Tutista eroon - vai eiko sittenkaan??

Nyt on hyvat neuvot tarpeen. Vieroitimme 2-vuotiaamme tutista 3 viikkoa sitten kesalomilla. Tutti vietiin pupunpoikasille eika siihen liittynyt mitaan ongelmia. Yotkin nukuttiin hyvin heti. MUTTA nyt olemme palanneet arkeen ja tytto tarhaan hoitoon. Tytto on viihtynyt hoidossa ennen oikein hyvin mutta nyt 5 viikon loman jalkeen sopeutuminen on ollut tosi vaikeaa.



Asumme ulkomailla ja tarhassa puhutaan maan kielta ja tytto taisi Suomen-lomalla unohtaa kielen, se on tietysti yksi syy sopeutumisvaikeuksiin. Tarhassa ovat vahvasti sita mielta etta tytto itkee tuttiaan ja etta hanelle pitais tarhassa antaa tutti takaisin. (Tanaan tytto oli aamulla ottanut pienemmalta lapselta tutin ja vaittanyt sita omakseen joten kai sita tuttia hanella on ikava..) Itse en kuitenkaan haluaisi antaa tuttia takaisin tarhassa silla varmaan tytto alkaa haluamaan tuttia sitten taas kotonakin. Maassa jossa asumme suhtaudutaan muutenkin vahan erilailla tutin kayttoon kuin Suomessa, usein nakee muutaman vuoden vanhojakin tutti suussa. Joten tarhassa eivat oikein ymmarra miksi lapsi on pitanyt vieroittaa tutista jo kahden vuoden iassa..



Ajattelin ostaa tytolle jonkun pehmolelun tutin korvikkeeksi ja koittaa jos se toisi tarpeeksi lohtua. Onko muilla kokemusta vastaavasta, mika neuvoksi tiukkaan tilanteeseen?



Kiitokset etukateen

Miniina