Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi 1v 4kk huutaa kaikki yöt
21.10.2013 |
Meillä on 1v 4kk iloinen, hellyyttävä ja voimakkaan temperamentin omaava poikalapsi. Öisin iloinen poika on tiessään, huutaa täyttä kurkkua pari-kolme tuntia. Tämä ei oikeastaan ole uusi juttu, on itkenyt yöt lähestulkoon syntymästään asti. Alkuun uniongelmat johtuivat todennäköisimmin mahavaivoista ja tissi-suussa-uniassosioitumisesta ;) Sittemmin iski suoli- ja iho-oireiset ruoka-aineallergiat, joiden oireet loppuivat noin vuoden iässä. Nyt siis syö oireetta mitä vaan, erittäin hyvällä ruokahalulla, ja juo tavallista maitoa. Hampaita on tullut toistakymmentä ja jokaikinen tullut suurella tuskalla, kipulääkkeitä olen melko herkästi antanut jos vähänkään tuntunut kipeältä. Niistä on useimmiten ollut apua, noin ½-1 tuntia lääkkeen antamisen jälkeen olo usein helpottanut silloin kun syynä ollut kipu ja on pystynyt nukahtamaan. Mutta syy ei aina voi olla hammassärky, koska eihän yli vuoden kestäneet lähes jokaöiset huudot voi AINA johtua hampaista?? Päivärytmi on suht säännöllinen, nukkuu yhdet parin tunnin päiväunet, viedään illalla nukkumaan noin klo 20:30, nukahtaa omaan sänkyyn joka sivuvaununa meidän sängyn vieressä. Lisäksi ulkoillaan päivittäin. Pojalla on myös 4v isoveli joka nukkuu myös samassa huoneessa omassa sängyssään, olen kotona lasten kanssa hoitovapaalla. Syliä ja läheisyyttä molemmat lapset saavat päiväaikaan melko paljon joten en usko että läheisyydenkaipuukaan on syynä yöhuutoihin? Lapsi siirtyi pinnasängystä jatkettavaan lastensänkyyn 1v2kk iässä, ajatuksena että saisi itse tulla äidin lähelle yöllä jos siltä tuntuu niin ettei minun tarvitse maata kippurassa käsi pinnasängyn välissä yöt läpeensä. Nukkui silloin jopa 5 yötä putkeen, sitten palannut taas entiseen huutoon. Kävimme jopa sairaalan unikoulussa, kaikki mahdolliset kikkakolmoset käytin mitä ohjeistivat, ja jokaista kokeilin useampana peräkkäisenä yönä koska unitottumusten muuttaminen vie aikaa. Tässä jotain mitä olen kokeillut:
-Panadol, Burana --> toimii jos kipua, mutta ei aina ole sitä eikä kipulääkettäkään voi jatkuvalla syötöllä "varalta" antaa
-reagoin itkuun heti tassuttelemalla (tutti jäi pois reilun vuoden iässä, enää ei sitä huoli vaikka antaisin) -> rauhoittuu useimmiten tassutteluun mutta saanpa sitten tassutella koko yön kun ei minun kättä pois anna
-reagoin itkuun 3 min päästä / 5 min päästä --> sama seuraus kuin edellisessä kohdassa
-en reagoi ollenkaan (niinkin epätoivoinen että huudatustakin joutunut kokeilemaan...) --> repii minulta hiukset päästä ja raapii ihon naarmuille huutaessaan hysteerisenä
-isä nukuttaa --> ei vaikutusta öihin
-vaihdettu isän kanssa paikkoja muutamaksi yöksi --> lapsi huutaa samaan malliin mutta sen lisäksi kipuaa isän yli äidin luo ja äiti saa kantaa muutaman kerran yössä omaan sänkyyn takaisin
-syliin kunnes rauhoittuu, takaisin sänkyyn ennenkuin nukahtaa syliin -->HUONO idea, riehuu sylissä vielä enemmän ja heräytyy enemmän joten tämän hylkäsin heti parin kokeilukerran jälkeen
Ideat ja voimat loppuu, pää leviää kun ei saa nukkua :( Lapsi on ihana ja rakas mutta MIKÄ IHME saa huutamaan yöt?? Välillä heräilee monta kertaa yössä ja rauhoittuu suht piankin mutta herää kohta taas itkemään, välillä taas huutaa tuntitolkulla eikä MIKÄÄN edellä mainituista keinoista tunnu auttavan :( Nyt vuoden täytettyään seitsemästä yöstä jopa jo yhden nukkuu ja "vain" kuusi huutaa. En ymmärrä... Mielellään otan vastaan asiallisia kommentteja, vinkkejä ja kokemuksia, kiitos.
Kommentit (54)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30: Niin joo ja siis tuota huudatusmetodiakin ollaan kokeiltu vaikka alkuun sitä vastaan olinkin. Sairaalan unikoulussa ollessamme saatiin kyllä kaikenlaisia niksejä jotka on testattu mutta ei ole toimineet toivotulla tavalla. "Huudatuksen" seurauksena oli että repi minulta hiukset päästä ja raapi käsivarret verille ja tuli meidän sänkyyn riehumaan että "haloo oon hereillä tehkää ny jotain". Siinä vaiheessa kyllä siirrän takaisin omaan sänkyyn (ei siis oo pinnasänkyä enää), tuollainen repiminen ihan oikeesti KOSKEE eikä silloin pysty täysin mitään tekemättä olla ja esittää vaan nukkuvaa :/
32: Keliakiaa tai laktoosi-intoleranssia ei ole tutkittu, lääkäri ei pitänyt todennäköisenä ja luulisi että nämä aiheuttaisi päivälläkin kipuilua? Itselläni on kyllä laktoosi-intoleranssi (mistä syystä varmaan molemmat lapset ovat maitoallergian läpikäyneet) ja minulla kovat vatsakivut tulee hyvinkin äkkiä laktoosipitoisen ruuan/juoman ottamisen jälkeen ja istun sitten tuntitolkulla vessassa jos edehdyn jotain laktoosipitoista syömään. Pojalla kakka on siis yleensä ihan normaalia, ei luirua. En tiedä... minustakin kyllä nuo kerrat ovat epätavallisen usein vaan niinhän tuo sairaalaväki yritti vakuuttaa että jotkut nyt vaan kakkii usein... :P
-Ap
Nyt kyllä alkoi masentaa ja lujaa kun tämän ketjun luin. :( Meidän vauva on vasta 9kk ja kovin tutulta kuulostaa millaista muillakin on ollut. Jos tätä joutuu kestämään vielä kolme vuotta, niin päädyn varmaan johonkin lataamoon. Pää meinaa nyt jo olla hajoamis pisteessä. Kovasti yritetään löytää syitä yöhuudoille, mutta vielä ei ainakaan ole mikään auttanut. Suunnitelmissa olisi yrittää vielä yhtä lasta (ikäero muihin sisaruksiin niin iso) mutta miten ihmeessä tässä vielä toista vauvaa jaksaisi, jos kolme vuotta joutuu näitä yöheräilyjä ja huutoja kestämään.
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 13:21"]
30: Niin joo ja siis tuota huudatusmetodiakin ollaan kokeiltu vaikka alkuun sitä vastaan olinkin. Sairaalan unikoulussa ollessamme saatiin kyllä kaikenlaisia niksejä jotka on testattu mutta ei ole toimineet toivotulla tavalla. "Huudatuksen" seurauksena oli että repi minulta hiukset päästä ja raapi käsivarret verille ja tuli meidän sänkyyn riehumaan että "haloo oon hereillä tehkää ny jotain". Siinä vaiheessa kyllä siirrän takaisin omaan sänkyyn (ei siis oo pinnasänkyä enää), tuollainen repiminen ihan oikeesti KOSKEE eikä silloin pysty täysin mitään tekemättä olla ja esittää vaan nukkuvaa :/
-Ap
[/quote]
Oletteko kokeilleet siten, että lapsen ei ole mahdollisuutta hyökätä kimppuunne? Sehän siinä on ideana, että lapsi huutaa huutonsa, nukahtaa, ja jonakin iltana ymmärtää olla huutamatta, koska siitä ei ole apua. Hieman kärjistettyä nyt, mutta idea on siinä kiteytettynä.
Tosin jos on allergioita tms huudon syynä, on turhaa unikouluttaa ennen huudon syyn selvitystä.
Mainitsit että vilja-allergia oli iho-oireinen. Onko mahdollista, että allergian sijasta kyseessä olisikin keliakia? Silloin iho oireet voivat tulla esiin vain ajoittain, mutta suolistossa kuitenkin tapahtuu koko ajan... kuulostaa 4-5 kertaa päivässä aika paljolta ihan terveelle lapselle. Tiedän useita tapauksia omassa lähipiirissäni, joilla aina ollut ongelmia vatsansa kanssa, mutta keliakia on pystytty todentamaan vasta aikuisiällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokavaliossa ei kummoisia muutoksia päivittäin tapahdu, kutakuinkin samoja perusruoka-aineita saa päivittäin mutta miten ihmeessä noita pystyy luotettavasti testaamaan, esim kananmuna tms jos ainoa oire on että itkee öisin kun yöitkun aiheita voi olla muitakin (hampaat, tukkoinen nenä, kylmä, kuuma, ikävä, läheisyydenkaipuu....)? Kaikki lapsen käytössä olevat ruoka-aineet olen ottanut mukaan yksitellen niin että olen testannut jokaista 2 viikkoa, juuri sen takia kun ensimmäisellä lapsella oli massiiviset allergiat ja tälläkin lapsella nuo maito ja viljat bongattu aikoinaan, jotka siis nyt olevinaan hävinneet. Noita vilja/maito/muna tms päiviä on seurannut myös hyviä öitä (koska saa siis näitä päivittäin) joten minusta nuo hyvät yöt ovat ihan satunnaisia ruokavaliosta riippumatta.
Nyt 5 päivän ajan on ollut maidoton kokeilu, joka toinen yö ollut hyvä ja joka toisen yön itkenyt moneen otteeseen. Kakkii yhtä usein kuin ennenkin, 4-5 kertaa/pv, koostumuksessa ei muutoksia.
Toissapäivänä mylkkäsin huonejärjestystä niin että lapsi siirtyi nyt isoveljen kanssa vastakkaiselle seinustalle eli ei pääse nyt sängystä nousematta meidän sänkyyn. Yritän nyt olla paijailematta ylimääräisiä ja nousta vain jos lapsi itse sängystä nousee, ja palautan lapsen sitten omaan sänkyyn. Toivoen että oppii nukahtamaan itse uudelleen. Unileluja olen yrittänyt puoli vuotta "tuputtaa" vaan ei ole kelvannut, äidin käden aina siepannut lelun sijaan ;) Eilen ja tänä iltana saanu ainaki 30 kertaa nostaa takas omaan sänkyyn ennenku nukahti :D Ekana yönä nostin pojan takas omaan sänkyyn 60 kertaa (noin 30 kertaa kahteen eri otteeseen). Toisena yönä 6 kertaa!!!?? :) Peukut pystyssä ensi yölle!
Niin juu, maidoton kuuri lipsui sen verran että vahingossa tuli annettua sellasta maidollista kaupan tetrapuuroa muutama lusikallinen tänä iltana, olevinaan piti olla maidoton vadelma-banaanipuuro vaan otinki vahingossa vadelma-KAURApuuron jossa olikin maitoa... Noooohh katsotaan oliko vaikutusta. Iltaan ei ainakaan vielä vaikuttanu millään lailla, pikkujätkä oli ihan tohinoissaan :)
-Ap
Kiitos taas vastauksista :)
Lapsen on helppo yöllä tulla halutessaan kainaloon kun sängyt on vierekkäin ja jos vain itse tulee ja asettuu siihen viereen niin saa siinä uniaan jatkaa. Tosin useimmiten se vain on sellaista "mylkkäystä" ja minun nipistelyä eikä vieressä rauhoitu nukkumaan. Toisinaan isovelikin saattaa yöllä kömpiä keskeen ja siinä vaiheessa pienimmäinen saattaa muksahtaa takaisin omaan sänkyynsä ja herää sitten siihen. Pienimmäinen pyörii yöllä paljon niin kylkeä kääntäessäänkin helposti tippuu takaisin omaan sänkyyn. Joten pääsääntöisesti ohjaan takaisin omaan petiin koska kylki kyljessä ei osaa nukkua ja herkkäunisena havahtuu sitten kaikkiin vanhempien liikkeisiin. Meidän keskellä ei onnistu ollenkaan, siinä vain potkii meitä kylkeen ja kiukkuaa. Ja vaikka siihen nukahtaisikin, isoveli todennäköisesti kömpisi pikkuveljen päälle nukkumaan jossain vaiheessa yötä.
Jossain määrin äidinkaipuutakin varmaan on kun minun käden luo hakeutuu ja usein siihen rauhoittuu mutta vaatii sitten että käden on oltava hänen kainalossa tai minun on siliteltävä häntä aamuun asti, nostaa äläkän aina kun otan käden pois (otinpa sitten ennen tai jälkeen kun hän mahdollisesti on nukahtanut).
Tänään iltapäivällä alkoi nyt maidoton ruokavalio, aamupäivällä käyty maidottomia tykötarpeita ostamassa! Katsotaan :)
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskaalta kuulostaa.
Oma lapsemme nukkui hyvin omassa sängysään, kunnes hampaiden puhkeaminen alkoi. Heräili öisin itkemään, mutta rauhoittui viereen.
Siitä lähtien on nukkunut vieressä. Ei heräile öisin ja nukkuu 11h unia.
Joskus pari kk sitten oli jakso jolloin poika sattui nukkumaan jopa 5 yötä putkeen juuri silloin kun vaihdettiin pinnasänky tavalliseen lasten jatkettavaan, mutta jatkoi sitten itkuöitä tuon viiden nukutun yön jälkeen. Sen viiden päivän aikanakin söi normaalisti maitotuotteita, viljoja, kananmunaa ym. niin siksi tuntuu allergiat yhä niin epätodennäköiseltä vaan jotenkin tuntuisi että joku totuttu tapa herätä tms olisi todennäköisempi :/ Kalaa on meillä muutenkin aika harvoin niin ei ehkä se olisi ensimmäisenä mielessä syynä... omega3a on annettu kapselina niin saa sitten siitä noita tärkeitä rasvoja. Itku ei minusta ole viime aikoina ollut niinkään kipuitkua? Vaikeaahan noita itkuja on tulkita mutta silloin kun on ollut niitä oikeita kipuitkuja niin lapsi on kyllä ihan hysteerinen tuntikausia eikä rauhoitu mihinkään edes hetkeksi ennenkuin on saanut kipulääkkeen ja se alkanut vaikuttaa. Nyt kohta kuukauteen ei ole ollut pahemmin noita "kipuhuutoja", ja on rauhoittunut esim kun antaa käden lapselle. Kipeänä ei rauhoittuisi tähänkään. Mutta nyt siis sänky etempänä niin en aio yötä istua kättä pitämässä lapsen sängyssä :)
Viime yönä tapahtui muuten pieni ihme: Vietyäni lapsen parikymmentä kertaa omaan sänkyynsä en enää jaksanut kun tuntui ihan että alkaa oma sydän tykyttää ja kohta taju lähtee, vaan sanoin sitten peiton alta viereeni seisomaan tulleelle pikkuiselle että "mene nukkumaan". Hetken siinä nyyhkytti, sitten katsoi sänkyään ja MENI OMAAN SÄNKYYN! Tuli vielä toisen ja kolmannenkin kerran viereeni seisomaan, sanoin molemmilla kerroilla taas "mene nukkumaan" ja hänhän meni! <3 Toivottavasti tulee tavaksi että oppii menemään itse omaan sänkyyn jos sieltä sattuu nousemaan ja lopulta pysyy punkassaan :) peukut pystyyn!
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, kuulostaa niin tutulta! Meillä tyttö itkenyt, huutanut, raivonnut tai muuten rallannut yöt 2 viikon ikäisestä lähtien ja nyt neidillä ikää 2,5 v. Kaikkea on omasta mielestä kokeiltu ; tassuttelut, huudatukset, vuoroyöt, perhepedit, tuplajatkosängyt, oma huone, 2 sänkyä, alakerrat, sohvat, lääkärit, tarrat jne. Lista on loputon ja myös tunne siitä, että kohta ei vaan enää jaksa. Nyt vielä sekin, että aamulla lähdettävä töihin ja silti vaan yritettävä. Meillä tyttö nukkuu normaalit päiväunet päiväkodissa ja vkloppuna hieman lyhyemmät. Rutiinit on säännölliset ja perusperhe kyseessä. Hellyyttä ja rakkautta tarjolla. Meno jatkunut aika lailla samanlaisena koko ajan. Väliin mahtuu parempia jaksoja, esim. Yksi yö menee ilman kiukkua, mutta sitten taas tuplasti huonommin. Mummolla osaa nukkua vieraskoreasti muutamalla heräämisellä.
Näillä näkymin meillä ei ole vielä pitkään aikaan tiedossa täyttä yötä heräämättä/kiukkuamatta. Välillä pystyn hyvinkin hyväksymään sen, että rakas tyttömme on äärimmäisen temperamenttinen, vaativa ja ehdoton. Marginaalitapaus. Välillä kysyn, miksi meillä aina näin? Päivisin omaa saman luonteen, mutta silloin järkipuhe auttaa. 7 -v poikamme oppi nukkumaan yöt läpeensä 3,5 v ja nyt ei onneksi herää yöralleihin. Erona oli se, että hän ei raivonnut, vaan siirtyi väliin mylläämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Voi apua jos tätä jatkuu vielä kolmevuotiaaksi! Onnea teille jotka olette tuon huutohelvetin käyneet läpi ja selvinneet siitä hengissä. Vanhemmalle on todella väsyttävää ja puuduttavaa joutua kuukausia, jopa vuosia painimaan väsymyksen ja yöhuutojen kanssa. Eihän se tietysti kivaa ole lapsellekaan mutta meillä pojasta nyt ei loppujen lopuksi päivällä juuri huomaa että yö on huudettu. Ainoa ero on että saattaa sitten aamusta nukkua vähän pidempään, jopa seiskaan tai puoli kasiin. Normaalisti siis heräilee kuuteen mennessä jos nyt ei ihan kolmea tuntia ole yöllä karjunut. Kyllähän se vähä väsyttää kuudelta itse nousta mutta mieluummin minä kuudelta nousen nukutun yön jälkeen kuin vaikka kahdeksalta kuunneltuani tuntikausia huutoa samalla silitellen itse huonossa asennossa. Esikoinen rupesi nukkumaan 1 -vuotiaana pääsääntöisesti täysiä öitä (joskus toki heräsi kerran-kaksi mutta nukahti suht kivuttomasti uudelleen). Voi kun oppisi tämä pikkukaverikin...
Nyt on siis 2 vrk maidotonta takana. Viime yön nukkui?? Sitä edellinen yö meni itkeskellessä. Tosin kyllähän meillä normaalistikin joskus niitä nukuttujakin öitä on, ehkä 1-2 yötä viikossa siis nukutaan. Testaus jatkuu, katsotaan mitä ensi yö ja sitä seuraavat tuo tullessaan. Kauramaito on alkanut maistua yhtä hyvin kuin tavallinenkin, hyvä niin.
-Ap