*¤*¤*ENSIKOIDEN KESKIVIIKKO*¤*¤*
Muistin virkistämiseksi tiistain tekstit
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=7818869&p=2&tmode=1&smode…
Kommentit (54)
Olettepa te olleet ahkeria, kun on näin pitkä pino! Mutta olen ollut ahkera minäkin: aamusella kävin kampaajalla, sitten kaupungilla muuten asioilla ja lopuks olen tiskannut ja siivonnut kotona. Ei ihme, jos vähän supisti, kun heitin pitkäkseni sohvalle... Siivota oli kyllä ihan pakko. En oikeesti muist, milloin täällä ois viimeks siivottu, kai joskus juhannuksen aikaan. Huh!
Mutta sitten eilisen illan ja tän päivän puheenaiheisiin. Aloitetaanpa vaikka siitä epiduraalista. Mun mielestä on ihan hyvä, että täällä näkee monenlaisia mielipiteitä. Ja niitähän on niin monta kuin on kirjoittajaakin. Onneks täällä voi rauhassa olla omaa mieltään, eikä saa heti kauheeta ryöppyä niskaansa. Kyllä asioista täytyy pystyä keskustelemaan. Ite mä olen sitä mieltä, että jos joudun alatiesynnytykseen (toivoisin sektioo, sillä vaikka mulla lantiota riittää vaikka muille jakaa, niin mulla on sellaiset " huonot" lonkat, että tuskin vauva ihan vaivatta sitä kautta tulee, mut se kai jää lääkärin arvioitavaks sitten joskus) niin otan kyllä vastaan kaikki kivunlievitykset, mitkä on mahdollista. Ilokaasun epäilen aiheuttavan mulle huonon olon, joten lääkkeitä tänne, kiitos! Mä kun olin silloin reilu vuosi sitten siellä isossa leikkauksessa, sain muutaman ekan päivän leikkauksen jälkeen kipulääkkeet epiduraaliin ja se sopi kyllä mulle ihan hyvin. Epiduraali laitettiin jo ennen nukutusta, eikä se tuntunut pahalta. Mutta siis tämä vain mun mielipide.
Tosta alatiesynnytyksestä vs. sektio on muuten ihan kauheeta lukee tuolta AV:lta, kuinka kauheita naiset osaa olla toisilleen. Äiti se on sektiomammakin ihan yhtälailla, vaikka kauheeta huutoo saakin monessa paikassa niskaansa.
No sitten oli ollu puhetta miehen käytöksestä odotusaikana. Meillä mies ei ole kauheasti mitään synnytysjuttuja puhellut, mutta aina välillä miettii ääneen, mitä sitten vaavin kanssa elämä tulee olemaan. Mun ulkoiseen olemukseen se just kommentoi viime viikolla, että onpa hyvä, että masu alkaa kasvaa, ettei tuu pelkoo, ettei kaikki ole kunnossa. Petipuuhat oli aika pitkään aika vaisua, ku mua väsytti vaan koko ajan, mutta siis ei ne loppunu ole missään vaiheessa. Mulla kuitenkin pitää paikkaansa se, että keskiraskaudessa nainen haluaa ja nauttii seksistä paljon. No käytännössä ei paljon ja paljon, mutta lähes samaan " tahtiin" on vällyjä heiluteltu kun ennen raskauttakin. Nyt vaan alkaa olla masu tiellä, joten se rajoittaa muutamia asentoja. Mutta onhan niitä onneks vaikka mitä... ;o) Kauheen kiinnostunut mies ei ole ollut mun supisteluraporteista, mutta tunnustelee kyllä masukin liikeitä masun päältä aika säännöllisesti. Ja alun hankinnat on olleet mun kontolla, mutta huomenna mennään kattomaan vaunuja ym.
Hyvä, ettei ull-maijn huimaus ollut pahempaa ja että Pikku-Pupu voi hyvin!
Onnea Jouhi ja Omppu, ja tervetuloa joukkoon!
Poppis, mulla on käynyt vastaavasti kerran noitten dietorelle karkkien kanssa. Olin silloin painonvartijoissa ja ne oli ainoita karkkeja, mitä söin. Vetelinkin niitä kerran reilun pussillisen yhdeltä istumalta ja loppuilta menikin vessassa ja sohvalla vaikeroiden. Mitä siis opimme: kohtuus kaikessa... ;o)
MiaMik, mä en vielä ole loppuraskaudessa, mutta mulla on alkanut olemaan sellaista aamupalapahoinvointia eli kun saan aamupalan syötyä, tuntuu ällöttävältä. No ei vielä ole tarttenut syöksyä vessaan (kuten ei silloin alkuraskaudessakaan) joten toivotaan, että on ohimenevää - myös sulla! Tosta sun työsuhteen loppumisesta mietin, että ainakin meillä opetuspuolella on sellainen, että lomarahat lasketaan seuraavan kuun palkaks, joten jos soppari loppuis kesäkuun alkuun, niin vasta tosiaan heinäkuun alusta laskettais työttömäks ja siitä alkais korvaukset karttua ja sit ne maksetaan joskus takautuvasti. Mutta kannattaa selvittää. Ja nyt vaan kunnolla huilit ja hoidat itseäsi ja vaavia!
LillSis, kuten joku tossa sanoikin, että vaikka ei kaikkia huudellakaan, niin on mukava nähdä tuttuja nimiä. Joitain kun tässä huudeltiin parina päivänä, niin mä kyllä mietin, että missähän olet sinä. Näin kesällä kuitenkin jengiä on lomalla ja ties missä, niin ihan ymmärrettävää, et ei niin aktiivisesti kirjoitella.
Kandi, kyllä sunkin masu kasvaa. Mutta on nuo niin inhottavia kommentteja tuollaiset. Itekin muistan, et kun itestä tuntui, et jo on ihan vaikka kuinka selkee masu, niin kyllä harmitti kommentit, et eihän susta huomaa ollenkaan. On se masu odottajalle vaan niin tärkee!
Josta päästäänkin siihen koskettelujuttuun. Mä oon säästynyt suuremmilta käpälöinneiltä, mut parturi tänä aamuna kun istuin penkkiin läppäs kätensä mun masulle ja totes, et alkaahan täälläkin jo näkyä. Ollaan kyl ihan kavereita kampaajan kanssa, mut kuitenkin tuli jotenkin *ymh*-olo. Mun mielestä pitäis ainakin kysyä, et saako koskea. Ja kovin vieraat ei sais ees silloin.
Vai, että poika Kristallille. Onnea! Kyllä itekin jo haluis tietää, kumpi tulee.
Hyvä, että pepsiksen olo pysynyt parempana ainakin paineiden osalta. Toivottavasti väsymys hellittää!
Yedo, mun käsittääkseni ainakin alkuraskaudessa voi liikkua ihan oman olotilan mukaan. Sitten joskus loppupuolella kai oli jotain, et sykkeen ei pitäis nousta liikaa. Mutta enpäs ole varma näistä. Itse olen lähinnä kävellyt, uinut ja vähän pyöräillyt. Alkuun tuli salilla paha olo ja nyt vaan kateellisena luen toisten tanssitunneista ym. kun en saa ittestäni moisia irti. Ja sitten hiuksista, mä olen ainakin värjännyt ihan normaalisti hiuksia odotusaikana, viimeks tänään. Mun kampaaja sanoi, et kai vaan joku ihan koko pään blondaaminen saattais päästää jotain " peroksidi" jäämiä verenkiertoon. Ja mulla ainakin värit ja yhdet kiharatkin pysynyt ihan normaalisti odotusaikana.
Moi Fio! Älä huoli ultrasta, mäkin olin vasta rv 22+0. Hyvin ennätti, mut meillä ei tosiaan sukupuoli selvinnyt. Muistahan pitää jotain pientä haukkapalaa mukana, ettei pääse sokerit laskemaan ja käy hassusti joku kerta. Onneks selvisit säikähdyksellä!
Oiskohan sitten kuitenkin tuo Niamey seuraava vaaviuutisten kertoja meillä? Kuullostaa aika lupaavalta tilanteenne. Onneks paineet ok!
Nyt tuli taas oikeen kunnon sepustukset. En kyllä jaksa lukee ees läpi, joten kirjoitusvirheitä taitaa vilistä. Toivotaan, että saatte selvää. Voikaahan hyvin!
-Amy ja EkaVekara rv 25+6
En tajua, miten pyorittyani kuukausi tolkulla tammikuu-pinossa, ja huhuiltuani lahes turhaa ensiodottajia siella, olen onnistunut missaamaan taman ensikoiden pinon totaalisesti ihan silmieni alla! :/
Mutta hyva etta nyt sentaan huomasin. Raskautta takana 13 viikkoa, eli hyvin ehdin viela mukaan.
Olen talla hetkella miehen tyojuttujen takia Kanadassa seitseman viikon ajan. Kolme viikkoa viela jaljella. Sattui huonoon aikaan tama matka, mutta ei meilla ollut aavistustakaan, etta IVF-hoitojen hoitoTAUOLLA yhtakkia napsahtaisia luomuplussa kun oltiin siirretty ajatukset jo syksyn PAS-hoitoihin ja yritystakin takana lahes kaksi vuotta ilman plussaa.
Oon kaynyt kolme kertaa alkuraskaudessa tarkistusultrassa, viimeiseksi vk 7+2. Sydanaanet kuunneltiin neuvolassa ennen lahtoamme tanne, rv 9+2. Sen jalkeen en olekaan kuullut mitaan pienokaisestamme. Alamasu on tosin pyoristymaan pain, joten eikohan kaikki ole kunnossa. En jaksa odottaa etta paastaan kotiin ja neuvolaan elokuun puolessa valissa.
On aika rankkaa ollut tama alkuraskaus vieraissa ympyroissa. Asutaan kimppakampassa, jossa on mieheni lisaksi yksi yhteinen tuttumme. Kiukuttaa valilla ja tunteet pinnassa, mutta tuntuu etta pitaa niella kaikki vasymys ja kiukku ettei pilaa muiden matkaa. Onneksi nyt alkanut paiva paivalta voimat palata ja huono olo kadonnut, aurinko paistaa oman paankin sisalla kirkkaammin.. Kaytan tilaisuuden hyvaksi ja nukun paljon nyt kun ei ole mitaan varsinaista tekemista.
Mukavaa viikonjatkoa jokaiselle Ensikolle!
t.AliinaK ja Nuppu 13+4
Minä myös pari kuukautta pyörinyt tammenterhoissa ja varmaan edelleenkin, mutta ihan ensiodottaja olen..! Pitkään mietin, että mitäköhän tuo ensikot tarkoittaa.. jotenkin kuvittelin viittaavaan kevään ensi ..öö.. johonkin. heh ;)
MIAMIK:
Multa on menny ihan ohi, että olit kyselly miehen työtilannetta.. Kiva kun kysyit uusiks, ni voin vastata. =) Eli vieläkin se on työttömänä. Moneen paikkaan on hakenu, mutta vielä ainakaan ei ole tärpänny.
Just ton miehen työtilanteen takia meinasin ensin olla elokuunkin töissä, mutta totesin, että en yksinkertaisesti vaan jaksa. Enkä halua olla valmiiksi väsynyt kun vauva syntyy. Mies on onneks koko ajan sanonu, että teet niinkun susta tuntuu ja KYLLÄ ME PÄRJÄTÄÄN. =)
Tota tekemisen puutetta mäkin aluksi mietin, että apua jos mä tylsistynki täällä kotona, mutta nyt tuntuu vaan mahtavalta ajatukselta vaan olla ja vaikka lukea kirjaa aamusta iltaan... =) Ja on mulla onneks paljon kaikkia suunnitelmia elo- ja syyskuulle -> vyöhyketerapiat, hypnoosivalmennukset, aktiivisen synnytyksen ja imetystukiryhmän kokoontumiset, joka viikonlopulle joku reissu jonnekin päin, äitiysjooga syyskuussa 1 krt/vko, jne... Ja sit aattelin alkaa käymään uimassa jos jaksan. =) Niin ja tietysti kaikki Penni-Ennin valmistelut siihen lisäksi!!! :D
Mä en oikeen tiedä vielä, että miten tekisin... Eli jos ilmottaudun työttömäksi 1.-27.8., niin eka on 7pvn " karenssi" + sitten kertyneiltä lomarahapäiviltä en saa mitään... Eli mulle tulis yhteensä n. 13pv karenssia ja loppu ajalta saisin liitosta korvaukset.
Mutta jos oon sairaslomalla 1-27.8., niin liitto maksaa sen 7pv:n omavastuu ajan mikä Kelalla on ja sen jälkeen saa kelasta sairauspäivärahaa.
Siis mikäli olen ymmärtäny oikein. Eli ton mukaan mun kai kannattais olla saikulla(?) jos sitä joku lääkäri mulle myöntää.. Ja sekin on mulle epäselvä, että mistä sitä saikkua haen... neuvolan kautta vai yksityiseltä?
En sitten tiedä, että saisinko liiton pv-rahaa enemmän kuin kelan sairauspv-rahaa vaikka ajallisesti saisin sitä lyhyemmän aikaa.. Äh! Kauheen hankalia juttuja.. ja kun ei oikeen tiiä mistä kysyis, että kumpi kannattais.
burde ja pennari (mekin edelleen 29+3)
Tuosta hiusten värjäämisestä sen verran että mä oon värjänny koko raskauden ajan 6 viikon välein..ja nimenomaan vaalentanu tyvikasvun joka kerta, mun kampaaja sanoi ettei siitä oo haittaa, nykyiset värit on eri luokkaa kun muutama vuosikymmen takaperin ja altistus on kuitenkin niin pieni, kun täällä kaikenmaailman kemikaalien keskellä eletään muutenkin, on hajuvedet,meikit,kynsilakat,rasvat puhumattakaan kaikista kyllästys ym. aineista mitä kaikki kipot ja tavarat ja pesuaineet sisältää:/ mutta jokainen tuossakin aisassa toki toimii niin kuin parhaaksi näkee:)
Mä oon niin väsyny..argh..ja mikään ei maistu kun kuvottaa koko ajan..valivalivali..no josko toi rautakuuri tois helpotuksen ees väsymykseen:)..nyt päikkäreille...
Queen ja Pulla 37+0
[color=FF00FF]Täälä taas koneella roikkumassa;) Mies lähti heti töistä tultuaan tampereelle ja tulee joskus myöhään illalla.. ja tietysti vei auton.. minulla on suomeksi sanottuna T.Y.L.S.Ä.Ä!!!Noh, nyt se tylsyys loppuu, alkaa kunnon työ putki huomenna, tiedossa on kuusi päivää töitä, yksi vapaa ja heti perään kuusi töitä joista kolme viimeistä vuoroa on yövuoroja, voihan prkl, etten paremmin sanois! Tämä on tätä kolmivuoro työn ihanuutta hoitoalalla, jossa aivan järkyttävä hoitaja pula![/color]
[color=9400D3]No niin, nyt sitten kauan kaivattu (lue:lauantaina tilattu;) ) doppler laite löysi viimeinkin meidän paikkakunnan postiin, josta sen saman tien hain. Laite on todella näppärä käyttää ja tiitin sydän äänet kuulu paremmin kuin hyvin=) Tiiti tuntuu vaan olevan aika vilkas kaveri, kun koko ajan karkaili laitteen alta;) Mieskin kerkesi ennen lähtöään kuunnella ja kyllä miehen naama loisti, kun kuuli äänet! Illalla sitten kuunnellaan lisää, kun mies kotiutuu[/color]
[color=FF00FF]Meillehän nyt ryminällä uusia enskoja ilmottautuu, nyt on tullut niin paljon, etten enää muista kaikkien niccejä, mutta tälläkin välillä oli joku ilmottautunut, joten tervetuloa! Pinokin on venynyt ihan mega-pitkäksi, joka on vaan positiivistä:) Nyt ei kyllä enää viikko-pinolla pärjättäisi! Keskustelu on kyllä kovasti vilkastunut siitä, kun itse silloin siirryin O-puolelle, oli täälä oudon hiljaista verrattuna kuumeilu puolelle, mutta onneksi tilanne on nyt korjaantunut X)[/color]
[color=FF1493]No niin, eiköhän tämä enska painu ilta pesuille ja sohvalle katselemaan telkkua loppu illaksi, eipä taida muutakaan jaksaa;) Illan jatkot kaikille..
siru ja tiituli[/color]
mistä tilasit sen dopplerin? ja paljon maksaa sellanen?
ei kyllä nyt varmaan varaa oo sellasta hankkia, mut kiinnostaa:) en ees tienny et sellasia on..
niin, en vissiin oo sanonu, et me saadaan isompi asunto. kolmio, luhtitalosta. se on päätykämppä maan tasossa ja meiän yläpuolel ei oo asuntoa:) jei. sit pystyy alkaa hamstraamaan tavaraa pikkuselle kun tänne meiän kaksioon ei mahdu mitään ylimäärästä. omat vaatteetkaan ei tahdo mahtua kaappiin.
ylimäärästä rahanmenoa siis tiedossa. :/ joudutaan maksamaan takuuvuokra ja vuokra, niin eipä täs nyt sit itelle ostella paljon mitään..
mä vähän muutenkin stressaan noista raha-asioista, kun opiskelijana en tuu saamaan hirveesti äippärahaa.
ajattelin sitten uskaltautua siirtyä tänne, kun plussaa on näyttänyt viime perjantaista lähtien testit (joka päivä testannut, hih) ja tänään oli sitten jo tosi tumma viiva, että kai sitä pikkuhiljaa täytyy alkaa uskoa että jotain siellä masussa tapahtuu? Täällä onkin jo ennestään tuttuja tuolta enskojen kuumeilupuolelta, josta minäkin tänne siirryin muutaman kuukauden yrityksen jälkeen, vilkutukset kaikille tutuille ja uusille tuttavuuksille!!!
Jos jotakin itsestäni kertoisin niin olen 33 ja mies 42 että tämmönen kypsempi pariskunta tässä ollaan :) ja pääkaupunkiseudulta siis. Viikkoja on vaivaiset 4+3 että mitä tahansa tietysti voipi vielä tapahtua.. Niin siis olen tuolla enskojen puolella käyttänyt miauuu nikkiä ja naukuksikin on kutsuttu. Mulla ei ole mitään pahoinvointia mutta pää tuntuu kummalta, lievää huippausta ja vähän semmosta särkyäkin on ollut otsalla, nenä tukossa, lämpöä 37-yli, vatsaa juilii välillä ja paineentunnetta alavatsalla, rinnat turvonneet ja raskaat mutteivät erityisesti kipeytyneet että kaikki yleisimmät oireet multa siis puuttuu eli rintakipu ja pahoinvointi? Tietysti sitä toivoo ettei pahoinvointia tuliskaan.
Tänään varasin yksityiselle ultraan ja ajankohta osui vkolle 6+3 onkohan tuo liian aikaisin eli miten te ootte varaillu tai siis onko tuo oikee ajankohta ollenkaan pitäsköhän siirtää eteenpäin? Neuvolaankin soitin mutta sain tosi nuivaa kohtelua puhelimessa tyyliin että vkolla 10 sitten vasta ja ei heidän härveleillä mitään näe alkuraskaudesta että jos kiinnostaa niin yksityiselle voi mennä. Että silleen.
Joku puhu jostakin dopplerista, siis häh mikä se on ja mistä niitä saa?
tää kaikki on niin ihmeellistä ja uutta että menee aikaa että opin teiän nikit yms. mutta pikkuhiljaa:)
hyviä vointeja kaikille enskoille :)
Tervetuloa joukkoon! Itsekin vasta pinoutuneena tanne ensikkojen puolelle, heti ryntaan vastaamaan muutamaan kysymykseesi.
On ihan totta, ettei neuvolassa ennen rv10 voida oikein mitaan tehda tai todeta. Doppler, joka siis on sikion sydanaanien kuuntelulaite, alkaa poimia tykytysta aikaisintaan rv9, mutta usein sykkeen kuulee vasta rv12 ->. Joten neuvolaan ei todellakaan ole viela kiire. Muistan toki, miten mukavaa oli tavallaan " ilmoittautua" raskaanaolevaksi neuvolaan.
Itsellani raskaus alkoi hedelmoityshoitojen hoitotauolla, joten paasin tarkistusultraan heti raskaustestin teon jalkeisella viikolla. Laakari mittasi sikion olevan rv6+6, mutta suruksemme sikiolta ei loytynyt syketta. Sain jo ohjeet laakkeelliseen keskenmenon kaynnistykseen, mutta uusi tarkistusaika varattiin kolmen paivan paahan, ja huh helpotusta, syke oli ilmaantunut siina ajassa! Raskauden kestoksi korjattiin silloin 6+0. Laakari oli mitannut aivan liian pitkaksi sikion, joka siis on rv5-6 vasta alle 1mm pitka! Virheita siis sattuu, kun noin aikaisilla viikoilla aletaan ultrata, ja kauhulla oikein ajattelen miten tamakin vauva olisi menetetty, jos ei olisi tarkistettu tilannetta.
Itsellani oireet alkoivat rv6+, pahimmillaan olivat rv10.
Oikein mukavaa odotusaikaa sinulle!
Terveisin Aliina ja Nuppu 13+4
Tervetuloa tälle puolelle miauuu ja AlinaK! Kylläpäs lämmitti mieltä kuulla Alinan plussasta, oon tainnut suhun tutustua jo aiemmin tuolla lapsettomuuspuolella. :) Lämpimät onnittelut molemmille ja mukavaa odotusaikaa!
Poppis, eiköhän se sun petsi ole kuitenkin ihan OK, jos siihen kerran tulee päälle lakkakin. Eikä petsiä tule niin paksua kerrosta... Näin mä sen järkeilisin, vaikka en mikään asiantuntija olekaan. Laitoitko jonkun sävypetsin vai ihan puun värisen? Meidän pinnis on aika perinteisen mallinen ja myös perinteisen värinen: muuten valkoista mutta päädyt nätillä sinisellä, jota meillä on myös makuuhuoneen seinissä. Sitten ostin viime viikon vauvashoppailureissulla siihen jo kivan pinnasuojuksen ja katosverhon. Kyllä siitä nätti tulee. En malttais odottaa, että maali on varmasti kuivaa, kun haluaisin jo laittaa kaikki valmiiksi! :)
Arvatkaas, mitä mun sisko oli järjestänyt mulle yllätykseksi, kun tultiin mökiltä? No babykutsut! :D Kotona oli vastassa mun siskon ja miehen siskon lisäksi muutama kaveri, ja paikat oli koristeltu serpentiinillä ja ilmapalloilla. Pöytä notkui lapsellisia herkkuja, kakussakin oli sinistä kermavaahtoa! Jokainen oli tuonut jonkun kivan ja hyödyllisen vauva-aiheisen lahjan: tutteja, baby oilia, liivinsuojuksia jne. Kaiken kruunasi kuitenkin mahtava vaippakakku! Siis ihan oikeasti vaipoista koottu jättikakun näköinen hökötys, jossa oli vaikka mitä koristeita ja hörtsäkkeitä! :D Ihanaa!
Anteeksi nyt nämä omanapaiset raportit, mutta on pakko taas rientää, kun tuotiin mökiltä säkillinen raparperia, ja nyt ne kaikki täytyy kuoria ja pilkkoa pakkaseen. Kiiitos vielä kaikille viime viikolla mansikkavinkkejä antaneille. Nyt mansikat on jo sentään pakkasessa.
Kuka se mainitsikaan jotain seuraavasta kuumeilupuolen Enskasta, joka olisi siirtymässä tälle puolelle? Tulin niin uteliaaksi, että kävin heti taas vaklaamassa sitä pinoa. Musta näyttäis vahvasti siltä, että Killa on hyppäämässä plussajunaan :)
Huomenna taas lisää, heips!
-Q- ja -q-
kun olin pinon lukenut loppuun niin unohdin kokonaan, että kuka siitä jumppaamisesta nyt tiedusteli... no mutta kumminkin.
Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella (eli vk12 asti) voi liikkua ihan normaalista. Niin paljon kuin kroppa antaa periksi. Itselläni kuitenkin huomasin, kuinka raskaammalta kaikki tuntui, ja voimat loppuivat nopeammin. Eli tuli siis automaattisesti hidastettua tahtia.
Toisella kolmanneksella syke ei saisi nousta yli 15 minuutiksi 140 yli. Ja muutenkin tuota yli 140 sykettä tulisi välttää. Lisäksi lihaskuntoa ei saisi kehittää vaan enemmänkin keskittyä kestävyyteen. Eli minulle muutettiin sali ohjelma täysin. Ei enää suuria painoja vaan 12 sarjoja suht pienillä painoilla. Tämä siksi, että jos ähkii ja puhkii suurilla painoilla niin hapenotto jää vähemmälle huomiolle. Näin ollen myös vauvan hapensaanti vähenee. Eli pitää muistaa hengittää ja kovasti. Ja välttää mahalla olemista. Eli tekee sitten vaikka sellaisia supermies selkälihas liikkeita :)
Viimeisellä kolmanneksella pitäisi kuulemma kaikki hyppivä ja pomppiva liikehdintä pyrkiä lopettamaan tai ainakin välttää sitä. Mutta niin taitaa jo kroppakin siinä vaiheessa sanoa että kiitos ei, en jaksa :)
Nyt ainakin viikolla 23 ollessani, huomaan, etten jaksa enää hyppiä niin paljoa, ja hengästynkin todella nopeasti. Varsinkin tässä toisen kolmanneksen aikana liian rankan liikunnan huomaa supisteluiden lisääntymisestä. Onneksi näin ei ole vielä minulle käynyt.
Ohjaajani puhui kuitenkin, että odottavan äidin olisi hyvä liikkua 3 kertaa 45 minuuttia viikossa. Eli varmasti sitten loppu puolella vaihtaa reippaaseen kävelyyn tai pilatekseen tai muuhun vastaavaan. Mutta siis liikuntahan on vain hyvästä :)
Ai niin.. ja hirveesti ei saa venytellä, koska kaikki nivelet yms on tosi lötköinä kun paikat valmistautuvat synnytykseen.
Se tuosta liikunnasta mitä minulle on kerrottu.
Käyn nykyään noin kaksi kertaa viikossa urheilemassa. kerran salilla ja sitten jollain step tunnilla. Tarkkailen vain sykemittarin kanssa sykettä ja otan ylimääräisiä taukoja jos siltä tuntuu.
Heidi <3 toukka 23+3
[color=1874CD]Tervetuloa tänne vielä omppu ja AliinaK, jotka nyt vasta löysivät tänne enskoihin ja vastaplussannut miauu! Loistavaa toi hoitotauolla pärähtänyt tärppi! =) Lämpimät onnittelut kaikille teille!
Siru: just tänään mietin samaa noista pinoista..Kun silloin ku me siirryttiin tänne o-puolelle täällä oli vielä viikkopinot ja oli pikkasen alkunihkeyttä siirtyä päiväpinoihin! Mutta ihanaa, että näin hurjia pinoja saadaan..mäkin käväsen täällä aina välillä ainakin lukemassa =)
Nyt paistelen pieniä cocktailpiirakoita uunissa..Kauhee nälkä kun just tulin duunista..
Ihanaa iltaa kaikille!!
t. poppis ja räpätti, aina vaan tasan 13 =)
Mies lähti laittamaan venettä kuntoon huomista kalareissua varten ja mä jäin kotiin yksikseni köllöttelemään sohvalle..
Siru, me tilattiin se doppler kans just ja se tulikin tänään jo postiin. Mulla vasta 9. viikko menossa, mutta kun anturia pyörittelin geelin voimin, niin vasemmalta aika alhaalta sain tasaisen jumputuksen esiin. Voikohan olla jo sydänäänet? Mitä " syvemmälle" anturia painoin, sen selvemmin kuului. Eli vain tuossa yhdessä kohdassa vasemmalla alhaalla jumputti. nO, täytyy parin päivän päästä kokeilla uudelleen onko vielä sama paikka ja miltä kuulostaa. Yritin miettiä mitä muuta tuo ääni vois olla, mutten keksinyt mitään..
Lara, kuuntelevauvaa.fi, sieltä saa tilata. 79¿ maksaa ja geeli tulee kaupan päälle. Eli ei kauhean kallis kuitenkaan:) Suosittelen!
Q, mun kaveri piti kans vauvakutsut, alkaa tulla meille suomeenkin jenkeistä idea. Aika kiva ylläri kyllä:=)
No nyt se mies jo tulikin, eli huomiseen. öitä!
Synnytin siis Kättärin Haikaranpesässä, eli siellähän vissiin kannustetaan enemmän lääkkeettömiin kivunlievityksiin, tai jotain... no kuitenkin, siellä siis synnytin.
Mä en saanut epiduraalia, en sitä missään vaiheessa pyytänyt eikä sitä kyllä tarjottukaan, eli ilman sitä voi synnyttää;) Ilokaasun voimalla mentiin. Mä olin etukäteen ajatellut, että en epiduraalia edes haluaisi, mutta mitään ehdotonta päätöstä en ollut tehnyt, eikä varmaan kannatakaan. En tiedä oltaisiinko sitä voitu mulle edes laittaa, menin niin myöhään sairaalaan, olin auki jo 4-5cm ja sairaalassa ehdittiin olemaan reilu pari tuntia ennen kuin tyttö syntyi.
Epparia ei tehty, Haikaranpesässä sitä ei rutiininomaisesti tehdä. Puoli tuntia ponnistin, voimat oli kyllä ihan loppu kun lapsi tuli ulos. Kätilö kyllä sanoi, että sydänäänet oli koko ajan hyvät, eli vaikka vauva siellä puristuksissa oli, niin tilaa oli sen verran, että mitään kiirettä ei ollut. Mutta olen kuullut, että vaikka eppari tehdään, yleensä se paranee todella hyvin.
Eli mun pointti on se, että myös ilman epiduraalia voi synnyttää ilman sen suurempia traumoja. Heti synnytyksen jälkeen olin kyllä aika järkyttynyt niistä kivuista, mutta on ihan uskomatonta, kuinka nopeesti ne unohtaa! En kuitenkaan ole mikään luomusynnytyksen puolestapuhuja, jokainen tekee niin kuin itse parhaaksi katsoo.
Tsemppiä kaikille synnytykseen valmistautuville!