Mies poissa ja meillä rentoa&kivaa
Mies on viikon työmatkalla ja inhottavaa huomata, että onpas meillä lasten kanssa ihanaa ja rauhallista keskenään :-(
Mieheni on siis tosi kiva, ihana ihminen eikä mikään inhottava sika. Lapset tykkää isästä ja isä jaksaa olla, jutella ja tehdä lasten kanssa. Kotona tekee paljon, laittaa ruokaa, kaikkea.
Nyt vaan kun mies on pois niin minusta tuntuu, että on paremmin "tilaa" olla lasten kanssa ihan rennosti. Kun mies on kotona, niin musta tuntuu, että jään vähän ulkopuoliseksi. Lapset ovat isän kimpussa, minä siinä sivussa. Tunnen huonoa omatuntoa, kun mulla on oikeastaan tylsää esim. ruokapöydässä, kun olo on ulkopuolinen.
Nyt kun mies on poissa, jutellaan ja vitsaillaan lasten kanssa just ruokapöydässä ja muutenkin koko ajan, ja tunnen itseni ihan eri ihmiseksi. Olen hyvällä tuulella, lasten kanssa on kivaa, olen mukana siinä jutussa.
En tiedä mistä johtuu, etten pääse tähän fiilikseen miehen ollessa paikalla :-/ Mies on siis tosi kiva tyyppi - ehkä liiankin? - enkä voi häntä mistään moittia, mutta kurjaa huomata, että melkein olisi parempi olla yksin lasten kanssa... Tosin jos se tilanne tulisi niin varmaan olisin sitten yksin kokonaan, eiköhän noi isänsä luona haluaisi asua...
Kommentit (6)
Olet kyllä oikeassa, olen mustasukkainen huomiosta :-( Typerää! Mutta onkohan sitten niin, että jos en olisi mustasukkainen, niin sitä huomiota riittäisi sitten kaikille? Vai olisinko sitten vaan syrjässä tuntematta mustasukkaisuutta?
Ja mitenkähän siitä mustasukkaisuudesta pääsisi...
Ihan sama juttu, kirjoittamasi oli kuin olisin sen itse kirjoittanut. En tiedä onko asia hyvä vai paha, mutta olen lohdutellut siinä, että miehen tuntua kotiin on kiva kun perhe on koossa taas ja ero tekee kaikille hyvää.
Miehen ollessa työmatkoilla hän soittelee kyllä meille ja laittaa viestejä. Hän on siis matkoillakin arjessa mukana. Meillä kotona on silloin rauhallisempaa, saatamme lukea ruokapöydässä, joku lapsista saattaa tulla viereeni yöksi nukkumaan, syömme rennommin lasten herkkuja ja minä en jaksa olla niin tarkka arjen sujumisesta, kunhan se vain sujuu. :)
Ota ihan rennosti, ap. Mielestäni sinun ei kannata kantaa syyllisyyttä siitä, että nautit lastesi seurasta miehesi poissaollessa. Nauti siitä. Anna myös lastesi nauttia tilanteesta. Sekä sinulle että lapsillesi tekee hyvää tutustua toisiinne hieman eri kantilta kuin aikaisemmin - kun isä ei olekaan hääräämässä siinä ympärillä. Vastaavasti lapsillesi tekee hyvää olla pelkästään isän kanssa ilman sinua.
Kun jäin äitiyslomalle esikoisen kanssa odottaessani nuorempaa lastani, huomasin hämmästyksekseni, että minulla on paljon tutustuttavaa omassa lapsessani. Huomasin, kuinka ihana lapsi hän on ja kuinka hyvin viihdynkään hänen seurassaan, kun ei tarvitsekaan viedä lasta päiväkotiin eikä minun tarvinnut mennä töihin.
Lapset keskimäärin heikentävät parisuhdetta. Fakta.
Kiitos teille tsempeistä! Yritän ottaa rennommin jatkossa :)
Mä luulen, että vika on sun asenteessasi. Ehkä sä odotat mieheltä huomiota ja olet tiedostamattasi nyreissäsi, kun lapset vievät isänsä huomion. Tai ihan yhtä lailla voit odottaa lastesi huomiota ja olet pettynyt, kun he antavat ison osan huomiostaan isälleen. Nyt kun mies ei ole paikalla, et odota häneltä mitään ja saat lasten huomion itsellesi. Mä siis uskon, että olet mustasukkainen muiden huomiosta etkä osaa mennä mukaan siihen, että huomiota riittää kaikille.
Voin tietysti olla aivan väärässäkin, mutta siltä tuo kuulostaa, jos mies on tosiaan niin mukava kuin kerrot.