Kyläily 80-luvun tyyliin..

Vierailija kirjoitti:

Olin lapsi 80-luvulla. Tuo kyläily oli kamalaa lapsen näkökulmasta. Tylsiä iltoja joidenkin puolituntemattomien tätien kahvipöydässä, sohvalla istumista ja aina piti vaan olla nätisti ja kertoa mitä kuuluu, millä luokalla on jne. Maistaa kaikkea kahvipöydässä, ettei ole epäkohtelias..

Vastapainona siivota ja puunata ja leipoa koko ajan kotona, kun "ei sitä tiedä kuka tulee kylään". Onneksi silloin ei ollut erityisruokavalioita, ei tarvinnut miettiä maidottomuutta tai gluteenitonta. Kaikki kelpas ihan kaikille.

Tuo on varmasti hyvin persoonasta kiinni. Minusta taas oli jännittävää kun pimeinä, tylsinä iltoina kuului kun joku kurautti yllättäen autolla pihaan. Samoin kun itse ajeltiin vanhempien kanssa milloin minnekin, ei kytätty nukkumaanmenoaikoja, siinä tutustui muihin lapsiin, ja sai leikkiä erilaisilla leluilla, katsoa itselle uusia elokuvia, pelata pelejä joita ei itsellä ollut... Ja varmasti mikä eroavaisuus vaikuttaa: minulta ei odotettu kotona tuollaista osallistumista, vaan kyllä äiti huolehti noista vierasvaroista ja siivouksista, hän oli silloin ajalleen tyypillisesti vain satunnaisissa töissä, ja paljon kotona, joten aikaa ja jaksamista oli.

Aika jännä juttu muuten, että koskaan ei osuttu kylään jonnekin, missä olisi jo joku muu porukka kylässä. Eikä meillekään tullut kuin yksi perhe kerrallaan. Mitäköhän telepatiaa siinäkin oli :O

Valmistuin vuonna 1978 ja menin heti työelämään. Enpä muista tuollaista kyläilykulttuuri ainakaan 1980-luvun Helsingissä. Taitaa olla enemmän maalaisten touhuja.

Juu ja kaikilla oli pullaa ja keksejä koko ajan tarjolla - vieraiden varalta. Mitään suolaista ei tarjottu koskaan muuta kuin juhlissa. 

80-luvulla oli erikoisruokavalioita kyllä, mutta vatsavaivat kärsittiin kotona. Niitä alettiin todeta silloin. Mun veli on oksentanut kaikki maidot ihan vauvasta alkaen 60-luvulla. Mulla oli jatkuvasti maha kipeä ja aika yleistä olikin mahakivut lapsilla - usein kuitattiin vatsatautina tai teeskentelynä. Meillä molemmilla aikuisena todettu voimakas laktoosivamma (joka on ulkomailla yleisempää kuin Suomessa, täällä vain tuo maitotuotteiden käyttö on järjetöntä).  Mun kaverilla oli ihottumaa koko ajan ja se pysyi pois kun ei syönyt sitrushedelmiä eikä suklaata, näin jo 70-luvulla. 

Junttia. 

Mun appivanhemat tekivät tuota myös. Yhtäkkiä aamulla aikaisin oven takana.

Muistan tuon ja luojan kiitos ei ole enää tapana kuin satunnaisilla ihmisillä. Meillä on aina siistiä ja pullaa pakastimessa, mutta introverttinä haluan henkisesti valmistautua vieraiden tuloon edes pari tuntia aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin vuonna 1978 ja menin heti työelämään. Enpä muista tuollaista kyläilykulttuuri ainakaan 1980-luvun Helsingissä. Taitaa olla enemmän maalaisten touhuja.

Me asuttiin 80-luvulla Tukholmassa ja molemmat vanhempani kävivät töissä. Silti vierailtiin, toisten suomalaisten tosin, luona tupsahtamalla yllättäen kylään. Ei kyllä maalaisia oltu..

Meille tuli aina sunnuntaisin kylään isoisäni sisaruksia. Me asuttiin siinä heidän kotipaikassaan ja vaikka pappa oli kuollut jo aikoja sitten, aina joku tuli vanhaa kotiaan katsomaan. Naapureissa poikettiin vähän väliä, äkkiä äiti vaan päätti että nyt lähdetään katsomaan onko Tyyne kotona tai Takatalon väki. Ja vierasvaraa piti olla pakkasessa koko ajan vaikka joka lauantai leivottiin.

Vähän kauemmas kun lähdettiin niin silloin kyllä soitettiin etukäteen.

Ja kyllä me lapsetkin kyläiltiin kylän mummojen luona ihan miten vaan. Aina niillä oli antaa pari piparia ja kotitekoista mehua.

Pula-ajan eläneille kyllä aina makeat oli aina sitä parempaa tarjottavaa.

Tuo ei toimi yhtään nykyään ihan jo siksi että ihmisillä on todella vaihtelevat työajat, lapsilla harrastuksia ja moni myös opiskelee ihan työn ohellakin.

Raivostuin jo aikoinani miehen sukulaisiin perin pohjin, kun he ei vaan tajunneet tätä. Tein ilta- ja yöpainotteista työtä yliopisto-opintojen ohella. 

Ja nää sitten paukkaa aamulla kasilta ja alkaa räyhätä miten "täällä vielä makoillaan". Olin tullut kotiin töistä aamuyöstä, yrittänyt saada intensiivisen työn kierroksia alas ja tehnyt vielä usein koulu- ja kotitöitä.

Heille "ahkeruus" oli sitä että noudatettiin tiettyä kellonaikaa ja koko ajan näennäisesti hössötettiin jotain. Työmäärä jäi hyvin pieneksi.

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin vuonna 1978 ja menin heti työelämään. Enpä muista tuollaista kyläilykulttuuri ainakaan 1980-luvun Helsingissä. Taitaa olla enemmän maalaisten touhuja.

Miten valmistumisesi liittyy kyläilykulttuuriin?

Yksi kestotarjottava yhdessä kyläpaikassamme oli myös vaniljajäätelökuutiot ja valmis marengit isossa kulhossa ja päälle suklaakastiketta =)

.