Lue keskustelun säännöt.
Olen tosi kateellinen niille raskaana oleville, että joilla ei oireita!
19.10.2013 |
Ja vielä enemmän niille, jotka treenaavat säännöllisesti kroppaansa läpi raskauden, eivätkä repeä synnytyksessä ja ovat parin päivän kuluttua yhtä timmejä kuin ennen raskautta. Se on niin epistä!!
Kommentit (19)
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:37"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:32"]
Mä taas olen kateellinen myös niille joilla on mitä tuskallisimman raskausoireet, sekä niille joille jämähtää raskaudesta pidemmäksikin aikaa kiloja vyötärölle, sekä niille joilla tulee pahoja repeämiä.
Olen kade koska he ovat sentään raskaana ja saavat lapsen.
Viimeset kuukaudet olen joka ilta rukoillut syvältä sydämestäni että tulkoon mitä tahansa kipuja, olkoon miten paha synnytys tai mitä tahansa - mutta mitä antaisinkaan jos saisin itsekin lapsen. Siinä jos missä täydellinen "palkinto". Sen asian edestä tekisin mitä tahansa.
[/quote]
tää on näitä vakio uhoamisia, joita lapsettomat esittää. Sitten kun viimein raskaudutaan, on toinen ääni kellossa. Silloin nimenomaa heillä ei saisi olla mitään vaivaa, koska joutuivat niin pitkään raskautta odottamaan.
[/quote]
Sivusta, mutta mikä tekee naisesta tuollaisen ilkeän nartun, että noin pitää tulla vastaamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:37"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:32"]
Mä taas olen kateellinen myös niille joilla on mitä tuskallisimman raskausoireet, sekä niille joille jämähtää raskaudesta pidemmäksikin aikaa kiloja vyötärölle, sekä niille joilla tulee pahoja repeämiä.
Olen kade koska he ovat sentään raskaana ja saavat lapsen.
Viimeset kuukaudet olen joka ilta rukoillut syvältä sydämestäni että tulkoon mitä tahansa kipuja, olkoon miten paha synnytys tai mitä tahansa - mutta mitä antaisinkaan jos saisin itsekin lapsen. Siinä jos missä täydellinen "palkinto". Sen asian edestä tekisin mitä tahansa.
[/quote]
tää on näitä vakio uhoamisia, joita lapsettomat esittää. Sitten kun viimein raskaudutaan, on toinen ääni kellossa. Silloin nimenomaa heillä ei saisi olla mitään vaivaa, koska joutuivat niin pitkään raskautta odottamaan.
[/quote]
Sivusta, mutta mikä tekee naisesta tuollaisen ilkeän nartun, että noin pitää tulla vastaamaan?
[/quote]
Varmaan se, että lapseton tulee tahallaan loukkaamaan raskaanaolevaa vauva-palstalle ja itsesäälissään velloessaan asettaa itsensä vielä moraalisesti raskauden fyysisestä rasitteista voimakkaasti kärsivän yläpuolelle.
Tunnen monta ex-lapsetonta ja kaikilla muuttui ääni kellossa, kun vihdoin raskautuivat. Kun esim. Siitä 24h pahoinvoinnista tuli todellisuutta, ei paljon enää jauhettu sitä kiitollisuus-mantraa. Ja niin sen pitää varmaan mennäkin.
Itse pidin raskauttani helppona. Kertaakaan en oksentanut, iltaisin oli lievää kuvotusta, liikuin tunnin lenkkejä vielä samana päivänä ku lähdin synnyttämään ja lihoin 5kg, ne jäi laitokselle, mahanahka ei :D Hyvin paljon on kyllä itsestä kiinni kuinka itseään hoitaa ennen ja raskauden aikana. Ja asenne kohdilleen, raskaus ei ole sairaus!
Nro 10: Huomaa, ettet tiedä raskauspahoinvoinnista mitään. Mutta senhän toki jo myönsitkin. Joten voit änkee perseesees ton lauseen "Asenne kohdilleen, raskaus ei ole sairaus!"
Itse olen tosiaan nyt kolmatta viikkoo sairaslomalla, koska oksennan päivässä n. 10 kertaa, joskus enemmänkin. Mikään ei pysy sisällä. Paino tippunut -5kg (olen hoikka, joten paino ei tästä saisi tippua!). Lääkäri MÄÄRÄSI LEPOA ja sanoi, että joillakin raskauden oireet ovat samat kuin joissakin sairauksissa, esimerkiksi oksennustaudissa.
Että jep jep!
10: Mmm joo. Eli koska itse helpolla, niin se oli sitten asenteesta kiinni?
Jep. Raskausmyrkytys? Väärä asenne. Invalidisoivat liitoskivut? Väärä asenne. Loputon pahoinvointi? No niin, tsemppaas nyt vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10: Mmm joo. Eli koska itse helpolla, niin se oli sitten asenteesta kiinni?
Jep. Raskausmyrkytys? Väärä asenne. Invalidisoivat liitoskivut? Väärä asenne. Loputon pahoinvointi? No niin, tsemppaas nyt vähän.
Ehkä toi 10 aattelee, et raskausmyrkytyskin on seurausta siitä, ettei itsestään huolehdi raskauden aikana.
Omalla kohdalla supistuksia, joihin määrättiin lepoa, mutta niin vain vauveli tuli etuajassa ulos. 10:n asenteella enemmän vain lenkille siis, kun eihän se raskaus oo sairaus. No ei ehkä olekaan, mut asenteella ei voi kyllä aina vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sitten kuulun näihin "onnekkaisiin"; koskaan ei ole ollut minkäänlaista gynekologista ongelmaa tai paljoa muutakaan, raskautta tuskin olisi ilman mahaa (joka jäi melko pieneksi) edes huomannut ja synnytys oli nopea ja helppo. En ole mikään laiheliini, mutta palauduin tosi nopeasti ennalleni synnytyksen jälkeen. Ei jäänyt löysää nahkaa tai arpia. Harrastin liikuntaa raskauden ajan ja kävin fyysisessä työssä, vauva syntyikin melkein heti kun äitiysloman aloitin, edellisenä päivänä olin tanssitunnilla. Noh, nyt olen yksinhuoltaja ihanalle rakkaalle refluksivauvalle, joka huusi ja roikkui tississä kiinni ensimmäiset elinkuukautensa, en käytännössä tehnyt muuta kun imetin ja kanniskelin huutavaa vauvaa. Olin aivan poikki henkisesti ja fyysisesti. Vieläkin hän on melko vaativa tapaus, toki on jo helpompaa. Eli elämä ottaa ja elämä antaa.
Mulla oli hirveä pahoinvointi noin viikolle 16 (5-10x päivässä oksennus) ja tämän jälkeen on ollut nyt (vko 20) todella järjetöntä selkäsärkyä, eli mulla ainakin on asenne täysin pepusta. ;)
Kävisin kyl kanssa mielelläni pomppimassa jumpissa ja lenkillä, jos joku ottaisi tuon kirveen alaselästäni pois.
No, ehkä synnytys ei sitten ole niin kivulias. (Buahahaa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:32"]
Mä taas olen kateellinen myös niille joilla on mitä tuskallisimman raskausoireet, sekä niille joille jämähtää raskaudesta pidemmäksikin aikaa kiloja vyötärölle, sekä niille joilla tulee pahoja repeämiä.
Olen kade koska he ovat sentään raskaana ja saavat lapsen.
Viimeset kuukaudet olen joka ilta rukoillut syvältä sydämestäni että tulkoon mitä tahansa kipuja, olkoon miten paha synnytys tai mitä tahansa - mutta mitä antaisinkaan jos saisin itsekin lapsen. Siinä jos missä täydellinen "palkinto". Sen asian edestä tekisin mitä tahansa.
[/quote]
Minä minä minä. Minä haluan lapsen! Minulla on oikeus!
Itse olen ollut varsin huonossa kunnossa raskausajat, mutta en kyllä ole jäänyt murehtimaan asiaa. Toisaalta voin aina imetysaikana hyvin, ajattelen, että olen voinut sitten nauttia vauvasta paremmin kuin sellaiset, joilla vauva valvottaa tai imetysika menee hormonaalisista syistä allapäin. Kannattaa olla kiitollinen siitä, mitä itsellä on hyvin. Kateus ei kannata. Elämä ei ole reilua, mutta useimmilla meistä menee joku asia hyvin, keskittykää siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukavinta on oksentaa jäätelöä.
-3 lasta
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:35"]
Ja vielä enemmän niille, jotka treenaavat säännöllisesti kroppaansa läpi raskauden, eivätkä repeä synnytyksessä ja ovat parin päivän kuluttua yhtä timmejä kuin ennen raskautta. Se on niin epistä!!
[/quote]
Mä olin kaikkea tuota, henkeä, hoikka, treenattu, hillittömät seksihalut eikä pahasta olosta tietoakaan.Lapseni kuoli synnytyksessä ja voi vittu että vihasin itseäni pitkän aikaa.. Koin syyllisyyttä no ihan kaikesta mutta mm turhamaisuudestani, liikkunnasta, kalliista raskausarpivoiteista, lastentarvikkeista ja äitiysvaatteita. Seuravissa raskauksissa en liikkunut pätkääkään ja rasvasin silloin kun muistin. Söin miten huvitti ja keräsin kiloja tuplamäärän esikoiseen verrattuna jotka kylläkin karistin pian syntymän jälkeen ihan helposti.
Toisinsanoen.. Älä tuhlaa energiaasi kateuteen vaan ole onnellinen siitä mitä sinulla on! Nauti sillä mikään ei ole itsestäänselvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä :( Rv10 ja olen nyt kolmatta viikkoa sairauslomalla ankaran pahoinvoinnin takia :( Oksennan päivässä n. 4-10 kertaa, eikä mikään tunnu pysyvän sisällä :(((((( Ei tietoakaan, että jaksaisin edes lähteä ulos, saati lenkkeillä!
Että, joilla :) hassun näköinen ilmaus
Mä taas olen kateellinen myös niille joilla on mitä tuskallisimman raskausoireet, sekä niille joille jämähtää raskaudesta pidemmäksikin aikaa kiloja vyötärölle, sekä niille joilla tulee pahoja repeämiä.
Olen kade koska he ovat sentään raskaana ja saavat lapsen.
Viimeset kuukaudet olen joka ilta rukoillut syvältä sydämestäni että tulkoon mitä tahansa kipuja, olkoon miten paha synnytys tai mitä tahansa - mutta mitä antaisinkaan jos saisin itsekin lapsen. Siinä jos missä täydellinen "palkinto". Sen asian edestä tekisin mitä tahansa.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:32"]
Mä taas olen kateellinen myös niille joilla on mitä tuskallisimman raskausoireet, sekä niille joille jämähtää raskaudesta pidemmäksikin aikaa kiloja vyötärölle, sekä niille joilla tulee pahoja repeämiä.
Olen kade koska he ovat sentään raskaana ja saavat lapsen.
Viimeset kuukaudet olen joka ilta rukoillut syvältä sydämestäni että tulkoon mitä tahansa kipuja, olkoon miten paha synnytys tai mitä tahansa - mutta mitä antaisinkaan jos saisin itsekin lapsen. Siinä jos missä täydellinen "palkinto". Sen asian edestä tekisin mitä tahansa.
[/quote]
tää on näitä vakio uhoamisia, joita lapsettomat esittää. Sitten kun viimein raskaudutaan, on toinen ääni kellossa. Silloin nimenomaa heillä ei saisi olla mitään vaivaa, koska joutuivat niin pitkään raskautta odottamaan.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:37"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:32"]
Mä taas olen kateellinen myös niille joilla on mitä tuskallisimman raskausoireet, sekä niille joille jämähtää raskaudesta pidemmäksikin aikaa kiloja vyötärölle, sekä niille joilla tulee pahoja repeämiä.
Olen kade koska he ovat sentään raskaana ja saavat lapsen.
Viimeset kuukaudet olen joka ilta rukoillut syvältä sydämestäni että tulkoon mitä tahansa kipuja, olkoon miten paha synnytys tai mitä tahansa - mutta mitä antaisinkaan jos saisin itsekin lapsen. Siinä jos missä täydellinen "palkinto". Sen asian edestä tekisin mitä tahansa.
[/quote]
tää on näitä vakio uhoamisia, joita lapsettomat esittää. Sitten kun viimein raskaudutaan, on toinen ääni kellossa. Silloin nimenomaa heillä ei saisi olla mitään vaivaa, koska joutuivat niin pitkään raskautta odottamaan.
[/quote]
Noh, sitä odotellessa miten käy. Ite tiedän sydämessäni etten uhoa. Olisin valmis kärsimyksiin jos vain raskautuisin ja saisin sen pienen ihmeen. Lapsi korvaa olemassa olollaan kaiken.
No hei, täällä yksi rv 30 ilman mitään merkittäviä raskausoireita tähän saakka. :) Treenaan edelleen päivittäin ja koen olevani todella hehkeä ja elämäni kunnossa. Olen pysynyt entisissä mitoissani pientä mahaani lukuunottamatta. Saan jatkuvasti ihmettelyjä siitä, miten olen edelleen näin pieni ja "normaalin" näköinen. :)