En kestä melua esimerkiksi musiikkia ym. Saan kummeksuntaa osakseni.

Ääniyliherkyyden hoidossa tottuminen ääniin on keskeisellä sijalla. Tavallisista ympäristön äänistä ei voi saada meluvauriota.

suosittelen tutkimuksia. Suuri osa ääniyliherkkyydestä johtuu korvista ja tilannetta voidaan helpottaa oleellisesti.

Ääniyliherkkyys ei tarkoita automaattisesti aspergeria.

Olen ääniyliherkkä, samoin tyttäreni. Olen joskus tehnyt asperger-testin, jonka mukaan minulla on paljon aspergeriin viittaavia piirteitä, muttei tarpeeksi ollakseni aperger. Uskoisin, että voi olla myös vain ääniyliherkkä olematta ollenkaan erakkomainen ihminen.

Ap, sinulla on aistiyliherkkyyttä ilmeisesti kuulon puolella, siksi koet esimerkiksi musiikin meluna ja saat siitä päänsärkyä.Tunnetko kipua kuullessasi musiikkia? Yleensä ihmiset pitävät musiikista ja nauttivat sen kuuntelemisesta. 

Koska koet musiikin epämiellyttävänä, olet pyrkinyt rajoittamaan musiikin kuuntelua kotonasi, mikä on ihan ymmärrettävää sinun näkökulmastasi. Ei ole kivaa, jos joutuu kärsimään omassa kodissaan.

Tyttäresi kuitenkin haluaisi kuunnella musiikkia, ja tästä syntyy ristiriitoja ilmeisesti yhä enemmän kotona. Kerrot, että tyttäresi on "vastarannan kiiski" vastustaessaan sääntöjäsi. Ymmärrän hyvin tyttäresi harmistumisen, sillä myös minä kuulun niihin ihmisiin, jotka pitävät musiikista - en kaikesta, mutta aika laajalti. (Tosin minulla on myös kuuloyliherkkyyttä jonkin verran, mutta se on hieman toisenlaista kuin sinun.)

Entäpä jos pyrkisittekin ratkaisemaan musiikki/melu-ongelman hieman toisin. Sen sijaan, että vaatisit tytärtäsi kuuntelemaan musiikkia aina ja jatkuvasti kuulokkeiden avulla, hankkisitkin itsellesi kuulosuojaimet ja käyttäisit niitä silloin, kun on tilanteita, joissa musiikkia (sinun kannaltasi meteliä) ei voikaan poistaa ihan kokonaan. 

Sitten voisitte vaihdella: toisinaan sinä käyttäisit kuulosuojaimia ja toisinaan tyttäresi kuuntelisi musiikkia kuulokkeiden avulla. Omasta mielestäni ehdotukseni on aika hyvä, mutta mitä mieltä sinä itse olet tästä? 

Tyttäresi huomaisi, että osaat olla joustava aikaisemman  (sinänsä ihan ymmärrettävän) joustamattomuutesi sijasta, ja että asioita voidaan ratkaista monella tavalla mahdollisimman onnellisesti. :)

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:23"]

Ääniyliherkyyden hoidossa tottuminen ääniin on keskeisellä sijalla. Tavallisista ympäristön äänistä ei voi saada meluvauriota.

suosittelen tutkimuksia. Suuri osa ääniyliherkkyydestä johtuu korvista ja tilannetta voidaan helpottaa oleellisesti.

[/quote]

Siedätyshoito ääniyliherkkänä kuulostaa painajaismaiselta. Jo tällaisenaan arkielämä äänineen saa minut usein raivon partaalle. Käytän kuulokkeita jos haluan todella keskittyä johonkin kotona.

Jos ei ole kiinnostunut siedätyshoidosta, sitten maksaa siitä sen hinnan, ettei ole.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:26"]

Ääniyliherkkyys ei tarkoita automaattisesti aspergeria.

Olen ääniyliherkkä, samoin tyttäreni. Olen joskus tehnyt asperger-testin, jonka mukaan minulla on paljon aspergeriin viittaavia piirteitä, muttei tarpeeksi ollakseni aperger. Uskoisin, että voi olla myös vain ääniyliherkkä olematta ollenkaan erakkomainen ihminen.

[/quote]

Mä ainakin ymmärsin rivien välistä, että ap on myös yksin viihtyvä.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:26"]

Ääniyliherkkyys ei tarkoita automaattisesti aspergeria.

Olen ääniyliherkkä, samoin tyttäreni. Olen joskus tehnyt asperger-testin, jonka mukaan minulla on paljon aspergeriin viittaavia piirteitä, muttei tarpeeksi ollakseni aperger. Uskoisin, että voi olla myös vain ääniyliherkkä olematta ollenkaan erakkomainen ihminen.

[/quote]

Mä ainakin ymmärsin rivien välistä, että ap on myös yksin viihtyvä.

[/quote]

Introvertitkin viihtyvät yksin, mutta eivät ole aspergereita automaattisesti. Osa introverteistakin muuten pitää muiden ihmisten seurasta, mutta tarvitsevat myös omaa aikaa jaksaakseen taas muita ihmisiä. 

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:36"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:26"]

Ääniyliherkkyys ei tarkoita automaattisesti aspergeria.

Olen ääniyliherkkä, samoin tyttäreni. Olen joskus tehnyt asperger-testin, jonka mukaan minulla on paljon aspergeriin viittaavia piirteitä, muttei tarpeeksi ollakseni aperger. Uskoisin, että voi olla myös vain ääniyliherkkä olematta ollenkaan erakkomainen ihminen.

[/quote]

Mä ainakin ymmärsin rivien välistä, että ap on myös yksin viihtyvä.

[/quote]

Introvertitkin viihtyvät yksin, mutta eivät ole aspergereita automaattisesti. Osa introverteistakin muuten pitää muiden ihmisten seurasta, mutta tarvitsevat myös omaa aikaa jaksaakseen taas muita ihmisiä. 

[/quote]

Mitkä on erot introvertin ja aspergerin välillä? Voiko esim erakko, joka on ajautunut täysin yhteiskunnan ulkopuoellle, koska on niin epäsosiaalinen, ettei halua käydä töissä tai muuten käydä kodin ulkopuolella olla vain introvertti?

Jottei tämä ketju nyt leimaisi introvertteja musiikin vihaajiksi, voin kertoa että itse introverttina rakastan musiikkia. Ja kuuntelen sitä kovaa :)

Tunnen kaksi henkilöä, kumpikin naisia, joilla ei ole minkäänlaista värisilmää. Heidän pukeutumisensa esimerkiksi on lievästi sanottuna melko kummallista, sillä he voivat yhdistellä ruutua, raitaa ja kukkakuosia niin kamaliksi yhdistelmiksi, että silmiäni särkee. 

On olemassa myös ihmisiä, jotka eivät pidä musiikista, koska kokevat sen meluna. En tiedä, miksi heitä voisi kutsua. He ovat musikaalisen vastakohtia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Musikaalisuus

He ovat täydellisesti epämusikaalisia, heillä on neurologinen poikkeama, amusia. 

Olisiko myös ap:lla ja hänen pojallaan amusia, tarkemmin sanottuna synnynnäinen dysmusia? Siihen nimittäin liittyy musiikin kokeminen meluna. 

Musikaalisuus ja vastaavasti myös amusia ovat perinnöllisiä ominaisuuksia. 

23 ( ja 17) jatkaa. 

"Puhtaasti synnynnäistä amusiaa sairastavien osuus väestöstä on kuitenkin vain noin 4-5%.[8][1][9]Heillä on tavallisesti täysin normaali muistikyky ja kuuloaisti eikä aivoissa ole anatomisia tai kognitiivisia poikkeavuuksia."

Ei siis syytä pitää ap:ta aspergerina vaan dysmuusikkona, joka vain ei pidä musiikista. 

Suosittelen yhä kuulosuojaiminen hankkimista ja pipon löysentämistä tyttäresi kohdalla. Vaikka hän asuukin sinun asunnossasi, rajoituksesi ovat suorastaan kohtuuttomia. Jos et osaa höllentää asennettasi tytärtäsi kohtaan, ennustan ikävää välirikkoa sinun ja hänen välillään. Tilanne nimittäin kärjistyy joko niin, että sinä heität tyttäresi ulos sinun kodistasi tai sitten tyttäresi lähtee vihoissaan asumaan omilleen sinun kodistasi. 

Muista, että koska amusia on tosiaankin melko harvinainen ominaisuus, kun taas musikaalisuutta pidetään vallitsevana ominaisuutena, sinua kummeksutaan vielä jatkossakin.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:40"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:36"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:26"]

Ääniyliherkkyys ei tarkoita automaattisesti aspergeria.

Olen ääniyliherkkä, samoin tyttäreni. Olen joskus tehnyt asperger-testin, jonka mukaan minulla on paljon aspergeriin viittaavia piirteitä, muttei tarpeeksi ollakseni aperger. Uskoisin, että voi olla myös vain ääniyliherkkä olematta ollenkaan erakkomainen ihminen.

[/quote]

Mä ainakin ymmärsin rivien välistä, että ap on myös yksin viihtyvä.

[/quote]

Introvertitkin viihtyvät yksin, mutta eivät ole aspergereita automaattisesti. Osa introverteistakin muuten pitää muiden ihmisten seurasta, mutta tarvitsevat myös omaa aikaa jaksaakseen taas muita ihmisiä. 

[/quote]

Mitkä on erot introvertin ja aspergerin välillä? Voiko esim erakko, joka on ajautunut täysin yhteiskunnan ulkopuoellle, koska on niin epäsosiaalinen, ettei halua käydä töissä tai muuten käydä kodin ulkopuolella olla vain introvertti?

[/quote]

AP:ko alapeukuttelee, kun tuntuu toi aspeger jostain syystä olevan nii herkkä kohta?

Halusin vaan yleisesti kysellä näistä, kun en ole ihan perillä.

t.lainattu kyselijä 

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:40"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:36"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:26"]

Ääniyliherkkyys ei tarkoita automaattisesti aspergeria.

Olen ääniyliherkkä, samoin tyttäreni. Olen joskus tehnyt asperger-testin, jonka mukaan minulla on paljon aspergeriin viittaavia piirteitä, muttei tarpeeksi ollakseni aperger. Uskoisin, että voi olla myös vain ääniyliherkkä olematta ollenkaan erakkomainen ihminen.

[/quote]

Mä ainakin ymmärsin rivien välistä, että ap on myös yksin viihtyvä.

[/quote]

Introvertitkin viihtyvät yksin, mutta eivät ole aspergereita automaattisesti. Osa introverteistakin muuten pitää muiden ihmisten seurasta, mutta tarvitsevat myös omaa aikaa jaksaakseen taas muita ihmisiä. 

[/quote]

Mitkä on erot introvertin ja aspergerin välillä? Voiko esim erakko, joka on ajautunut täysin yhteiskunnan ulkopuoellle, koska on niin epäsosiaalinen, ettei halua käydä töissä tai muuten käydä kodin ulkopuolella olla vain introvertti?

[/quote]

Vaikuttaa siltä, että sotket nyt keskenään introvertin ja mt-ongelmat (jonkinlaisen ahdistuneisuushäiriö,n ilmeisesti sosiaalisten tilanteiden pelon, keskenään. 

Introvertti on on luonteenlaatu, ja liittyy psykologiseen luokitteluun. Introvertit ovat ihan normaaleja, opiskelevia ja  töissä käyviä ihmisiä, toisin kuin esimerkiksi ekstrovertit luulevat. Introvertit saavat voimaa yksin olemisesta, mutta pitävät yleensä myös ihmisistä ja heidän seurastaan. Introverteille on kuitenkin tärkeää, että he saavat olla toisinaan yksin. Ekstrovertit puolestaan tarvitsevat ihmisten seuraa myös akkuja ladatessaan (eivät ehkäpä osaa olla yksin, mikä kummastuttaa toisinaan meitä introvertteja). Minäkin muuten pidän myös musiikista, kuten tuolla ylempänä joku toinen introvertti totesi. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Introvertti_ja_ekstrovertti

Asperger on puolestaan neurologinen poikkeava ominaisuus:

AS-henkilöt 

ymmärtävät asioiden merkityksiä eri lailla
mieltävät ympäristöään eri lailla

Käyttäytymisessä havaittavia  piirteitä ovat 

vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa
paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin
vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan
poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin.

Aspergerin oireyhtymä ei ole psyykkinen sairaus eikä kasvatuksen tulosta.

http://www.autismiliitto.fi/autismin_kirjo/aspergerin_oireyhtyma

Kysyit, miten introvertti poikkeaa aspergerista. Karkeasti ottaen voisi mainita vaikkapa sen, että introvertit tuntevat empatiaa, ymmätävät asioiden merkityksiä ja hahmottavat maailmaa ihan samalla tavalla kuin ekstorvertitkin. Heidän reaktionsa ovat myös ihan normaalin rajoissa eikä samanlaista asioihin jumittamista tapahdu kuin aspergereilla. Muitakin eroja varmaan on, mutta ehkä tämä auttaa sinua ymmärtämään, mistä on kysymys. 

Amusikaalisuus!

Muistan olleeni koulussa pelle musiikin tunnilla. Opettaja laittoi täydentämään paperille nuottien kirjaimia laulussa ja osasin sen hyvin. Opettaja sitten ihmetteli, että miksi en suostu soittamaan ja laulamaan kunnolla. Musiikki oli koulun vastenmielisin aine. En ole koskaan suostunut menemään konserttiin ja halusin kaikista TV-ohjelmista musiikin pois.

Ymmärrän kuulolla rytmin eron, mutta en löydä epävireistä nuottia kuin selkeissä tapauksissa, siis erittäin selkeissä enkä löydä eroja. Tanssiminen ei tule kysymykseenkään

Minusta on aina ollut käsittämätöntä, miten joku pystyy purkamaan nuotit ja tunnistamaan soittimet kuulolla.

Halusin musiikista eroon jo lapsena.

Hauska tarina: Kirkossa lauletut virret olivat jotenkin käsittämättömiä, koska yhdistin musiikin johonkin saatanalliseen. En ollut mitenkään uskonnollinen, mutta näin sivuhuomautuksena tämä.

Amusicality pride musiikkituntien uhreille!

Minä rakastan akustista musiikkia esitettynä livenä esim konsertissa tms. Radio tai muu taustamusiikki on minulle vain hälisevä meluääni ja täysin sietämätöntä minulle. En voi myöskään sietää sähkövaloja auringonlaskun jälkeen. Talvi-iltoina, kun pimeys tulee aiemmin, siedän sähkövaloa ilman ärsytyksen tuntemuksia noin puoli yhdeksään asti illalla.

Enkä ole ainut tuntemani ihminen, joka tuntee samoin.

AP, meitä on muitakin.

Nykyään ei voi mennä oikein mihinkään ilman musiikin ja muun älämölön pakkosyöttöä. Ottaa todellakin pattiin radion huudatus kaupoissa. Minut se saa ainakin poistumaan paikalta nopeasti, ei shoppailemaan enemmän. Terveysasemalla kailottaa televisio, busseissa ihmiset huutaa ja soittaa musiikkia.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:13"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 16:46"]

Hae mielummin itsellesi apua tai katoa paikalta tunniksi tai pariksi kun tyttäresi haluaa olla normaali nuori! Hanki itsellesi kunnolliset ääntä poistavat korvakuulokkeet, hanki ne heti huomenna ja älä säästä rahaa niitä ostaessasi. Se, että sinä olet omituinen, ei tarkoita, että muiden pitäisi hipsutella edessäsi, sinä huomehdit itsestäsi ja muut voit antaa elää normaalia elämää. Huokaus.

[/quote]

Tytär ei itse asiassa ole edes enää nuori, 21v, joten eikö minun kodissani mennä silloin juuri niin kuin minä haluan? Tyttärellä ei ole omaa konetta ja käyttää tätä olkkarissa olevaa. Tähän pyysin tietokoneasiantuntijatuttavaa laittaman eston, että äänenvoimakkuutta ei voi säätää puheäänestä hieman matalampaa tasoa korkeammalle, eli tällä ei voi kuunnella musiikkia. En kestä nyt enää sitä, että joskus kun palasin kotiin täällä pauhasi musiikki. Vaikka en olsiikaankotona tuo on ärsytttävää silti, minä kun omsitan kodin ja tytär on täysi-ikäinen.

Tässä nyt tartuttiin perheasiohiin, mutta ihmettelen yleisesti sitä, kun kertoo tuosta piirteestään pidetään outona.

t.ap 

[/quote] Oukei, sun täytyy täytyy siis nakata tyttäresi ulos omistamastasi kodista häiriköimästä. Niin tulee rauha, hiljaisuus ja mukavuus. Rakas poikasi voi tietenkin asua kotona vaikka nelikymppiseksi, hänestähän on vain iloa sinulle.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 19:26"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:13"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 16:46"]

Hae mielummin itsellesi apua tai katoa paikalta tunniksi tai pariksi kun tyttäresi haluaa olla normaali nuori! Hanki itsellesi kunnolliset ääntä poistavat korvakuulokkeet, hanki ne heti huomenna ja älä säästä rahaa niitä ostaessasi. Se, että sinä olet omituinen, ei tarkoita, että muiden pitäisi hipsutella edessäsi, sinä huomehdit itsestäsi ja muut voit antaa elää normaalia elämää. Huokaus.

[/quote]

Tytär ei itse asiassa ole edes enää nuori, 21v, joten eikö minun kodissani mennä silloin juuri niin kuin minä haluan? Tyttärellä ei ole omaa konetta ja käyttää tätä olkkarissa olevaa. Tähän pyysin tietokoneasiantuntijatuttavaa laittaman eston, että äänenvoimakkuutta ei voi säätää puheäänestä hieman matalampaa tasoa korkeammalle, eli tällä ei voi kuunnella musiikkia. En kestä nyt enää sitä, että joskus kun palasin kotiin täällä pauhasi musiikki. Vaikka en olsiikaankotona tuo on ärsytttävää silti, minä kun omsitan kodin ja tytär on täysi-ikäinen.

Tässä nyt tartuttiin perheasiohiin, mutta ihmettelen yleisesti sitä, kun kertoo tuosta piirteestään pidetään outona.

t.ap 

[/quote] Oukei, sun täytyy täytyy siis nakata tyttäresi ulos omistamastasi kodista häiriköimästä. Niin tulee rauha, hiljaisuus ja mukavuus. Rakas poikasi voi tietenkin asua kotona vaikka nelikymppiseksi, hänestähän on vain iloa sinulle.

[/quote]

Hah, näimpä. Voin melkein kuvitella, millanen väsyykkä peräkamamrinpoika ap:n poika taitaa olla, ja jotenkin tulee mieleen, että ap on sellainen ulkoisesti hiirulainen, joka leikkii marttyyria.

Tunnen ongelmasi ap. Olen aina inhonnut ylimääräisiä ääniä. Koulussakin vihasin sitä, kun joku opettaja oli "rento" ja laittoi musiikkia taustalle yms. Silloin en kyennyt keskittymään ollenkaan vaikka muuten olinkin 10 oppilas.

Olen myös huomannut, että melussa, taustahälyssä tai musiikin (minua miellyttävänkin) ollessa taustalla, en erota äänilähteitä toisistaan esim. keskustelu ravintolassa, joss on musiikkia taustalla onmitä  kauhein kokemus ensitreffeille. Asunto on valittava sellaiselta paikalta, ettei sinne kuulu liikenteen hälyä. Moni ns. maalla/maaseudulla oleva paikka ei käy, koska ohi ajavat autot aiheuttavat äänilähteen. Ja yöllä herää montakin kertaa, jos ohitse ajetaan. kaupungissa löytyy paremmin asuntoja. Ylin kerros korkealla on yleensä se paras, kunhan vain äänieristys on talossa kunnossa.

Jos keskustelen äänilähteen ollessa vieressä on puolessa tunnissa päänsärky. Toisaalta lasten hälinä ei yleensä haittaa. Meillä onkin kotona iso lössi lapsia ja nuoria. Tietävät kyllä, että musiikkia saa kuunnella vain kohtalaisen matalilla volyymeillä.

Sanoisin olevani paljon enemmän extrovertti kuin introvertti.  Musiikkiakin rakastan. Musiikki vain ei voi olla samaan aikaan, kun on toinen äänilähde, jota pitää seurata. Ja sen musiikin pitää olla tarpeeksi hiljaisella. Monesti esim. sinfoniakonserteissa olen kuunnellut ja nauttinut konsertista salin ulkopuolella. Siellä se on tarpeeksi hiljaisella ja siksi kyllin kaunista.

Mun isä on samanlainen, kuin AP. KOtona aina kuunneltiin musiikkia ovi kiinni omassa huoneessa tai korvanapeilla. TV:tä katsellessa piti oikein pinnistää, että kuuli jotain. Ymmärrän isääni ja vanhemmiten minusta on tullut hieman samanlainen. Verenpaineeni nousee, kun mieheni joskus kuuntelee musiikkia melko kovalla. En kuitenkaan sano mitään, koska tiedostan, että musiikinkuuntelu kuuluu normaaliin elämään. Ihmiset on erilaisia.