3-kymppiset, minkälainen elämäntilanne teillä on?

27v

2lasta (6vuotiaat)

2 sijoitus asuntoa (maksettu)

1 avokki (ei olla menossa naimisiin)

asumme omakotitalossa, josta vielä suurin osa pankin

lh, vakituinen työpaikka, miehellä myös kiva työ

plussasin viime viikolla :)

32-vuotias, suoritettu korkeakoulututkinto, asuntolainaa maksettu 4 vuotta, vakituinen työ, kolme ala-asteikäistä lasta. Naimisissa 13 vuotta.

28. 2 "isoa" muksu, naimisissa 3 vuotta. Mies vakituisessa työssä jo 8 vuotta. Minä keikkailen omasta halustani. Uusi, velkainen, omakotitalo. 

Naimisissa, pieni vauva, vuokralla kaupungin kämpässä, juuri valmistunut maisteriksi, mutta  ei ole vielä työpaikkaa, jonne palata äitiyslomalta. Paska vanha auto, jota pitää koko ajan korjata, ei lemmikkejä, eikä säästöjä. 

Tähän mennessä olen ollut kaksi kertaa avoliitossa, matkustanut paljon ja asunut kolmella eri mantereella, elänyt rikkaan miehen siivellä, elänyt köyhää opiskelijaelämää, tehnyt vapaaehtoistyötä ja suorittanut kaksi korkeakoulututkintoa eri aloilta.

En aio tehdä enempää lapsia. Aion pysyä ikuisesti yhdessä mieheni kanssa. Aion saada koulutustani vastaavaa työtä ja alkaa säästää pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa omakotitaloa varten.

Naimisissa, lapset alle 3v ja 1v ja kolmas tulossa maaliskuussa (3vuodessa 3 lasta), vielä ehkä 2 lasta lisää, sitten tarkoitus opiskella vielä kolmas ammatti (jospa se olis sitten se lopullinen) ja mennä töihin sekä nauttia vaan perhe-elämästä. Vuokralla asutaan, mies opiskelee ansiosidonnaisella kesään asti ja katsotaan muutetaanko omaan omakotitaloon vai lähdetäänkö toiseen kaupunkiin pariksi vuodeksi ja ostetaanko vasta sitten oma talo palatessa. 30v tulee täyteen joulukuussa.

Naimisissa, ei lapsia (eikä tule), vakityö, oma ok-talo, kolme autoa ja neljä moottoripyörää, viisinumeroinen summa säästössä, vapaa-ajalla matkustelua kaukomailla. Elämäntyylin mahdollistaa tietoinen lapsettomuus.

32v. Naimisissa ollut 2 vuotta, 7. kuulla raskaana esikoista odotellen, koulutusta vastaava vakkarityö (myös mies vakkarityössä), 160m2 omakotitalo, josta 1/3 meidän ja 2/3 pankin. Oma auto. Koko ajan jää rahaa säästöön. Parisuhde kukoistaa, olen onnellinen.

Jos liitoskipuja ei lasketa, niin ihan helvetin hyvin menee siis :)

28v. Ulkomailla asuva poikaystävä on, mutta tuskin enää kauaa. Lapsia ei, eikä kiinnostakaan. Väitöskirjaa teen, tällä hetkellä rahoitus tiedossa vuoden loppuun. Toivottavasti ensi vuodeksi saisin jonkinlaisen apurahapätkän.

Ei autoa. Asun vuokralla pienessä kopissa kaupungin keskustassa. Säästöjä noin 25000.

Viettelen siis aika vapaata elämää. Hyvää siinä on se, etteivät sitoumukset paina. Toisaalta kaipaisin ehkä jotain pysyvää. Jos ei muuta, niin ainakin asuntolainaa :)

Naimisissa, taaperon aiti. Asun Keski-Euroopassa, ja omistamme taalla kahden kerroksen asunnon suurehkon kaupungin rauhalliselta laidalta meren laheisyydesta. Olen toissa 4 paivaa viikossa. Tyopaikka on kiva ja kaytannollinen lapsen kanssa, vaikkakaan ei ole omalla alallani. Suunnittelen siirtyvani enemman omalle alalleni noin puolentoista vuoden kuluttua, kun nykyinen tyosopimus tulee loppumaan (projektiluontoinen tyo). Toinen lapsi on suunnitteilla mahdollisesti piakkoin, jos vain se meille tullaan suomaan.

32v. 1 lapsen äiti, 1 äitipuoli, naimisissa. Kissakin on. Asiantuntijatehtävissä, palkka ei kyllä päätä huimaa. Omakotitalo, isolla tontilla (reilu hehtaari) josta velkaa vajaa 80000€. Uudehko velaton auto, useita harrasteautoja. Mökki omassa saaressa (velaton), omaisuutta (yhteistä) rahana n. 20000€, rahastoissa reilut 100000€. Ei  voi siis valittaa, ainut mikä puuttuu on 1 lapsi vielä, mutta ehkä tuo mies siihenkin lämpeää kohta. :)

33v, naimisissa, töissä ulkomailla tropiikissa, kiva määräaikainen työ, vuokra-asunto meren rannalla, Suomessa asuntolaina, asunto ja asunnossa vuokralaiset. Ei vielä lapsia mutta ehkä tässä muutaman vuoden sisään.

Ensi vuonna 30-vuotta täyteen.Naimisissa, viisi lasta.

Minä 32-vuotias olen ollut naimisissa 12 vuotta ja mulla on kolme lasta (13, 10 ja 8 v). Asutaan omakotitalossa Keski-Suomessa. Olen opiskellut kasvatustieteiden maisteriksi ja tällä hetkellä työskentelen kuudetta vuotta koulutusta vastaavissa tehtävissä (yläkoulun erityisopena). Ihan mukava elämäntilanne, kun lapset on jo hieman vanhempia ja pystyy kivasti reissaamaan (perheenä ja miehen kanssa kahdestaan) sekä touhuamaan monenlaista. Ei hassumpaa...

6 lasta ja koira, miehellä vakituinen työpaikka, minä opiskelen yliopistossa toista ammattia. Naimisissa ollaan, ollaan oltu jo "pienestä pitäen" :)

Omaa taloa ei olla, asumisoikeusasunnossa asutaan. Tarkoitus olisi sellainenkin ostaa ennen kuin 40v täytetään, sitten kun olen valmistunut ja aloitan työt.

32v, kaksi lasta (alle 5v), vakityö, omakotitalo, avioliitossa 3 v, peruselämää, onnellinen. 

Olen 32-vuotias. Löytyy kiinnostava ammatti, josta olen jo ehtinyt päästä vähän jyvälle. Pitkä ja koko ajan parempaan suuntaan kehittyvä parisuhde. Oma asunto kohtuullisella laina-ajalla. Ei lapsia tai autoa rasitteena. Riittävästi rahaa ja vapaa-aikaa harrastamiseen ja elämästä nauttimiseen. Loistava elämäntilanne kaikenkaikkiaan. Harmi vain, että niin moni ystävä on stressaantunut ja kroonisen kiireinen ruuhkavuosipotilas.

31-vuotias. Työkyvyttömyyseläkkeellä, ei ammattia eikä työkokemusta. Omistusasunto, kaksi lasta, aviomies. Ei tulevaisuuden suunnitelmia, eikä tulevaisuutta ainakaan tässä maassa.

Ikää 33 vuotta ja sinkku. Ammatillinen tutkinto, vaki työ josta netto tulot 1300 euroa kk, asunto velkaa 50 000 jäljellä ja vajaa pari tonnia säästöjä. Joskus kyllä tunnen viiltävää kateutta kun samanikäiset tutut puhuvat omakotitalo ja kesämökki kaupoistaan kun itse saa elää nuukasti että saa edes kaksion maksettua:D

Naimisissa, vakityö, kaksi ammattia, kolmatta lasta odotellaan. Itse rakenetussa okt:ssa asustellaan. 

Ensi vuonna 31v, pelimies, töissä upeassa lämpimässä maassa Suomen ulkopuolella. Ei mitään kiirettä parisuhteeseen.