Lue keskustelun säännöt.
Onko totta että jenkeissä ei välttämättä pääse hyvään yliopistoon vaikka olisi täydellinen keskari ja SAT?
Kommentit (44)
Kolmannes valitaan ainakin Ivy Leaguihin sillä perusteella että opinahjossa on opiskellut omia lähisukulaisia, eli tällöin väkisin jää rannalle opiskelijoita paremmilla arvosanoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kilpailu on huippuyliopistoihin todella kovaa. Pitää olla myös opintojen ulkopuolista aktiivisuutta, esimerkiksi sosiaalinen yhdistystoiminta ja aktiivisuus katsotaan eduksi.
Ja toki on kyse myös rahasta. Huippuyliopistossa lukukausi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja päälle toinen samanmoinen asumiskustannuksia, jotka voi olla asuntolassakin aivan järkyttävät. Vain hyvin pienenpieni osa saa stipendin.
Eikö moni noista huippuyliopistoista ole täysin ilmainen jos on köyhästä perheestä (tyyliin tulot alle 100t vuodessa)?
Vai meneekö se just noin että on vaikeampi päästä sisään jos on köyhä? Eli ei ole stipendin arvoinen jollei se satu olemaan joku yks miljoonasta nero.
En minä sanonut, että on vaikeampaa päästä sisään, jos on köyhä. Pisterajat on samat kaikille. Mutta käytännössä köyhä ei VOI aloittaa opintojaan, kun ei ole varaa.
Huippuyliopistoissa on tietysti stipendejä, mutta niiden saamisesta on kova kilpailu ja se karsii joukosta muut kuin ihan huippuhakijat - ja muut eivät voi aloittaa opintoja, jos ei ole varaa. Ei se NIIN mene, että kaikille varattomille riittäisi täysi stipendi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kilpailu on huippuyliopistoihin todella kovaa. Pitää olla myös opintojen ulkopuolista aktiivisuutta, esimerkiksi sosiaalinen yhdistystoiminta ja aktiivisuus katsotaan eduksi.
Ja toki on kyse myös rahasta. Huippuyliopistossa lukukausi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja päälle toinen samanmoinen asumiskustannuksia, jotka voi olla asuntolassakin aivan järkyttävät. Vain hyvin pienenpieni osa saa stipendin.
Eikö moni noista huippuyliopistoista ole täysin ilmainen jos on köyhästä perheestä (tyyliin tulot alle 100t vuodessa)?
Vai meneekö se just noin että on vaikeampi päästä sisään jos on köyhä? Eli ei ole stipendin arvoinen jollei se satu olemaan joku yks miljoonasta nero.
En minä sanonut, että on vaikeampaa päästä sisään, jos on köyhä. Pisterajat on samat kaikille. Mutta käytännössä köyhä ei VOI aloittaa opintojaan, kun ei ole varaa.
Huippuyliopistoissa on tietysti stipendejä, mutta niiden saamisesta on kova kilpailu ja se karsii joukosta muut kuin ihan huippuhakijat - ja muut eivät voi aloittaa opintoja, jos ei ole varaa. Ei se NIIN mene, että kaikille varattomille riittäisi täysi stipendi.
Asumiskulut voivat tulla tosiaan esteeksi. Esim. Columbia sijaitsee Manhattanilla. Mutta jenkeissä on ihan hyviä yliopistoja myös julkisella rahoituksella ja niissä opiskellakseen ei tarvitse olla miljonäärin lapsi. Toki näissäkin ne asumiskulut voivat olla ongelma. Harva näistä hyvistä yliopistoista sijaitsee ihan peräkylillä.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Esimerkiksi Harward vaatii 1520 SAT-pisteissä, maksimi siis 1600. Lukukauden maksut ja asumiskulut melkein 80 000 dollaria. Yksi viidestä opiskelee ilmaiseksi, mutta noin puolet saa OSAN kuluista stipendinä, jos on vähävarainen. Täyden stipendin saadakseen on oltava täyden kympin oppilas ja vähävarainen
Se on Harvard, senkin alykko.
Vierailija kirjoitti:
harvemmin pääsee jos "täydellistä kerskaria" esittelee. Voivat ottaa ...tuiluna.
Mika ihmeen "keskari"? Lukio on kaytava ja sielta katsotaan seka senior- etta juniorvuoden arvosanat. Jos on laiskotellut ja sitten viimeisena vuonna kirinyt niin mahdollisuudet paasta sisaan heikkenevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on todella outoa että Suomen yliopistojen sijoituksia moititaan. Suomi on todella pieni maa maailmassa joten jo siihen nähden olisi aika ihmeellistä jos täällä olisi joku huipputason yliopisto.
Hyvän yliopiston saa luotua rahalla ja lukukausimaksuilla. Ilman rahaa ei saa hyviä opettajia ja ilman lukukausimaksuja ja stipendejä ei saa vaativia ja motivoituneita opiskelijoita. Suomalaiset on älykkäämpiä kuin amerikkalaiset, joten mahdollisuuksia olisi parempaan. Potentiaalia hukataan todella tasapäistävällä peruskoululla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni hakemuksiin kirjoitetaan myös motivaatiokirjeitä, joilla yritetään vakuuttaa valitsijat. Jotkut on tällaista halunneet Suomeenkin, mutta mielestäni se olisi tie jossa pärstäkerroin vaikuttaa liikaa.
Juu, extra curriculaarit ja haastattelut otetaan huomioon jotta olisi hyvä veruke olla päästämättä aasialaisia ja juutalaisia sisään.
Niin ja mustista ei niin paljon väliä kun ne nyt ei pääsisi sisään muutenkaan. Paitsi muutama token musta pitää ottaa affirmative äksiönin avulla sisään. Eihän sitä nyt voi (liian) rasisti sentään olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on todella outoa että Suomen yliopistojen sijoituksia moititaan. Suomi on todella pieni maa maailmassa joten jo siihen nähden olisi aika ihmeellistä jos täällä olisi joku huipputason yliopisto.
Hyvän yliopiston saa luotua rahalla ja lukukausimaksuilla. Ilman rahaa ei saa hyviä opettajia ja ilman lukukausimaksuja ja stipendejä ei saa vaativia ja motivoituneita opiskelijoita. Suomalaiset on älykkäämpiä kuin amerikkalaiset, joten mahdollisuuksia olisi parempaan. Potentiaalia hukataan todella tasapäistävällä peruskoululla.
Ovat älykkäämpiä kuin jenkit kun on mukana ryhmässä mustat ja meksikaanit alentamassa keskiarvoa.
Noi skarpeimmat jenkit ovat kyllä sellaisia että huh huh. Ei kyllä ihme että piilakso purskutta ja suomi vaan taantuu kehitysmaan tasolle.
Joku jääkiekkoilija kertoi, että melkein kaikilla hänen lukiossaan oli paras mahdollinen keskiarvo . Eli jenkeissä saa täydet paljon helpommin kun suomessa jossa ei aihealue riitä vaan täytyy tietää enemmän kuin opetetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kilpailu on huippuyliopistoihin todella kovaa. Pitää olla myös opintojen ulkopuolista aktiivisuutta, esimerkiksi sosiaalinen yhdistystoiminta ja aktiivisuus katsotaan eduksi.
Ja toki on kyse myös rahasta. Huippuyliopistossa lukukausi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja päälle toinen samanmoinen asumiskustannuksia, jotka voi olla asuntolassakin aivan järkyttävät. Vain hyvin pienenpieni osa saa stipendin.
Eikö moni noista huippuyliopistoista ole täysin ilmainen jos on köyhästä perheestä (tyyliin tulot alle 100t vuodessa)?
Vai meneekö se just noin että on vaikeampi päästä sisään jos on köyhä? Eli ei ole stipendin arvoinen jollei se satu olemaan joku yks miljoonasta nero.
En minä sanonut, että on vaikeampaa päästä sisään, jos on köyhä. Pisterajat on samat kaikille. Mutta käytännössä köyhä ei VOI aloittaa opintojaan, kun ei ole varaa.
Huippuyliopistoissa on tietysti stipendejä, mutta niiden saamisesta on kova kilpailu ja se karsii joukosta muut kuin ihan huippuhakijat - ja muut eivät voi aloittaa opintoja, jos ei ole varaa. Ei se NIIN mene, että kaikille varattomille riittäisi täysi stipendi.
Ai ei muka mene??
Esim
Under Stanford's program, parents with annual incomes below $125,000 and assets typical of that income level pay no tuition. Parents with an income at or less than $65,000 and typical assets pay no tuition or room and board.
Ja huom board == asumiskulutkin mukana.
Noilla huippuyliopistoilla on kyllä sellaiset endowmenit että olisi varaa antaa ilmainen koulutus kaikille.
Eihän sitä tarvii kun muutaman sergeyn ja zuckerin jotka sitten joskus lahjoittavat satoja millejä entiselle koululleen.
Vierailija kirjoitti:
Joku jääkiekkoilija kertoi, että melkein kaikilla hänen lukiossaan oli paras mahdollinen keskiarvo . Eli jenkeissä saa täydet paljon helpommin kun suomessa jossa ei aihealue riitä vaan täytyy tietää enemmän kuin opetetaan.
Joo mutta täydet ap kurssit ja a:t kaikista kursseista niin todella harvoissa ollaan.
Toi nyt on tota jenkkien mentaaliteettiä. Ketään ei saa loukata joten kaikkien pitää saada hyvät arvosanat. Näkee sen uberissakin. 4.5/5 = paska kuski joka tulee saamaan potkut. Hyvä kuski on 4.8 tai 4.9. Eli tota ekaa lukua ei kannata edes huomioida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kilpailu on huippuyliopistoihin todella kovaa. Pitää olla myös opintojen ulkopuolista aktiivisuutta, esimerkiksi sosiaalinen yhdistystoiminta ja aktiivisuus katsotaan eduksi.
Ja toki on kyse myös rahasta. Huippuyliopistossa lukukausi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja päälle toinen samanmoinen asumiskustannuksia, jotka voi olla asuntolassakin aivan järkyttävät. Vain hyvin pienenpieni osa saa stipendin.
Eikö moni noista huippuyliopistoista ole täysin ilmainen jos on köyhästä perheestä (tyyliin tulot alle 100t vuodessa)?
Vai meneekö se just noin että on vaikeampi päästä sisään jos on köyhä? Eli ei ole stipendin arvoinen jollei se satu olemaan joku yks miljoonasta nero.
En minä sanonut, että on vaikeampaa päästä sisään, jos on köyhä. Pisterajat on samat kaikille. Mutta käytännössä köyhä ei VOI aloittaa opintojaan, kun ei ole varaa.
Huippuyliopistoissa on tietysti stipendejä, mutta niiden saamisesta on kova kilpailu ja se karsii joukosta muut kuin ihan huippuhakijat - ja muut eivät voi aloittaa opintoja, jos ei ole varaa. Ei se NIIN mene, että kaikille varattomille riittäisi täysi stipendi.
Ai ei muka mene??
Esim
Under Stanford's program, parents with annual incomes below $125,000 and assets typical of that income level pay no tuition. Parents with an income at or less than $65,000 and typical assets pay no tuition or room and board.
Ja huom board == asumiskulutkin mukana.
Noilla huippuyliopistoilla on kyllä sellaiset endowmenit että olisi varaa antaa ilmainen koulutus kaikille.
Eihän sitä tarvii kun muutaman sergeyn ja zuckerin jotka sitten joskus lahjoittavat satoja millejä entiselle koululleen.
Miksi pitäisi antaa kaikille? Mitä etua siitä saisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pääsee hyvään, vaikkei välttämättä kolmen parhaan huippuyliopiston joukkoon pääsisikään. Usassa on varmaan 50 parempaa yliopistoa verrattuna esim. Helsingin yliopistoon.
Sanoisin n. 100. Ja vaikka olisi huonompi ranking niin silti on 100x mielekkäämpää opiskella jenkeissä.
Tämä on lapsellista yleistämistä. Riippuu nimittäin mitä ainetta opiskelee ja mitä tutkintoa. Opiskeluun vaikuttaa myös se, keitä sillä hetkellä on missäkin laitoksen henkilökunnassa, koska varsinkin maisteri ja tohtoritasolla on tärkeää saada pätevää ohjausta.
Opintoihin vaikuttaa myös raha-asiat, asuntoasiat, sosiaaliset verkostot, yms.
Se mikä on "mielekkäintä" johtuu siis monesta asiasta. Eikä Helsingin yliopisto ole ollenkaan huono, vaan kyllä maailmassa rankingissa 100 parhaan joukossa, ja kun katsotaan tiettyjä aloja niin sitäkin ylempänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on todella outoa että Suomen yliopistojen sijoituksia moititaan. Suomi on todella pieni maa maailmassa joten jo siihen nähden olisi aika ihmeellistä jos täällä olisi joku huipputason yliopisto.
Ja sellainenhan meillä on. Aika ihme.
terv
Helsingin yliopiston opsikelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on todella outoa että Suomen yliopistojen sijoituksia moititaan. Suomi on todella pieni maa maailmassa joten jo siihen nähden olisi aika ihmeellistä jos täällä olisi joku huipputason yliopisto.
Hyvän yliopiston saa luotua rahalla ja lukukausimaksuilla. Ilman rahaa ei saa hyviä opettajia ja ilman lukukausimaksuja ja stipendejä ei saa vaativia ja motivoituneita opiskelijoita. Suomalaiset on älykkäämpiä kuin amerikkalaiset, joten mahdollisuuksia olisi parempaan. Potentiaalia hukataan todella tasapäistävällä peruskoululla.
Luulisi hyvän yliopiston luomisen olevan todella helppoa.
Ottaa vaan kaikki mit:n ja vastaavien kurssit mitä ne on laittanut nettiin ja tekee tentit ja kotitehtävät niistä.
Tai palkkaa muutaman kymmenen alan huippua luennoimaan ja tekee videot.
Tietenkin noissa rankingeissa otetaan yliopistojen tutkimustyö huomioon joten hyvää rankingiä ei saa. Mutta noi ketkä valmistuu on varmaan parhaimmillaan yhtä hyviä kuin mit:n oppilaat. Toki eivät yhtä hyviä kun suomalaiset opiskelijat ovat laiskoja, epäsosiaalisia eivätkä yhtä älykkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kilpailu on huippuyliopistoihin todella kovaa. Pitää olla myös opintojen ulkopuolista aktiivisuutta, esimerkiksi sosiaalinen yhdistystoiminta ja aktiivisuus katsotaan eduksi.
Ja toki on kyse myös rahasta. Huippuyliopistossa lukukausi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja päälle toinen samanmoinen asumiskustannuksia, jotka voi olla asuntolassakin aivan järkyttävät. Vain hyvin pienenpieni osa saa stipendin.
Eikö moni noista huippuyliopistoista ole täysin ilmainen jos on köyhästä perheestä (tyyliin tulot alle 100t vuodessa)?
Vai meneekö se just noin että on vaikeampi päästä sisään jos on köyhä? Eli ei ole stipendin arvoinen jollei se satu olemaan joku yks miljoonasta nero.
En minä sanonut, että on vaikeampaa päästä sisään, jos on köyhä. Pisterajat on samat kaikille. Mutta käytännössä köyhä ei VOI aloittaa opintojaan, kun ei ole varaa.
Huippuyliopistoissa on tietysti stipendejä, mutta niiden saamisesta on kova kilpailu ja se karsii joukosta muut kuin ihan huippuhakijat - ja muut eivät voi aloittaa opintoja, jos ei ole varaa. Ei se NIIN mene, että kaikille varattomille riittäisi täysi stipendi.
Asumiskulut voivat tulla tosiaan esteeksi. Esim. Columbia sijaitsee Manhattanilla. Mutta jenkeissä on ihan hyviä yliopistoja myös julkisella rahoituksella ja niissä opiskellakseen ei tarvitse olla miljonäärin lapsi. Toki näissäkin ne asumiskulut voivat olla ongelma. Harva näistä hyvistä yliopistoista sijaitsee ihan peräkylillä.
Tässä taas nähdään kuinka yleistämisen avulla mennään pieleen. Unohdetaat, että USA:n yliopistomaailma on erilainen kuin Suomessa ja hyvin monimuotoinen.
Esimerkiksi hyvin tyypillistä on etenkin itärannikon vanhojen yliopistojen kohdalla juuri tuo, että kampus sijaitsee jossain melko pienellä paikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pääsee hyvään, vaikkei välttämättä kolmen parhaan huippuyliopiston joukkoon pääsisikään. Usassa on varmaan 50 parempaa yliopistoa verrattuna esim. Helsingin yliopistoon.
Sanoisin n. 100. Ja vaikka olisi huonompi ranking niin silti on 100x mielekkäämpää opiskella jenkeissä.
Uteliaisuudesta: Mikä siitä tekee mielekkäämpää?
Jenkit
+ Jotkut proffat oikeasti hyviä
+ Paljon apua saatavilla jos ei ymmärrä jotain
+ Kaikki koneet ja härvelit ihan uusinta kalleinta huippua
+ Rakennukset hienoja ja piha-alueet hyvin hoidettuja
+ Kunnon palkat sitten kun valmistuu
+ Lyhyempi opiskeluaika
+ Monta ravintolaa, punttis, kahvilat kampuksella
Miinus on sitten se hinta...
Suomi
- huonosti tankeroenkkuu puhuvia zero fucks given proffia jotka ei osaa selittää mitään hyvin
- sadistiproffia jotka tekee kompa tehtäviä jotta ei vaan liian moni pääsisi läpi kurssista
- paljon vanhentunutta paskaa jolla ei tee yhtään mitään työelämässä tai muutenkaan
- epäsosiaaliset tuppisuu opiskelijat
- palkka valmistumisen jälkeen.. noh sanotaanpa vaan 💩 😂
- tenttejä ei edes saanut takaisin jotta voisi käydä läpi virheet ja mahdollisesti valittaa
- soluasuminen.. hyi vit... Mitä keharimaa meininkiä
- ylisuuret luokat, paljon huonompi student faculty ratio
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kilpailu on huippuyliopistoihin todella kovaa. Pitää olla myös opintojen ulkopuolista aktiivisuutta, esimerkiksi sosiaalinen yhdistystoiminta ja aktiivisuus katsotaan eduksi.
Ja toki on kyse myös rahasta. Huippuyliopistossa lukukausi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja päälle toinen samanmoinen asumiskustannuksia, jotka voi olla asuntolassakin aivan järkyttävät. Vain hyvin pienenpieni osa saa stipendin.
Eikö moni noista huippuyliopistoista ole täysin ilmainen jos on köyhästä perheestä (tyyliin tulot alle 100t vuodessa)?
Vai meneekö se just noin että on vaikeampi päästä sisään jos on köyhä? Eli ei ole stipendin arvoinen jollei se satu olemaan joku yks miljoonasta nero.
En minä sanonut, että on vaikeampaa päästä sisään, jos on köyhä. Pisterajat on samat kaikille. Mutta käytännössä köyhä ei VOI aloittaa opintojaan, kun ei ole varaa.
Huippuyliopistoissa on tietysti stipendejä, mutta niiden saamisesta on kova kilpailu ja se karsii joukosta muut kuin ihan huippuhakijat - ja muut eivät voi aloittaa opintoja, jos ei ole varaa. Ei se NIIN mene, että kaikille varattomille riittäisi täysi stipendi.
Asumiskulut voivat tulla tosiaan esteeksi. Esim. Columbia sijaitsee Manhattanilla. Mutta jenkeissä on ihan hyviä yliopistoja myös julkisella rahoituksella ja niissä opiskellakseen ei tarvitse olla miljonäärin lapsi. Toki näissäkin ne asumiskulut voivat olla ongelma. Harva näistä hyvistä yliopistoista sijaitsee ihan peräkylillä.
Tässä taas nähdään kuinka yleistämisen avulla mennään pieleen. Unohdetaat, että USA:n yliopistomaailma on erilainen kuin Suomessa ja hyvin monimuotoinen.
Esimerkiksi hyvin tyypillistä on etenkin itärannikon vanhojen yliopistojen kohdalla juuri tuo, että kampus sijaitsee jossain melko pienellä paikkakunnalla.
Ne pikkupaikkakunnat ovat hiton kalliuta asua just sen yliopiston takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kilpailu on huippuyliopistoihin todella kovaa. Pitää olla myös opintojen ulkopuolista aktiivisuutta, esimerkiksi sosiaalinen yhdistystoiminta ja aktiivisuus katsotaan eduksi.
Ja toki on kyse myös rahasta. Huippuyliopistossa lukukausi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja päälle toinen samanmoinen asumiskustannuksia, jotka voi olla asuntolassakin aivan järkyttävät. Vain hyvin pienenpieni osa saa stipendin.
Eikö moni noista huippuyliopistoista ole täysin ilmainen jos on köyhästä perheestä (tyyliin tulot alle 100t vuodessa)?
Vai meneekö se just noin että on vaikeampi päästä sisään jos on köyhä? Eli ei ole stipendin arvoinen jollei se satu olemaan joku yks miljoonasta nero.
En minä sanonut, että on vaikeampaa päästä sisään, jos on köyhä. Pisterajat on samat kaikille. Mutta käytännössä köyhä ei VOI aloittaa opintojaan, kun ei ole varaa.
Huippuyliopistoissa on tietysti stipendejä, mutta niiden saamisesta on kova kilpailu ja se karsii joukosta muut kuin ihan huippuhakijat - ja muut eivät voi aloittaa opintoja, jos ei ole varaa. Ei se NIIN mene, että kaikille varattomille riittäisi täysi stipendi.
Ai ei muka mene??
Esim
Under Stanford's program, parents with annual incomes below $125,000 and assets typical of that income level pay no tuition. Parents with an income at or less than $65,000 and typical assets pay no tuition or room and board.
Ja huom board == asumiskulutkin mukana.
Noilla huippuyliopistoilla on kyllä sellaiset endowmenit että olisi varaa antaa ilmainen koulutus kaikille.
Eihän sitä tarvii kun muutaman sergeyn ja zuckerin jotka sitten joskus lahjoittavat satoja millejä entiselle koululleen.
Miksi pitäisi antaa kaikille? Mitä etua siitä saisi?
Eihän ne annakaan. Ne tekee sen suunnilleen silleen että arvoivat miten paljon perheellä on varaa maksaa ja sitten veloittavat sen mukaan. Rikkaat, tyhmät ja ulkkarit ovat ainoita jotka maksaa sticker pricen. Muut saavat sitten stipendejä.
Mutta se on kyllä bullshittiä että kukaan jäisi ilman koska ei ole varaa lukukausimaksuihin tai asumiseen. Jos älykkyys + varakkuus luku liian pieni yliopistoon niin ei pääse sisään, siinä kaikki.
Mutta kuka tahansa voi saada jenkeissä päästä yliopistoon. Jopa pultsari kadulta. Opintolainaa saa kuka tahansa.
Ohiksena sanoisin, että opiskelijat ovat paljon lähempänä yrityselämää kuin vaikkapa Suomessa. Eli työllistyvyys on parempi, eikä tarvitse sitten valittaa täällä joka päivä.