Miehen lihominen!

Meillä ollaan eron partaalla juuri miehen paisumisen takia. mies oli nuorenakin kookas , ei siis koskaan ole ollut mikään kukkakeppi , mutta nyt viimeisen 10 vuoden aikana on kerännyt pikkuhiljaa n5 kilon vuositahtia lisää painoa. On 186cm pitkä , painoa en tiedä , mutta kyllä varmaan ainakin 120kg. 

Suurin ongelma on jaksaminen arjessa. Mies käy töissä ( kuten minäkin) , mutta mitään muuta ei jaksa. Olen koittanut houkutella lenkkiseuraksi, uimaan tai kuntosalille, mutta ei lähde. Eli minä pyöräilen ja ulkoilen lasten kanssa , käymme uimassa ja ostoksilla. Mies tulee kerran viikossa isommille ruokaostoksille kanssamme ja joskus lähtee lasten kanssa leffaan , ei muuta. Lojuu sohvalla ja huokailee kun ehdotan jotain muuta ohjelmaa. Kutsuu mielellään vieraita ja tekee hyvää ruokaa, kaikinpuolin mukava ja hyvä mies. Mutta oikeasti , olen niin kyllästynyt tuohon välinpitämättömyyteen itseään kohtaan.

Nuorin pojista on rakenteeltaan kuten isänsä ja todella toivoisin että saiai isältään mallia akstiivisempaan elämään. Pojat harrastavat kaikki liikuntaa, vanhin tanssii ja nuoremmat skeittaavat ja harrastavat budolajeja. Koitan pitää poikien ruokavalion terveellisenä, mutta sohvalla leipiä mussuttava ja viiniä lipittävä isä ei kyllä ole hyvä esimerkki. Toisaalta mies jaksaa loputtomiin kuunnella poikia, pelata heidän kanssaan ja auttaa läksyissä. Rakastan miestä , mutta en halua tälläistä loppuelämää. 

Pojat ovat nyt murrosiässä , kuopus vasta 9v , mutta kuitenkin jo senverran iso , että sitä ns omaa aikaakin olisi. Haluisisin harrastaa liikkumista miehen kanssa ja halusisin joskus myös seksiä , mutta ei , se puoli on täysin poissuljettu. Meillä on laiskaa seksiä ehkä kerran kuussa , usein harvemminkin.

Pahinta on , että alan tuntea itseni vanhaksi, vaikka olen vasta 40v. En itsekään ole mikään tikkulaiha , BMI on 26 , mutta kaitan huolehtia ettei paino nousisi. Välillä kun istun sohvalla miehen kanssa ja katsomme leffaa , huomaan että mies torkahtelee aina välillä kuin vanhus . Pelottaa tulevaisuus je se , minkälaisen mallin pojat saavat isältään.

Olen miettinyt avioeroa nyt vuoden ajan. Toisaalta en haluaisi tehdä sitä pojille enkä miehelleni, mutta kohta menee kaikki energia tähän tilanteen sietämiseen .Meillä on takana 16 vuoden avioliitto , ja ensimmäiset 7 vuotta oli energistä ja hyvää aikaa. Sinä aikana pojat syntyivät ja mies rakasti minuakin , sen jälkeen tuntuu kuin mies olisi vaan keskittynyt lapsiin ja syömiseen. Kaipaan niin kosketusta ja seuraa . Tuntuu , että mies ei edes ajatttele koskaan seksiä . Minulla ei ole mitään sijaa .

Meillä tuo tilanne on toisinpäin. On 2 lasta ja vaimo on lihonut ainakin 30 kg viimeisen 5 vuoden aikana. Nyt tässä odottelen , että nämä ns raskauskilot lähtisivät , mutta vaimo on alkanutkin haaveilla kolmannesta lapsesta. Ehdotin, että vaimo ajattelisi välillä itseään ja omaa kuntoaan ja alkaisi taas treenata , mutta vaimo loukkaantui ja nyt kertoo kaikille, että minä moitin häntä lihavaksi.

Vaimo haluaa seksiä vaan lapsensaannin takia. Pidän lapsista , mutta haluaisin myös vaimon , joka huolehtii itsestään. Tuntuu , kuin vaimo eläisi vaan lapsille, meillä ei edes ole mitään parisuhdetta. Olen pettynyt ja turhautunut. 

Mäkin tarttisin neuvoa siihen , miten saisi itsensä haluamaan miestä, jolla kaljamaha roikkuu niin ettei haaroväliä edes näy. Meillä mies lihoo ja lihoo, mutta seksi kyllä kelpaa. Minä vaan en enää halua , kun tarjolla on läskiä laäskin päällä.

Kait tuossa lihomisessa on taustalla stressi ja mahdollisesti univaje, joka vaikuttaa hormonitoimintaan ja lihottaa. Pikkulapsiaika tai muut elämän kiireet ja hektisyys rassaavat ja stressaavat stressiherkkiä ihmisiä, ja niitä ihmisiä on noin joka kolmas suomalainen mies ja nainen. PElkkä syömiseen vaikuttaminen ei siis auta, koska siitä ei kerä ei lähde avautumaan. Ensiksi pitäisi olla aikaa nukkua ja saada stressitilaa vähemmäksi sillä, vasta sen jälkeen on mahdollista alkaa keskittyä syömisen laatuun ja määrään. Mäkättäminen ei auta tilannetta mitenkään.

Joskus ero voi olla se juttu, joka herättää sen lihivan miehen. Meillä oli miehellä myös alkavaa alkoholiongelmaa , mutta eron jälkeen alkoi pikkuhiljaa mies ottaa vastuuta itsestään. On laihtunut 20 kiloa ja alkoa käyttää nyt kohtuudella. On parempi isä lapsille nyt , valitettavasti se vaati ankean eroprosessin. Mies haluaisi palata takaisin yhteen , minä en ota moista passiivista riippaa enää itselleni.

Olisin ottanut asian puheeksi jo ensimmäisen viiden kilon jälkeen. Että kuulepas kultsi kun olen huomannut sulla pikku vararenkaan alkua, mitäs tehdään. Ruokavalio kuntoon ja ukko lenkille mars. Mä en aio laiskaa syöppöä katsella, olen ottanut hoikan ja terveen miehen, enkä aio vaihtaa sitä lihavaan laiskuriin. Mies saa itse päättää haluaako minut vai ihransa.

onnistuisiko asian esiin ottaminen vaikkapa terveyteen vedoten? jos hän kuuntelisi sellaista syytä paremmin.

Ei miehet yleensä kauheasti liho. Käske käydä lääkärissä mittauttamassa testo-tasot ja jos laskeneet, korvaushoitoa. Mielialakin kohoaa.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 21:54"]

Ei miehet yleensä kauheasti liho. 

[/quote]

Suurin osa suomalaismiehistä on ylipainoisia, syntyykö ne sellaisina vai miten on mahdollista?

Itse en katselisi läskiä miestä, jos lihoisi vain laiskuuden takia eikä olisi kiinnostusta tehdä asialle mitään, laittaisin vaihtoon.

Vai suurin osa?

Minä kun en tunne yhtäkään. Tai no pomo on aika tukevassa kondiksessa, mutta sillä on rankka duuni ja edustustilaisuudet. Se hälle suotakoot ja tilipussi kelpaa varmaan muijallekin.

Nytkö vasta sinä sen ukon lihavuuden huomasit? Mikä esti sinua ensimmäisten lisäkilojen aikaan ottamasta asiaa puheeksi? Keskustellaanko teidän parisuhteessa ollenkaan?

6 ottaa takaisin sen verran, että thl tosiaan väittää 66% suomalaismiehistä olevan ylipainoisia. No oho.

Kannustaisin veljiä liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon. En sen vuoksi, että joku pinnallinen nainen sitä vaatii, vaan ihan oman terveyden vuoksi! Sydän- ja verisuonitaudit kun tuppaa olemaan yleisiä suomalaismiehillä muutenkin.

Lihomisen syynä masennus ja masennus johtuu kamalasta akasta.

Meillä oli pari vuotta sitten sama juttu. Lääkäri varotteli diabeteksesta, seksielämä kömpelöä (vaikka tästäkin on ollut av:lla monta ketjua että se ei muka vaikuta), masennuskierre valmis... 

Parasta mitä voit tehdä, on että pidät suusi kiinni.  On suuri vaara että susta tulee nalkuttaja. Toinen on, että et osta kaappiin mitään herkkuja etkä leivo tms.

Jos ihminen on laiska perusolemukseltaan, on sille turha ehdottaa/kehottaa/painostaa liikuntaa tai hyötyliikuntaa. Sitä paitsi ei kauheen pötsin kanssa juuri hölkätä. Polvetkin vaurioituu.

Mun miehelle tuli lopulta muita lihavuudesta riippumattomia ongelmia, ja se joutu syömään melkolailla samaa kuin karppaajat. Muutettiin myös ihan hänen työpaikan viereen, ja hän käveli 3minuuttia töihin. Nyt hän on enään hieman ylipainoinen.

Teillä kyllä on nyt niin rakkausavioliitto, että oksat pois. Ei noin syvällisestä liitosta kyllä ihan iisillä irtoo.

Meillä sama tilanne. 10v ollaan oltu yhdessä , 3 lasta on. Muuten menee hyvin, mutta seksielämä ei oikein suju. Mies oli 78kg kun tutustuttiin , nyt on 95kg . Minä ite olen hyttyssarjalainen ( 156cm/52kg) ja nyt on kyllä pakko myöntää, että miehen läskit vie seksihaluat. Seksi onnistuu vaan niin , että minä olen päällä . MIes tekee kyllä aloitteen usein , mutta sitten vaan makaa selällään...

Olen koittanut vedota terveyteen ja kotona meillä syödään tereellisesti. Miehellä vaan sitten on näitä olut+sipsi+karkki-iltoja ehkä 5 viikossa , kun lapset menee nukkumaan rupee äijä syömään. 

Kaipaan sitä timmiä miehenvartaloa.

Meillä valitettavasti sama. Mies 80 kun tavattiin, sit paino nous 110:een, innostu laihduttaa 85:een mut nyt, kuuden hoikan vuoden jälkeen paino taas 100! Oon kyllä räpättäny sille joka päivä, sanon et inhoon kattoo sen jenkkakahvoja ja et meen kolmisin lasten kans perhekuvaan ku en halua sen paksua naamaa siihen. Oon oikeesti sanonu tosi rumasti ja suoraan. Nyt on sanonu lahduttavansa mut eihän se oo helppoo...

Meillä kanssa miehelle tullut viimeisen vuoden aikana varmaan 20kg lisää painoa. Ja kehtaa vielä syyttää minua, että teen kuulemma liian hyvää ruokaa ja siitä johtuu (kas kun minulle ei ole kiloja tullut, vaikka samaa ruokaa syömmekin?). Paskan vitut, en minä häntä pakota syömään kolmea lautasellista, saati sitten juomaan muutamaa olutta harvase ilta!

Kyllä tuo itekin lihomisensa tajuaa, sillointällöin jopa kaupassa ehdottaa että tehdäänkö salaattia ruuaksi, mutta se jää aina siihen yhteen päivään, sitten haetaankin taas kebabia..... -.-

Sama tilanne meillä. Kyllä harmittaa , kun itse huolehtii kropastaan ja nyt ennen urhoilullinen mies painaa 100 kg ! Se karmea kaljamaha tuntuu geelityynyltä siinä meidän välissä ja seksi on ihan masentavaa. 

Olen koittanut kauniisti sanoa , mutta mies vaan naureskelee. Alle satakiloiset ei kuulemma ole miehiä edes... No , tuolla miehellä i kohta ole vaimoa, en jaksa enää montaa vuotta. Kuorsaakin niin kamalasti ja hikoaa jo pienestäkin liikkumisesta. Ja meillä on 40kg painoeroa , mieti siinä seksiasentoja sitten. Suihin en enää ota , koska inhottaa se läskimäärä jonka keskeltä penis löytyy.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 23:30"]

Meillä valitettavasti sama. Mies 80 kun tavattiin, sit paino nous 110:een, innostu laihduttaa 85:een mut nyt, kuuden hoikan vuoden jälkeen paino taas 100! Oon kyllä räpättäny sille joka päivä, sanon et inhoon kattoo sen jenkkakahvoja ja et meen kolmisin lasten kans perhekuvaan ku en halua sen paksua naamaa siihen. Oon oikeesti sanonu tosi rumasti ja suoraan. Nyt on sanonu lahduttavansa mut eihän se oo helppoo...

[/quote]

Onko tämä provo? Että et kehtaa perhekuvaan läskiä miestä ottaa...Tuossa ei ole kyse suorapuheisuudesta, vaan tahallisesta loukkaamisesta.