miksi synnytetään makuullaan?
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 12:15"]
eikö kykky olis helpompi tapa?
[/quote]
Minä en ainakaan tarvinnut mitään helpompaa tapaa, kun nytkin piti pidätellä jokaista lasta, ettei tullut ulos liian vauhdilla.
Puoli-istuva on just hyvä, kun keskittyminen ei mene yhtään mihinkään asentoon, tasapainoon tai muuhun epäoleellisen. Puoli-istuvassa on helppoa kohdistaa ponnistusvoima oikeisiin paikkoihin, kun turhat lihakset saa rauhassaa olla ihan käyttämättöminä.
Mulla ois kyykyssä varmaan loppunu jaloista verenkierto.Sitäpaitsi kyykkyasennossa ihan pystyssä pysyminen olisi vienyt vaivaa,huomiota,keksittymistä.Makuullaan ei tarvitse pelätä kaatuvansa.Jos kyykyssä olisin synnyttänyt,olisi joku muu saanut hoitaa pystyssä pysymiseni ihan 100%.Ja jos puoliso olisi tukenut,olisin varmaan alvariinsa joutunut huutamaan,että ottaa paremman otteen etten liu´u kokonaan lattialle.
Olen synnyttänyt kaksi lasta puoli-istuvassa asennossa ja synnyttäminen on sujunut hyvin ja ponnistuvaihe ollut normaali max 25 minuuttia. Minäkään en olisi halunnut synnyttäessä kyykkiä. Minulla ei ollut mitään selkäpuudutuksia, mutta silti jalat eivät oikein toimineet siinä adrenaliinitulvassa. Oli myös hyvä, että selän alla oli jokin tuki. En todellakaan olisi halunnut roikkua mieheni varassa tai temppuilla jollain jakkaralla peläten kaatuvani. Miksi ihmeessä kaikkea synnytyssairaalan käytäntöjä täytyy itsestään selvästi kritisoida.
Mä olen synnyttänyt 2 kertaa puoli-istuvassa asennossa ja kokeilin kyllä ponnistuvaiheen alussa muutakin, mutten vaan yksinkertaisesti pystynyt olemaan muuten. Kipu oli niin mieletön, etten olisi pysynyt pystyssä tai saanut käytettyä voimia ponnistamiseen. Ehkä jonkun puudutuksen avulla olis voinu olla mahkuja.
Onhan se kai kätilöllekin ergonominen työasento. Synnyttäjä ajattelee tilannetta niin erityisenä (mitä synnyttäjälle itselleen toki onkin), mutta kätilö kuitenkin tekee työtään ja kohtaa useita synnyttäjiä päivittäin. Kätilön aloitteesta mäkin niitä muita asentoja kyllä kokeilin. Vaikkei mulle niistä apua ollutkaan niin hienoa, että synnytysasentoon voi halutessaan vaikuttaa.
No voithan sinä synnyttää vaikka voimistelurenkaissa pää alaspäin jos ei perinteisemmät tavat kelpaa.
Itsehän saa sen oman synnytysasentonsa valita. Minä synnytin esikoisen makuuasennossa, kun synnytys oli niin pitkä, etten enää jaksanut olla muussa asennossa. Toisen synnytin polvillaan.
En mä olisi millään jaksanut kyykkiä. Puoli-istuva asento oli mulle aina älyttömän hyvä.
Miksi toisilla on sellainen mielikuva että synnytetään makuullaan?
Puoli-istuva sopi minulle hyvin, ei tullut mieleenkään kokeilla muuta.
Ennen vanhaan käytettiin synnytysjakkaroita, tällöin maan vetovoima avusti synnytyksessä. Nykyinen puoli-istuva asento on todella luonnoton, paras olisi juuri tuo jakkara tai polvillaan ja jostain käsillä tukea. Ystäväni synnytti molemmat lapsensa seisten.
Olen synnyttänyt toisen lapseni jakkaralla ja vieläkin kaduttaa. Ihan järkyttävä painontunne alapäässä vuosikausia.
t: nro 3
Monet luonnonkansathan synnyttävät kyykyssä tai polvillaan seisten. Mukana on useita apuvaimoja, jotka tukevay ja kannattelevat synnyttäjää. Perusteet tälaisille asennoille ovat juuri ne, jotka tuossa ylempänä mainittiin, että lapsi tule ulos helpommin, kun maan vetovoima toimii.
Meillä "sivistyneessä" maailmassa kai ajatellaan, että synnytetään samassa asennossa kuin on pantu alullekin.
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 13:09"]
Ennen vanhaan käytettiin synnytysjakkaroita, tällöin maan vetovoima avusti synnytyksessä. Nykyinen puoli-istuva asento on todella luonnoton, paras olisi juuri tuo jakkara tai polvillaan ja jostain käsillä tukea. Ystäväni synnytti molemmat lapsensa seisten.
[/quote]
Kyllä se puoli-istuva tuntui minusta hyvin luonnolliselta.
Kyljelläni pukkasin tämän toisen mukeloni maailmaan, mies piti koivesta kiinni. Ekan synnytin jakkaralla, vasta jälkeenpäin sain kuulla, ettei sitä yleensä suositella ensisynnyttäjille (on niin tehokas, ettei paikat kestä) Itselläni tulikin aikamoiset repeämät... Muuten kyllä kiva se jakkara :)
Kolme ensimmäistä synnytin puoli-istuvassa asennossa. Ihan ok. Viimeisen synnytyn kontallaan/ nojaten käsillä jumppapallon päälle. Kivunlievityksenä vain heijaus ja vauvan nostin itse syliini, kun hän oli syntynyt. Paras synnytys!
Tuskin olisin pysynyt pystyssä, hyvä kun tajuissani olin. En muista synnytyksestä juuri mitään.