Lue keskustelun säännöt.
Kokin ammatti on raskas mutta palkitseva. Oletko harkinnut kokin uraa?
Kommentit (27)
Nautin ruuanlaitosta ja nimenomaan siksi en halua tehdä sitä työksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse valmistuin kokiksi aikuisiällä ammatinvaihtajana. Tein ensimmäisessä (ja viimeisessä työpaikassani) vajaata päivää, työmatkat 100 km/työpäivä, sopimus oli työtuntipohjainen eikä mitään lisiä maksettu ja sokerina pohjalla oli se, että työmatkoistakaan ei saanut verovähenjystä. Jokaisesta työpäivästä meni kaiken lisäksi 12,50 euroa työnantajan pidättämää ateriamaksua, vaikka en ennättänyt ruokataukoa pitämäänkään.
Hakeuduin alalle, koska TV-ohjelmista saatu mielikuva oli se, että tehdään hienoja annoksia hansvälimäkien kanssa ja dokataan siinä samalla andymccoyn kanssa - miettikää nuoret, ennen kuin alalle lähdette.
En. En pidä lainkaan ruuanlaitosta, en halua mennä töihin jo ennen kukonlaulua enkä halua tehdä fyysisesti raskasta työtä, jossa on tapaturmariski.
Olen korkeasti koulutettu ihan muunlaisiin tehtäviin. Minua motivoi ja palkitsee ongelmanratkaisu kaikkein eniten.
Olen ollut 10 vuotta alalla. Olen kaupungilla kouluissa ym. On tämä hullua hommaa, mutta tavallaan nautin kiireestä. Toimin hyvin pienen paineen alaisena. Työpäivät menevät nopeasti ja työ ei seuraa kotiin. Palkka on huono. Monilla työkavereillani on työstä johtuvia käsi-, selkä- ja jalkavaivoja. Itsellänikin on suunnitelmissa alanvaihto, kunhan keksin uuden ammatin. Olen kyllästynyt huonoon palkkaan, alan vähäiseen arvostukseen ja kuntatyönantajan harrastamaan määräaikaisuuksien ketjuttamiseen. Ala ei ole suosittu nuorten keskuudessa. Se näkyy siinä, että työntekijöistä on pulaa, nuoret lähtevät kokeilun jälkeen muualle ja sitäkin vähäistä määrää alalle jäävää nuorisoa ketjutetaan vuodesta toiseen.
Olin alalla 3-4 vuotta.
Koska oli kunnianhimoa niin myös vastuuta.
Koska oli vastuuta niin vaadin myös palkkaa ymmärrettyä arvoni paremmin.
Sen jälkeen tienasin 2500€/kk + matkakulut 300€/kk korvattiin. Kesällä tienaisi paljon ylityötunneilla.
Aivan käsittämättömän upeita juttuja sain tehdä ja olen ikuisesti kiitollinen työnantajasta sekä kokemuksista ja niistä ihanista työkavereista.
Harmi, että tuli uupumuksia ja mielenterveysongelmia, ei tämän likan kantti sittenkään kestänyt vaikka se ei yksin työstä johtunutkaan. Jouduin lopettamaan toistamiseen uupumiseen vuoksi, samalla työnantajalla. Harmittaa.
Kova ala se on, jolle joutuu elämäänsä uhraamaan jos tahtoo edetä ja saada jotain irti palkankin suhteen.
Toki ymmärrän, että on palkitsevaa monin tavoin muutenkin jos sitä innostusta on ja löytää oikeita ravintoloita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutsumusammatti. Palkan vuoksi ei kyllä tätä hommaa tehdä, sen verran alipalkattua, raskasta ja vaarallista on.
Tonni pois niin aletaan lähestyä.