Kuinka iso (henkisesti) pitää viisivuotiaan olla?
Onko viisivuotias sinusta vielä pieni vai iso? Saako tulla vielä usein syliin, kaipaako paljon lohdutusta vastoinkäymisiin tms? Vai pitäisikö viisivuotiaan olla jo niin reipas, ettei tarvitse kovin paljon paijaamista?
Kommentit (6)
Ei tarvitse olla iso, 5-vuotias on oikeasti vielä tosi pieni ja saa käyttäytyä kuin pieni lapsi. Päivittäin näkee kuinka 5v lapset hyppäävät vanhempansa syliin, kun vanhemmat tulevat hakemaan lapsia päiväkodista, paljon paijaamista tarvitsevat vielä :)
Syliin saa tietenkin tulla (syliin tulee meillä vielä paljon isommatkin, mutta se henkinen "isous" onkin sitten jo eri asia.
Itse nostin aikoinaan kolmivuotiaani isänsä kainaloon ja hänen piti olla kyllin "iso" sanomaan lopulliset jäähyväiset. Eli riippunee tilanteesta?
Musta lapsi saa tulla syliin ja halattavaksi vaikka aikuisenakin. Itse olen yrittänyt vähän tsempata nelivuotiasta kestämään pieniä pettymyksiä ilman sen kummempaa lohdutusta. Säntäämällä heti "apuun" tuntuu, ettei lapsi oikein opi ohittamaan mitään asioita olan kohautuksella. Sitten kun ihan oikeasti sattuu tai harmittaa niin tietysti lohdutetaan. Syliin pääseee tietysti ilman harmituksiakin.
4, ihan kauhea tilanne. Läheiseni lapsi on joutunut saman suurinpiirtein saman ikäisenä, puoli vuotta nuorempana kokemaan ja se on niin hajottavaa.
Kuten sanottu, se henkin isous on ihan eri asia. Meillä saa tulla syliin ja olla niin iso tai pieni kuin haluaa. Toivon vain etten itse painosta lasta olemaan liian iso liian pian, vaan saa kasvaa henkisesti omaan tahtiinsa. Mutta kuten nelosenkin tarinasta huomaa, joskus se elämä vain _on_.
Saa tulla syliin ja saa parkua vastoinkäymisiä. Silti yritän kannustaa uusiin, isompien asioihin, kuten itsenäiseen wc-toimintaan, täysin omatoimiseen ja keliin sopivaan pukeutumiseen. Kuitenkin koulu on edessä parin vuoden päästä ja sitten olisi hyvä olla ne pikkukoululaisen taidot.
Kyllä meillä se 10vuotiaskin saa tulla syliin ja halaillaan, kiehnätään,silitellään jne. Ja minä 30v. Menen vielä halimaan omaa äitiäni kun nähdään :) Ei se hellyyden tarve mihinkään katoa!