Miksiköhän Madeleinen vanhemmat eivät tehneet näin:
Joko
joku siitä matkalla olleesta ystäväporukasta olisi aina vuorollaan yhtenä iltana ollut lasten luona ja tilannut ruoat huonepalvelusta, ja muu seurue mennyt sinne ravintolaan,
Tai
käyttäneet hotellin tai muuta palkattua lapsenvahtia, sellaiseen palveluun heillä taatusti olisi ollut rahaa.
Kommentit (27)
Mä olen puolestani miettinyt niinkin triviaalia seikkaa kuin ovatkohan ne ystävät yhä Mccannien elämässä, eli vaikuttiko väleihin tuo tapahtuma?
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 10:49"]
Tuota ovat itsekin moneen kertaan miettineet.
Ravintolan terassihan oli 50 m pääässä ja paikka turvallisen oloinen, joten heistä tuntui samalta kuin jos puutarhassa söisi, kun lapset nukkuvat sisällä... Ihan ymmärrettävää....
[/quote]
Niinpä, kukapa ei kauniina kesäiltana istuisi pihalla kun lapset nukkuu, niin hotellissa kuin kotonakin. Meillä oli lomamatkalla hotellissa lapsilla oma huone ja vieläpä maantasalla... Toinen lapsista kyllä jo 10 v.
Yleensä turistipakoissa puhutaan englantia, eli varmasti olisivat saaneet lapsenvahdin joka osaa puhua lasten äidinkieltä, vert. suomea osaavaa ei niin helposti löytyisi.
Lisäksi en tiedä millainen tuo hotelli oli, mutta joissakin hotelleissa lapsen voi ns. tuvallisemmin jättää huoneeseen nukkumaan mitä toisissa.( HUOM: toki nuo lapset olivat minusta liian pieniä siihen.)
Tarkoitan sitä, että hotelli voi sijaita ns. "vilkkaalla rantakadulla" ja hotelliin voisi ns. helposti tepastella kuka vaan sisälle huomaamatta, vert. hotelli sijaitsee jossain "syrjässä" omassa rauhassaan, aidattu alue eikä ketään ns. ulkopuolisia pääse huomaamatta paikalle.
Hui olkoon! Olen asunut Keski-Euroopassa useita vuosia mutten koskaan kuullut että joku kehottaisi antamaan lapselle unilääkettä, olisko joku brittitapa...
Olin aikoinaan au pairina Britanniassa ja ainakin siinä perheessä aikuiset söivät yleensä dinnerin vasta kun lapset olivat nukkumassa. Lapset söivät siis aiemmin. Ehkä tuossakin perheessä oli näin. Täysin käsittämätöntä kyllä jättää lapset yksin, en itse uskaltaisi (tai haluaisi edes).
19 oli siis "vastaus" numerolle 6, joka mietti miksi menivät niin myöhään syömään.
Mulle on jäänyt mieleen, kun oltiin hiukan katoamisen jälkeen Madelinen ikäisen ja näköisen tyttäremme kanssa matkalla. Me pelättiin tuota lapsen varastamista niin paljon, että hädin tuskin uskallettiin parvekkeella istua lapsen nukahdettua. Muistan, kun laitettiin turvaketjua ja jotain hälisevää tavaraa oven eteen, jos joku tunkee ovesta ja vie lapsen, kun ollaan samaisen huoneen parvekkeella. Hysteriaa se oli suorastaan, mutta pelotti oikeasti ajatuskin. Matkustettiin silloin paljon ja kertaakaan ei ollut tullut edes mieleen ennen katoamista, että lapsi vietäisiin sieltä huoneesta selän takaa.
En kyllä ymmärrä Madelinen vanhempia. Ei me olla koskaan lukuisilla reisuilla jätetty lasta ja myöhemmin lapsia huoneeseen illalla. Ei ole käynyt edes mielessä. Jo pelkästään, että lapsi herää ja me ollaan kateissa on pelottava ajatus. Aina pitää olla "huutomatkan" päässä. Kotona toki voidaan takapihalla istua kesällä, mutta meillähän on ovi auki ja kyllähän nuo metakan nostaa ja nyt isompana kävelee itse olkkariin katsomaan, jos heräävät.