Äiti uhkailee että joudun sairaalaan jos paino ei nouse, onko totta?

Et ole ja et joudu. Äitisi on sekaisin

Laske sun bmi, jos alkaa olla 14 tai alle niin varmasti joudut, jos isompi, mutta muita pahoja oireita, kuten rytmihäiriöt tms niin sairaalaan mars. 

Olet normaalipainoinen, ehkä äitisi on vain huolissaan kun et aamulla syö mitään.

Näytä hänelle paljonko painat ja laskekaa yhdessä bmi jos ei muuuten usko.

Laskepa tuolla, sen mukaan normaalin alarajalla: https://www.laskurini.fi/terveys/painoindeksilaskuri/uusi-painoindeksil…

https://www.laskurini.fi/terveys/painoindeksilaskuri/uusi-painoindeksil…

Normaali paino, kokeile tuota laskuria vaikka.

Et pääse ikinä sairaalaan tuolla painolla. Nauraisivat, jos edes kysyttäisiin. Painon pitäisi olla luokkaa 40 kg, että tuolla pituudella joutuisit sairaalaan.

Vierailija kirjoitti:

Laskepa tuolla, sen mukaan normaalin alarajalla: https://www.laskurini.fi/terveys/painoindeksilaskuri/uusi-painoindeksil…

No eihän ole edes alaraja.

Hänellä 19,9

Alaraja 19,0

Miksi alapeukut? Äitini on n. 160cm ja tarkkaa painoa en tiedä mutta kun jouduimme punnitsemaan koiramme (lääkemääräystä varten) niin äiti painaa n. 105 kiloa.

Ap

Et pääse. Äitisi on huolissaan kun et syö aamulla. Syö jotain pientä niin ehkä hän hieman rauhoittuu.

Jaksatko suht hyvin? Se on pääasia.

Oletko holhottava? Jos et, saisi lopettaa syömisen vaikka pysyvästi. Jos olet holhottava, holhoojalla on velvollisuus huolehtia siitä, että pysyt kunnossa.

Koska syömishäiriöitä ei osata hoitaa - niiden todellista syytä ei tunneta - on vain epäsuoria keinoja, ja lääketieteellisesti keinon voi kiteyttää yhteen sanaan: pelottelu. Monella se pakottaa ongelman "takaisin koteloonsa", niin ettei obgelmasta tarvitse kärsiä silloin, kun vastuussa on holhooja ja hänen kauttaan tavallaan myös lääkäri.

Oma tyttäreni on yhtä pitkä ja 2-3kg hoikempi. Lukion alussa painoi vielä 56kg, mutta ekana vuotena hoikistui 6kg ja siitä tullut vielä vähän alaspäin. Ihan siis tahtomattaan, isänsä puolelta on kyllä hoikkaa sukua. Laihaltahan se tyttö näyttää, mutta syö kuitenkin hyvin ja monipuolisesti, joten en ole huolissani. Välillä ei ruoka maistu ja ei sitä silloin väkiselläkään voi syödä. Tärkeintä että syö silloin kun maistuu eikä ole mitään häiriintynyttä suhdetta ruokaan.

Olen itsekin ollut valtaosan tyttäreni lapsuudesta päälle 100-kiloinen, silti ei ole koskaan lapsen paino ollut minulle ongelma. Päin vastoin olen kunnioittanut lapsen itsesäätelyä, välillä syö enemmän ja välillä vähemmän. Herkkuja ei ole kielletty eikä säännöstelty kun tyttö on osannut itse niitä syödä maltilla. Olen pitänyt tärkeänä olla puuttumatta, ettei luonnollinen säätelymekanismi mene sekaisin ja ettei lapselle tule ongelmallista suhdetta ruokaan. 

Ei kaikille aikuisillekaan aamulla ruoka maistu. Mutta kun he ovat aikuisia ja omillaan, ei kukaan ulkopuolinen pääse tekemään siitä ongelmaa. Jos äiti itse syö aamulla, hänestä voi tuntua että toinen lähtee nälkäisenä, vaikka näin ei olisikaan. 

Sairaalaan joutuvat sitten ihan oikeasti sairaat, siitä ei tässä ole mitään pelkoa. 

Olet ihan normaalipainoinen. Ei ole mitään huolta, että joutuisit sairaalaan. Äitisi kösitys painosta on ilmeisesti vääristynyt, kun hän puhuu sinulle tuollaisia.

Äitisi on sen sijaan itse vaarassa saada sairauksia lihavuuden johdosta, hänen pitäisi syödä terveellisemmin ja alkaa kuntoilla.

Lisäyksenä vielä edelliseen, että käy verikokeissa. Tietysti jos syöt jotain monivitamiinia voit tavallaan huijata - verestä ei pysty ihan kaikkea mittaamaan. Mutta jos olet kasvuiässä, on tietysti tärkeää ettei ole mitään merkittäviä puutoksia.

Toimiiko vatsasi hyvin? Noh, luulen että vastaan trollille, mutta leikitään kuitenkin että ongelmasi on äitisi asenne... Mikset ajattele sitä positiivisesti? Onko äitisi psykopaatti tai jotain?

Laihuus ei ole sairaus. Älä siis suostu pelotteluun, johon ei ole järkiperusteluja. Mutta ota se huolenpito tosiaan positiivisena asiana. Ei haittaa, ellet syö aamiaista, jos syöt muuten hyvin jne.

Edellisellä viittasin viestiin nro 10...

No et joudu. Olet hoikka mutta normaalipainoinen, ihan sopiva.

Äidilläsi varmaan on vääristynyt käsitys siitä mikä on normaali paino ja normaalia syömistä.

Muista nyt kuitenkin syödä kunnolla äläkä tuon hoikemmaksi laihdu.

Olet täysin normaalipainoinen.

Itse olin nuorena pari senttiä sua lyhyempi ja painoin 40 kiloa reilu. Terkkari valitti että painan liian vähän. Söin ihan normaalisti. Stressasi se typerä painontarkkailu.

No, nykyään satakiloisena ei ole tuota huolta enää, eikä kukaan väitä että painan liian vähän.

Mitä kamalaa siinä sairaalassa olisi? Kävisit koulua kuten ennenkin ja sinusta pidettäisiin huolta.

Tuo kertomasi 52 kg kun on oikeasti 45.

Sitten voi olla huolissaan, jos menkat loppuu yli puoleksi vuodeksi. Minä olin silloin jotain 165 muistaakseni, ja painoin 49. Lääkäri kysyi, miten koulunkäynti sujuu. Sanoin olevani luokan paras, johon hän hymähti ivallisesti ja kirjoitti reseptin hormooneja varten (e-pillerit). Koulunkäynti ei stressannut minua yhtään, se oli niin helppoa... Mutta söin vähän, kun luulin orastavia muotojani lihavuudeksi. Lääkäri ei kannustanut syömään terveellisesti, hyvin - ehkä se oli itsestään selvää, että niin olisi jokaisen hyvä tehdä?

Aloituksen perusteella olisin huolissani vain tytär-äitisuhteesta. Ap ajattelee, että äidillä on valta vangita sairaalaan, vaikka lääkärit olisivat jotain muuta mieltä?

"Ilmeisesti äiti haluaisi, että minäkin olisin lihava" kuvastaa ajatusta, että pidät häntä vihollisena.

Aika monen pitäis joutua ton logiikan mukaan sairaalaan, kun paino ei laske... ☹