Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En kestä melua esimerkiksi musiikkia ym. Saan kummeksuntaa osakseni.
27.10.2013 |
Olen hyvin introvertti ja yksin viihtyvä ihminen. Pidän hiljaisuudesta ja saan joopa päänsäryn, jos joudun kuuntelemaan esimerkiksi musiikkia. Joskus olen saanut jopa päänsärkykohtauksen, kun tytär, joka pitäsii tanssista, on soittanut musiikkia. Tämä siis myös aiheuttanut ktoona joskus ongelmia, kun tytär haluaisi tanssia, mutta minulle puheäänelläkn soiva musiikki on kauhistus. Tästä syystä lapsetkin kuuntelevat musiikkia korvanapeilla soittimesta.
Tästä en ole suoranasesti työpaikalla kertonut, mutta kerrottuani yleensä, etten siedä musiikkia tai melua, ihmiset kummastelevat. Mikä siinä on niin ihmeellistä, että toiset haluavat elää rauhassa ja hiljaisuudessa? En juurikaan välitä muiden ihmistenkään seurasta, vaan olen mieluummin yksin.
Poikani (16v) on myös perinyt tämän saman ominaisuuden, hän käy koulussa ja loppuajan on tietokoneella tai lukee ym.hilajista ja rauhallsita puuhaa kotona. Tytär on vastarannan kiiski. Olen joskus harkinnut pitäisikö hänelle hakea apua, kun raivoaa siitä, kun ei saa kuunnella musiikkia, jotta voisi tanssia.
Kommentit (42)
Olen introvertti, en erityisesti kaipaa uusiin ihmisiin tutustumista, viihdyn hyvin yksinkin ja saan siitä energiaa. On minulla silti rakkaita ihmisiä, joiden seurassa viihdyn. Introverttiys ei ole epänormaalia saati sairaus. Kulttuurisestikin määritelmä vaihtelee, eiköhän vaikka jenkkien mielestä suurin osa suomalaisista ole introverttejä. Sekä introvertti että ekstrovertti voivat olla superempaattisia tai pahansuopia mulkeroita. No niin, se siitä.
Olen myös jonkin verran ääniherkkä. Hermostun äänekkäässä ympäristössä. En koskaan kuuntele radiota. Valitsemaani musiikkia voin kuunnella sekä yksistään että joidenkin tekemisten taustamusiikkina. Mieheni taas on herkkä koville äänille, hän kuuntelee mieleistäänkin musiikkia minusta todella hiljaisella. Hänellä on paljon parempi kuulo kuin muilla.
Kahdelle hiljaisuudenrakastajalle lapsettomuus sopii hyvin. Jos lapsia olisi, emme tosiaankaan voisi vaatia heitä elämään hiljaisuudessa. Se, että itse tiedostamme olevamme poikkeavia eikä ne muut, auttaa tajuamaan, että meidän on sopeuduttava meluisaan maailmaan eikä maailman meihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi, joka myös inhoaa taustamusiikkia ja meteliä.
Syynä ei ole amusia tai dysmusia, vaan musikaalisuus ja musiikin harrastaminen. Kun on harjaannuttanut korvansa kuuntelemaan, niitä ei enää suljetakaan. Suurin osa kaupoissa, hotelleissa, tv-ohjelmissa, radioasemilla jne soitetusta musiikista on ihan yhdentekevää roskaa, jota tuotetaan liukuhihnalta. En halua käyttää lyhyttä elämääni sellaisen kuuntelemiseen, kun maailmassa on niin paljon hyvääkin musiikkia.
Minusta on luonnoton tilanne, että koko ajan pitää soida. Ennen radiota ihmiset kuulivat musiikkia vain kuin joku soitti tai lauloi livenä, kuvitelkaa.
Esimerkki: jos esim. ravintola tai elokuva on muuten hyvä, mutta musiikki huonoa, se helposti lässäyttää koko elämyksen. Kun tästä kertoo jollekin tutulle, hän saattaa vastata: "Ai, millainen musiikki siinä elokuvassa oli? Mä en ollenkaan kiinnittänyt huomiota siihen." Niinpä...
Mulla on ihan sama juttu. Ärsyttää kun mieheni haluaisi jokaisella hiljaisella hetkellä laittaa jonkun radion soimaan taustameteliksi. Minä kyllä tykkään kuunnella musiikkia, mutta en taustamölynä vaan sitten ihan kuuntelemalla kuuntelen vain sitä musiikkia. Laulan myös paljon. Mutta jos teen jotain muuta niin en voi sietää musiikkia(kaan) taustamölynä. Kaikki kovat äänet ja ylimääräinen mekastus aiheuttaa minussa levottomuutta ja tuntuu että pää räjähtää.
Silloin kun on migreeni pahimmillaan, en kestä mitään ääntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen herkkä metelille ja musiikki on meteliä silloin, kun en itse ole päättänyt sitä kuunnella. Kamalaa on tv ja radio päällä yhtä aikaa.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:23"]
Ääniyliherkyyden hoidossa tottuminen ääniin on keskeisellä sijalla. Tavallisista ympäristön äänistä ei voi saada meluvauriota.
[/quote]
Tää on just näin, ja lisään vielä, että itse asiassa liika melun välttely pahentaa ääniyliherkkyyttä. Tämän kuulin asiantuntijalta radiossa. Vähän kerrallaan kannattaa siis itsesi vuoksi siedättää korvia ettei ongelmasi pahene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tjaa, että sä oot joku asperger tai yliherkkä äänille, ja ne normaalit tarvii apua?
Oliko teillä kotona sun ollessa lapsi täysin hiljaista? Veikkaan että sut on opetettu tuohon ja samoin nyt käy pojallesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae mielummin itsellesi apua tai katoa paikalta tunniksi tai pariksi kun tyttäresi haluaa olla normaali nuori! Hanki itsellesi kunnolliset ääntä poistavat korvakuulokkeet, hanki ne heti huomenna ja älä säästä rahaa niitä ostaessasi. Se, että sinä olet omituinen, ei tarkoita, että muiden pitäisi hipsutella edessäsi, sinä huomehdit itsestäsi ja muut voit antaa elää normaalia elämää. Huokaus.
Ei ap ole omituinen, haloo pahvit! Kyllä ne teinit voi omissa huoneissaan soitattaa musiikkia, kaikkien EI tarvitse kuunnella.
Meillä on töissä työkaveri alkanut kuunnella radiota netin kautta. Ihan hiljaisella tosin mutta hän on siinä metrin päässä, joten kyllähän se kuuluu. Itse en kuuntele radiota koskaan, joten se oikeasti häiritsee keskittymistä! Olen jo pari kertaa asiasta sanonut ja heti hän on sen kyllä sulkenut. Pahinta on, että hän jättää sen soimaan poistuessaan pitkäksikin aikaa toimistosta!
Maailmassa on ihan liian paljon meteliä. Tykkään hiljaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 16:43"]
Tjaa, että sä oot joku asperger tai yliherkkä äänille, ja ne normaalit tarvii apua?
[/quote]
tätä juuri tarkoitan. On heti joku asperger, kun haluaa elää rauhassa ja hiljaisuudessa.
t.ap
Sorry, laittelin Nykki vinkkejä.... UPS!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen samanlainen. ja myös mun tyttäreni ei voi elää ilman musiikkia. Olemme tehneet kompromisseja. Rakastan hiljaisuutta! Meteli saa verenpaineeni (oikeasti) nousemaan ja myös musiikki on mulle yleensä verrattavissa meteliin, jos siihen ei voi pelkästään keskittyä. Eli konserteissa käyn. Taustalla olevaa musiikkia en siedä.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 16:46"]
Hae mielummin itsellesi apua tai katoa paikalta tunniksi tai pariksi kun tyttäresi haluaa olla normaali nuori! Hanki itsellesi kunnolliset ääntä poistavat korvakuulokkeet, hanki ne heti huomenna ja älä säästä rahaa niitä ostaessasi. Se, että sinä olet omituinen, ei tarkoita, että muiden pitäisi hipsutella edessäsi, sinä huomehdit itsestäsi ja muut voit antaa elää normaalia elämää. Huokaus.
[/quote]
Tytär ei itse asiassa ole edes enää nuori, 21v, joten eikö minun kodissani mennä silloin juuri niin kuin minä haluan? Tyttärellä ei ole omaa konetta ja käyttää tätä olkkarissa olevaa. Tähän pyysin tietokoneasiantuntijatuttavaa laittaman eston, että äänenvoimakkuutta ei voi säätää puheäänestä hieman matalampaa tasoa korkeammalle, eli tällä ei voi kuunnella musiikkia. En kestä nyt enää sitä, että joskus kun palasin kotiin täällä pauhasi musiikki. Vaikka en olsiikaankotona tuo on ärsytttävää silti, minä kun omsitan kodin ja tytär on täysi-ikäinen.
Tässä nyt tartuttiin perheasiohiin, mutta ihmettelen yleisesti sitä, kun kertoo tuosta piirteestään pidetään outona.
t.ap
[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:13"]
Mä olen samanlainen. ja myös mun tyttäreni ei voi elää ilman musiikkia. Olemme tehneet kompromisseja. Rakastan hiljaisuutta! Meteli saa verenpaineeni (oikeasti) nousemaan ja myös musiikki on mulle yleensä verrattavissa meteliin, jos siihen ei voi pelkästään keskittyä. Eli konserteissa käyn. Taustalla olevaa musiikkia en siedä.
[/quote]
Minä en pidä missään määrin musiikista, en edes tv-ohjelmien melusta paitsi asiaohjelmat, joita seuraan eivät ole häiritsevää melua. Mutta muunlaisissa ohjelmissa tulee monesti nin moninaista meteliä.
t.ap
[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 16:38"]
Poikani (16v) on myös perinyt tämän saman ominaisuuden, hän käy koulussa ja loppuajan on tietokoneella tai lukee ym.hilajista ja rauhallsita puuhaa kotona. Tytär on vastarannan kiiski. Olen joskus harkinnut pitäisikö hänelle hakea apua, kun raivoaa siitä, kun ei saa kuunnella musiikkia, jotta voisi tanssia.
[/quote]
Pojallas on takuul paljon naisia(tai miehiä) ja tulee oleen tota menoo!
Ap, sä et voi olla tosissas. ootko varma, ettei sulla ja myös pojalla oo aspergeria? Se on nimittäin periytyvää.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:13"]
musiikki on mulle yleensä verrattavissa meteliin, jos siihen ei voi pelkästään keskittyä. Eli konserteissa käyn. Taustalla olevaa musiikkia en siedä.[/quote]
Mulla on täsmälleen sama. Kuuntelen musiikkia keskittyen siihen. Taustalla soivaa - edes hiljaistakaan - en siedä.
4
Alue: Aihe vapaa
Minäkään en kestä musiikkia enkä melua, jos se tulee taustalta. Musiikista pidän jopa, jos nimenomaan valitsen tietyn musiikin kuunneltavaksi. Kovin usein en musiikkia kaipaa, mutta joskus kuuntelen. Mutta sitä en siedä, että jotain musiikkia kuuluu taustalta, samoin en telkkaria päällä taustalla tms.
Itse olen myös hyvin introvertti ja erakkoluonne, ja olen valinnut elämäntavaksenikin yksin asumisen (olen 39 v enkä ole koskaan asunut aikuisena kenenkään kanssa). Asperger en ole, hyvinkin -ja jopa liiankin- herkkä lukemaan toisten mielialoja ja tunteita. Mutta minä vaan viihdyn parhaiten yksin ja hiljaisuudessa.