Onko lapsella ja lemmikillä loppujen lopuksi mitään eroa?
Kummankin ottaminen on pitkään mietitty ja tarkkaan harkittu prosessi ja kun se hoidettava viimein saadaan niin siihen kuuluu vuosien sitoutuminen, hoito ja ylläpito tai muuten laiminlyö hoidokkinsa. Kummankaan pito ei ole helppoa eikä halpaa, sekä lapsilla että lemmikeillä on vaatimuksensa. Pitää olla vähintään ruokaa, suojaa, vettä ja rakkautta, mutta ei saa unohtaa virikkeitä, liikuntaa ja ulkoiluttamista. Hyvällä koulutuksella ja kasvatuksella saadaanko lopulta kunnollinen ja käyttäytyvä yksilö.
Kommentit (12)
Jaa, harkitsin koiran ottamista paljon kauemmin kuin raskaaksi hankkiutumista. 😅
On, kuin yö ja päivä. Lapsi on 1000 x enemmän kaaos kuin lemmikki 😂
Ei voi jättää yksin, sotkee enemmän, aiheuttaa huolta ja työtä enemmän, vastuuta, tekemistä, läsnäoloa, rajoittaa enemmän.
Lemmikit ovat hiljaisempia ja osaavat totella paremmin.
Lähinnä se että lapsi kasvaa ennen myötä ihmiseksi siinä missä koira ja kissa ovat pysyvästi 3-4 vuotiaan lapsen tasolla.
On paljonkin eroa.
Lemmikki on paljon helpompi.
Molemmista pitkä kokemus.
Eipä juuri elukat voi sentään helpommin uudelleen sijoittaa.
Jos saisi uudestaan valita, valitsisin lemmikin.
Tuli muuten varmistusnumeroksi 777 (vihkiytyneet tietää)!
Vierailija kirjoitti:
On. Lemmikit tottelee. Lapset ei.
Kyllä ne lapsetkin tottelee, kun perheessä eletään aikuisten ehdoilla eikä lasten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Lemmikit tottelee. Lapset ei.
Kyllä ne lapsetkin tottelee, kun perheessä eletään aikuisten ehdoilla eikä lasten.
Kun komennat lemmikkiä niin se tottelee ja tekee kuten käsketään. Mutta kun komennat lasta niin alkaa heti vastaan laittaminen ja oman tahdon osoittaminen.
Kissaa lukuunottamatta kaikki elukat ovat lapsia työläämpiä. Meillä kissoja, lapsia ja koira, ja tuo koira pilaa harmonian tässä perheessä. Jos se olisi vain minusta kiinni, möisin sen ensimmäiselle ottajalle.
Koira on mukavampi.