ole enää tekemisissä. Nyt on vain poikaystävä, ainoa ystäväni ja kaikkeni.. Parempi ystävä kuin yksikään naispuolinen ikinä.
Miten nainen voi olla syrjäytynyt? Naiset ovat sosiaalisia toisin kuin miehet, jotka ovat juroja peräkammarinpoikia.
Vierailija kirjoitti:
Millaiset välit sulla on perheenjäseniisi?
Ei minkäänlaiset. Vanhempiin laitoin välit poikki 6 vuotta sitten ja isovanhempiin jo 12-vuotiaana kun kurittivat mua lapsena usein fyysisesti. Oon ainut lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset välit sulla on perheenjäseniisi?
Ei minkäänlaiset. Vanhempiin laitoin välit poikki 6 vuotta sitten ja isovanhempiin jo 12-vuotiaana kun kurittivat mua lapsena usein fyysisesti. Oon ainut lapsi.
Mikä oli syynä välien katkaisuun vanhempiesi kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Mitä sie harrastat? :) M25
Lenkkeily ja kirjekaveruus.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ohjelmista tykkäät?
Kauniit ja rohkeat, Emmerdale, Selviytyjät, Amazing race. Nuita seuraan tällähetkellä :)
Naisten syrjäytyminen on vähän eri asia kuin miesten. Syrjäytynyt mies ei ole välttämättä puhunut vuoteen kenenkään kanssa. Syrjäytyneestä naisesta oli juuri lehdessä juttu. Nainen valitti syrjäytyneisyyttään ja yksinäisyyttään, kun hänellä ei ollut ketään muuta kuin aviomies, lapset, koira, kissa, vanhemmat, sukulaiset, työkaverit, harrastuskaverit ja lapsuudenystäviä. Näiden kanssa hän oli jatkuvasti tekemisissä, mutta muuten hän oli niin yksinäinen ja syrjäytynyt. yhyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatko seksiä?
En ole vielä koskaan harrastanut seksiä ja en mielelläni nyt päästä miestä lähelleni siitäkään syystä että koen ettei minulla ole toimeentulotuella eläessä tarpeeksi varaa huolehtia kauneudestani. En siis koe oloani kovin viehättäväksi. Joskus olin kaunis ja seksikäs.
Kyllä minulla on ollut toimeentulotuella varaa hankkia meikkivoide, puuteri rajauskynä, ripsiväri, huulipuna, kynsilakka, kasvovesi, kosteusvoide, hiusten värjäys kaupan värillä muutaman kerran vuodessa, kampaaja pari kertaa vuodessa (yleensä leikkaan itse) ja piilolinssit.
No hienoa sun kannalta. Mulla menee varmaan kuussa suurin osa rahasta ruokaan, sit netti/puhelinlasku on 60e. Ei tuo toimeentulotuki oo kuitenkaan semmonen summa että sillä juhlittaisi, ei me toimeentulotuella eläjät uusilla farmarivolvoilla ajella, kenenkään on turha tulla sanomaan etteikö toimeentulotuella eläminen ois kituuttamista!
Täällä vielä yksi syrjäytynyt nainen. Olen sinua vähän vanhempi ja minulla ei ole ollut ystäviä nyt lähes 10 vuoteen. Lukio käytynä, mutta siihen sitten jämähdin ja en ole sen jälkeen ensin uskaltanut ja myöhemmin päässyt mihinkään opiskelemaan. Sosiaaliset tilaneet vaikeita ja on kiusattu aina lukioon asti paljon. Sosiaalisia suhteita ei ole juuri keneenkään. Eihän tämän kaiken näin pitänyt mennä ja surullinen olo usein. Ihmiseen en pysty luottamaan ja jännitän paljon tilanteita missä pitäiis olla muiden kanssa. Koirani kuoli vähän aikaa sitten ja nyt minulla ei enää suoraan sanoin ole ollut paljonkaan elämänhalua ja kesä meni ahdistuksen kanssa taistellessa. Voisihan sitä olla vielä asiat huomomminkin, mutta ottaisin silti erilaisen elämän. Nyt yritin parantaa sitä, mutta usein mietin, että tämä meni nyt jo pieleen ja alusta mieluiten aloittaisin jos vaan voisi. Hävettää niin paljon ja samalla tulevaisuus pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen 27v ja samassa tilanteessa kuin sinä. Onko sulla ollut miten ystäviä tässä 10v sisällä? Itsellä vain pari, joiden kanssa en ole enää tekemisissä. Nyt on vain poikaystävä, ainoa ystäväni ja kaikkeni.. Parempi ystävä kuin yksikään naispuolinen ikinä.
Ei ole ollut oikeita ihmissuhteita 10 vuoteen, kaikki ihmissuhteet rajoittuu vaan nettiin tai kirjekaveruuteen. :( En ole koskaan ollut edes vakavassa parisuhteessa... Mun ihmissuhteet kestää yleensä 1-2v, kun saan taas ihmeasiasta raivokohtauksen ja menetän sen ihmisen raivoamisen jälkeen. Mun ihmissuhteet on kertakäyttökamaa ja olen turtunut siihen. Sellaista on elää mielenterveysongelmaisena, pimahtaa ja menettää ihmisiä. Helvetin saatanan saatanan raskasta. Sain elämältä käteen hyvät kortit, olin kaunis ja terve, ei lapsena rahasta puutetta, minusta olisi voinut tulla mitä vain, mutta itse tyrin kaiken!
Se just tässä eniten harmittaakin että miksei ihminen osaa käyttää oikein annettuja mahdollisuuksia!
Eikö etsivä nuorisotyö tavoita tämmöisiä putoajia? Onko ap:hen oltu yhteydessä, mitä sanoo työkkäri?
Vierailija kirjoitti:
Naisten syrjäytyminen on vähän eri asia kuin miesten. Syrjäytynyt mies ei ole välttämättä puhunut vuoteen kenenkään kanssa. Syrjäytyneestä naisesta oli juuri lehdessä juttu. Nainen valitti syrjäytyneisyyttään ja yksinäisyyttään, kun hänellä ei ollut ketään muuta kuin aviomies, lapset, koira, kissa, vanhemmat, sukulaiset, työkaverit, harrastuskaverit ja lapsuudenystäviä. Näiden kanssa hän oli jatkuvasti tekemisissä, mutta muuten hän oli niin yksinäinen ja syrjäytynyt. yhyy
Se juttu oli todella loukkaava naispuolisia oikeasti syrjäytyneitä kohtaan. Tiedän, että heitäkin on ja paljon.
Syrjäytyminen naisilla muodostuu usein eri tavalla kuin miehillä. Mies jää huomaamattaan ilman mitään sosiaalisia suhteita, moni nainen vetäytyy itse jonkun traumaattisen kokemuksen jälkeen. Ja syntynyttä tilannetta on sitten vaikea muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa aina nämä "syrjäytyneiden naisten" tarinat, kun he joutuvat aktiivisesti pitämään itsensä sosiaalisten suhteiden ulkopuolella, jotta olisivat "syrjäytyneitä".
Kuule, kyllä nainenkin voi olla niin ruma ettei helpolla seksiä tai rakkautta saa.
Tuo nyt on tuollainen pokkanainen ja ekstrovertti. Varmasti saa pahaakin kohtelua mutta hänenlaisensa sietää sitä enemmän kuin joku herkempi.
Useilla on huonot ja vielä huonommat lähtökohdat. Useimpia kiusataan!