Lue keskustelun säännöt.
Onko totta että jenkeissä ei välttämättä pääse hyvään yliopistoon vaikka olisi täydellinen keskari ja SAT?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kilpailu on huippuyliopistoihin todella kovaa. Pitää olla myös opintojen ulkopuolista aktiivisuutta, esimerkiksi sosiaalinen yhdistystoiminta ja aktiivisuus katsotaan eduksi.
Ja toki on kyse myös rahasta. Huippuyliopistossa lukukausi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja päälle toinen samanmoinen asumiskustannuksia, jotka voi olla asuntolassakin aivan järkyttävät. Vain hyvin pienenpieni osa saa stipendin.
Miksi nämä huippuyliopistot eivät lisää paikkoja? Saisivat lisää rahaa ja maankin kannalta olisi hyvä jos älyköt ovat mahdollisimman hyvin koulutettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Esimerkiksi Harward vaatii 1520 SAT-pisteissä, maksimi siis 1600. Lukukauden maksut ja asumiskulut melkein 80 000 dollaria. Yksi viidestä opiskelee ilmaiseksi, mutta noin puolet saa OSAN kuluista stipendinä, jos on vähävarainen. Täyden stipendin saadakseen on oltava täyden kympin oppilas ja vähävarainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kilpailu on huippuyliopistoihin todella kovaa. Pitää olla myös opintojen ulkopuolista aktiivisuutta, esimerkiksi sosiaalinen yhdistystoiminta ja aktiivisuus katsotaan eduksi.
Ja toki on kyse myös rahasta. Huippuyliopistossa lukukausi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja päälle toinen samanmoinen asumiskustannuksia, jotka voi olla asuntolassakin aivan järkyttävät. Vain hyvin pienenpieni osa saa stipendin.
Miksi nämä huippuyliopistot eivät lisää paikkoja? Saisivat lisää rahaa ja maankin kannalta olisi hyvä jos älyköt ovat mahdollisimman hyvin koulutettuja.
Jos niihin pääsisi isompi sakki, mukana olisikin sitten jo vähän vähemmän älykkäitä...
Kai se on eliitin sisäpiirin suojelemista myös osittain. Ei sakkiin haluta ketä vaan.
Kyllä pääsee hyvään, vaikkei välttämättä kolmen parhaan huippuyliopiston joukkoon pääsisikään. Usassa on varmaan 50 parempaa yliopistoa verrattuna esim. Helsingin yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kilpailu on huippuyliopistoihin todella kovaa. Pitää olla myös opintojen ulkopuolista aktiivisuutta, esimerkiksi sosiaalinen yhdistystoiminta ja aktiivisuus katsotaan eduksi.
Ja toki on kyse myös rahasta. Huippuyliopistossa lukukausi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja päälle toinen samanmoinen asumiskustannuksia, jotka voi olla asuntolassakin aivan järkyttävät. Vain hyvin pienenpieni osa saa stipendin.
Eikö moni noista huippuyliopistoista ole täysin ilmainen jos on köyhästä perheestä (tyyliin tulot alle 100t vuodessa)?
Vai meneekö se just noin että on vaikeampi päästä sisään jos on köyhä? Eli ei ole stipendin arvoinen jollei se satu olemaan joku yks miljoonasta nero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiaan se harrastus- ja järjestötoiminta on tärkeää, lisäksi pitää kirjoittaa hakemuskirje, jolla taitaa olla melkeinpä suurin painoarvo.
Varmasti myös suhteilla on merkitystä, vaikkei sitä myönnetäkään... Jos esim. tietty varakas suku on aina opiskellut tietyssä yliopistossa ja on myös tehnyt lahjoituksia kyseiselle opinahjolle, täytyyhän senkin vaikuttaa. Ei voi muuten olla mahdollista, että tiettyjen rikkaiden sukujen vesat pääsevät lähes järjestään huippuyliopistoihin. Eivät ne kaikki voi niin älykkäitä olla.
Käsittääkseni hakemuksiin kirjoitetaan myös motivaatiokirjeitä, joilla yritetään vakuuttaa valitsijat. Jotkut on tällaista halunneet Suomeenkin, mutta mielestäni se olisi tie jossa pärstäkerroin vaikuttaa liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pääsee hyvään, vaikkei välttämättä kolmen parhaan huippuyliopiston joukkoon pääsisikään. Usassa on varmaan 50 parempaa yliopistoa verrattuna esim. Helsingin yliopistoon.
Sanoisin n. 100. Ja vaikka olisi huonompi ranking niin silti on 100x mielekkäämpää opiskella jenkeissä.
harvemmin pääsee jos "täydellistä kerskaria" esittelee. Voivat ottaa ...tuiluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni hakemuksiin kirjoitetaan myös motivaatiokirjeitä, joilla yritetään vakuuttaa valitsijat. Jotkut on tällaista halunneet Suomeenkin, mutta mielestäni se olisi tie jossa pärstäkerroin vaikuttaa liikaa.
Juu, extra curriculaarit ja haastattelut otetaan huomioon jotta olisi hyvä veruke olla päästämättä aasialaisia ja juutalaisia sisään.
On. Esimerkiksi aasialaisille on kiintiö sen takia, koska huippuyliopistoissa ei muutoin lähes muita olisikaan. Monet asiat vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pääsee hyvään, vaikkei välttämättä kolmen parhaan huippuyliopiston joukkoon pääsisikään. Usassa on varmaan 50 parempaa yliopistoa verrattuna esim. Helsingin yliopistoon.
Sanoisin n. 100. Ja vaikka olisi huonompi ranking niin silti on 100x mielekkäämpää opiskella jenkeissä.
Samaa mieltä. Laitoin siksi 50, ettei kukaan tule itkemään ranking-listoista.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan se harrastus- ja järjestötoiminta on tärkeää, lisäksi pitää kirjoittaa hakemuskirje, jolla taitaa olla melkeinpä suurin painoarvo.
Varmasti myös suhteilla on merkitystä, vaikkei sitä myönnetäkään... Jos esim. tietty varakas suku on aina opiskellut tietyssä yliopistossa ja on myös tehnyt lahjoituksia kyseiselle opinahjolle, täytyyhän senkin vaikuttaa. Ei voi muuten olla mahdollista, että tiettyjen rikkaiden sukujen vesat pääsevät lähes järjestään huippuyliopistoihin. Eivät ne kaikki voi niin älykkäitä olla.
Niille on oma kiintiö, joilla on perheenjäseniä ollut samassa yliopistossa ja he pääsevät sisään helpommin. Taka-ajatuksena on, että tällainen perhe tekee sitten mittavia lahjoituksia yliopistolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan se harrastus- ja järjestötoiminta on tärkeää, lisäksi pitää kirjoittaa hakemuskirje, jolla taitaa olla melkeinpä suurin painoarvo.
Varmasti myös suhteilla on merkitystä, vaikkei sitä myönnetäkään... Jos esim. tietty varakas suku on aina opiskellut tietyssä yliopistossa ja on myös tehnyt lahjoituksia kyseiselle opinahjolle, täytyyhän senkin vaikuttaa. Ei voi muuten olla mahdollista, että tiettyjen rikkaiden sukujen vesat pääsevät lähes järjestään huippuyliopistoihin. Eivät ne kaikki voi niin älykkäitä olla.
Niille on oma kiintiö, joilla on perheenjäseniä ollut samassa yliopistossa ja he pääsevät sisään helpommin. Taka-ajatuksena on, että tällainen perhe tekee sitten mittavia lahjoituksia yliopistolle.
Sen toiminnan nimi on "legacy".
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pääsee hyvään, vaikkei välttämättä kolmen parhaan huippuyliopiston joukkoon pääsisikään. Usassa on varmaan 50 parempaa yliopistoa verrattuna esim. Helsingin yliopistoon.
Ohis Toisaalta jos ajattelee millaista mongerrusta vaikka suomenkieli on, tai aattekehtii pelkästään sitä, että Suomi on noin viiden miljoonan kansakunta, joka on ottanut tehtäväkseen kouluttaa ja mahdollistaa, maksuttoman korkeakoulu ja yliopisto-opetuksen yli puolelle ikäluokasta, niin Suomi sijoittuu yliopisto vertilussa varsin kohtuullisesti. kaiken huipuksi tätä kaikkea ei enää edes osata arvostaa vaan vingutaan, kuinka pieni opintotuki ja muut opioskelijoiden saamat edut ja tuet ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pääsee hyvään, vaikkei välttämättä kolmen parhaan huippuyliopiston joukkoon pääsisikään. Usassa on varmaan 50 parempaa yliopistoa verrattuna esim. Helsingin yliopistoon.
Sanoisin n. 100. Ja vaikka olisi huonompi ranking niin silti on 100x mielekkäämpää opiskella jenkeissä.
Uteliaisuudesta: Mikä siitä tekee mielekkäämpää?
Minusta on todella outoa että Suomen yliopistojen sijoituksia moititaan. Suomi on todella pieni maa maailmassa joten jo siihen nähden olisi aika ihmeellistä jos täällä olisi joku huipputason yliopisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pääsee hyvään, vaikkei välttämättä kolmen parhaan huippuyliopiston joukkoon pääsisikään. Usassa on varmaan 50 parempaa yliopistoa verrattuna esim. Helsingin yliopistoon.
Sanoisin n. 100. Ja vaikka olisi huonompi ranking niin silti on 100x mielekkäämpää opiskella jenkeissä.
Uteliaisuudesta: Mikä siitä tekee mielekkäämpää?
Rap ja jenkkikeharointi.
Pitää osua myös oikeaan intersektionaaliseen diversiteettilokeroon. Esim. mustalla kädettömällä transpygmillä voisi olla hyvät saumat.
Kyllä. Kilpailu on huippuyliopistoihin todella kovaa. Pitää olla myös opintojen ulkopuolista aktiivisuutta, esimerkiksi sosiaalinen yhdistystoiminta ja aktiivisuus katsotaan eduksi.
Ja toki on kyse myös rahasta. Huippuyliopistossa lukukausi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja päälle toinen samanmoinen asumiskustannuksia, jotka voi olla asuntolassakin aivan järkyttävät. Vain hyvin pienenpieni osa saa stipendin.