Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko teillä resilienssiä?
08.09.2020 |
Onko teillä resilienssiä ja miten se ilmenee elämässänne? Tiedättekö miten se on teille kehittynyt?
Minulla sitä ei tunnut olevan yhtään. Masennun kaikista pienistä vastoinkäymisistä ja mietin, että jos joku suurempi katastrofi tapahtuisi, en välittäisi enää elää. En oikein edes ymmärrä miksi joku haluaisi elää, jos kaikki mitä on rakastanut on otettu pois ja elämänlaatu on surkea.
Kommentit (38)
Aina ollut luonnostaan paljon. En ole koskaan ollut menneen muistelija enkä tulevan murehtija, joten toivun ikävistä asioista aika lailla heti jaloilleni kun akuutti kipu, hätä, suru tms on ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sopeudun yleensä kaikkeen. Yritän ihan tietoisesti tunnistaa ja vaientaa muutosvastarintaa itsessäni, koska se tekee kaikesta vaikeampaa kun kaikki koko ajan kuitenkin muuttuu. Että ehkäpä minulla on tai sitten elän ylipäätään vähän kevyesti elämän pinnalla enkä uskalla kiinnittyä mihinkään.
On kyllä. Jälkeenpäin sitä on ihmetellyt miten tuostakin on selvinnyt.
On meillä, ei tykätty, sitkeetä oli. Kalalastut ja villipesto oli parempia.
On. Tilapäiset mielialani heittelevät kyllä paljon ja olen tunneihminen ja herkkä. Lisäksi stressinsietokykyni on heikko arjessa.
Resilienssiä silti löytyy paljon, olen sitkeä, enkä luovuta liian herkästi, vaikka olen iän myötä oppinut olemaan lyömättä päätä seinään turhaan.
Ehkä se vaikuttaa, että sopeudun uusiin tilanteisiin nopeasti. Esimerkiksi vaikka stressaan paljon koronasta, niin ei ole mitään vaikeuksia noudattaa varovaisuutta ja ohjeita, koska se nyt vaan on järkevää tässä tilanteessa. Ja yritän aina katsoa pidemmälle tulevaisuuteen, että tämä jakso on tilapäinen ja ohimenevä, sitten tulee rokotus ja helpottaa.
Eli auttaisiko resilienssin kehittämisessä tuollainen pidemmän aikakänteen kehittäminen? Ei miettisi vain tätä hetkeä, vaan useamman vuoden perspektiivillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On. Tilapäiset mielialani heittelevät kyllä paljon ja olen tunneihminen ja herkkä. Lisäksi stressinsietokykyni on heikko arjessa.
Resilienssiä silti löytyy paljon, olen sitkeä, enkä luovuta liian herkästi, vaikka olen iän myötä oppinut olemaan lyömättä päätä seinään turhaan.
Ehkä se vaikuttaa, että sopeudun uusiin tilanteisiin nopeasti. Esimerkiksi vaikka stressaan paljon koronasta, niin ei ole mitään vaikeuksia noudattaa varovaisuutta ja ohjeita, koska se nyt vaan on järkevää tässä tilanteessa. Ja yritän aina katsoa pidemmälle tulevaisuuteen, että tämä jakso on tilapäinen ja ohimenevä, sitten tulee rokotus ja helpottaa.
Eli auttaisiko resilienssin kehittämisessä tuollainen pidemmän aikakänteen kehittäminen? Ei miettisi vain tätä hetkeä, vaan useamman vuoden perspektiivillä.
En usko pidemmän aikajänteen kehittämiseen. Mä katson elämää sadan vuoden päähän ja tiedän, että olen jo silloin kadonnut ihmisten ja yhteiskunnan muistista. Miksi siis nähdä vaivaa, kun ei minulla ole kuitenkaan mitään merkitystä. Tai miksi selviytyä, kun lopputulos on sadan vuoden päästä ihan sama? Ehkä mulla vaan on liian pitkä aikajänne... :D
ap
Minussa ei ole replitienssejä tipan vertaa ..
Zinc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Tilapäiset mielialani heittelevät kyllä paljon ja olen tunneihminen ja herkkä. Lisäksi stressinsietokykyni on heikko arjessa.
Resilienssiä silti löytyy paljon, olen sitkeä, enkä luovuta liian herkästi, vaikka olen iän myötä oppinut olemaan lyömättä päätä seinään turhaan.
Ehkä se vaikuttaa, että sopeudun uusiin tilanteisiin nopeasti. Esimerkiksi vaikka stressaan paljon koronasta, niin ei ole mitään vaikeuksia noudattaa varovaisuutta ja ohjeita, koska se nyt vaan on järkevää tässä tilanteessa. Ja yritän aina katsoa pidemmälle tulevaisuuteen, että tämä jakso on tilapäinen ja ohimenevä, sitten tulee rokotus ja helpottaa.
Eli auttaisiko resilienssin kehittämisessä tuollainen pidemmän aikakänteen kehittäminen? Ei miettisi vain tätä hetkeä, vaan useamman vuoden perspektiivillä.
En usko pidemmän aikajänteen kehittämiseen. Mä katson elämää sadan vuoden päähän ja tiedän, että olen jo silloin kadonnut ihmisten ja yhteiskunnan muistista. Miksi siis nähdä vaivaa, kun ei minulla ole kuitenkaan mitään merkitystä. Tai miksi selviytyä, kun lopputulos on sadan vuoden päästä ihan sama? Ehkä mulla vaan on liian pitkä aikajänne... :D
ap
Mulle on tullut sama. Miksi kehittyä, kun kupsahtaa kuitenkin ja kaikki kehitys menee hukkaan.
Zinc
Kehittyy siis sen minkä luonnostaan kehittyy, eikä näe mitään vaivaa, kun se on turhaa.
Zinc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä. Montako metriä laitetaan?
Vierailija kirjoitti:
On. Tilapäiset mielialani heittelevät kyllä paljon ja olen tunneihminen ja herkkä. Lisäksi stressinsietokykyni on heikko arjessa.
Resilienssiä silti löytyy paljon, olen sitkeä, enkä luovuta liian herkästi, vaikka olen iän myötä oppinut olemaan lyömättä päätä seinään turhaan.
Mielenkiintoista. Itselläni mielialat eivät todellakaan heittele, olen hyvin tasainen ja tasapainoinen ihminen ja siedän hyvin stressiä. "This too shall pass." Mutta en myöskään ole mitenkään ääreissitkeä, olen huomannut että resielienssiäni suorastaan edesauttaa kykyni antaa periksi. En tietenkään ihmissuhteissa anna herkästi periksi, enkä muutenkaan tilanteissa, joihin liittyy muita ihmisiä (työkuviot ym.), mutta omissa asioissani luovuttaminen on usein todella tyydyttävää. Miksi tehdä tänään jotain, minkä voisi huomennakin jättää tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan. Luovutan heti pienenkin epäonnen osuessa kohdalle.
Ap kuulostaa ulkoapäinohjautuvalta, ehkä se aikaansaa tuon. En tiedä, onko mahdollista muuttua sisältäpäinohjautuvaksi, jos ri ole sellaiseksi kasvanut. Ehkä terapian avulla? Se voi olla se ratkaideva juttu tuossa. Jos termit ovat vieraat, googlaa.
Ja lue sellainen vanha tenttikirja kuin Suomalainen elämä. Siinä alalysoidaan erilaisia elämänkertakategorioita. Varoittava esimerkki, ettet päädy lopputulokseen Kurja ja onneton elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on, mutta vaimolla ei lainkaan. Menee pitkin seiniä jos vaikka naapuri satttuu kattomaan sitä naama näkkärillä...
Vierailija kirjoitti:
resielienssiäni suorastaan edesauttaa kykyni antaa periksi. En tietenkään ihmissuhteissa anna herkästi periksi, enkä muutenkaan tilanteissa, joihin liittyy muita ihmisiä (työkuviot ym.), mutta omissa asioissani luovuttaminen on usein todella tyydyttävää. Miksi tehdä tänään jotain, minkä voisi huomennakin jättää tekemättä.
Siis hetkinen? Mielestäsi sinulla on resilienssiä, koska annat periksi ja luovutat?
Mitä sinusta resilienssi tarkoittaa?
Ei ole. Aina tekee mieli luovuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Sopeudun yleensä kaikkeen. Yritän ihan tietoisesti tunnistaa ja vaientaa muutosvastarintaa itsessäni, koska se tekee kaikesta vaikeampaa kun kaikki koko ajan kuitenkin muuttuu. Että ehkäpä minulla on tai sitten elän ylipäätään vähän kevyesti elämän pinnalla enkä uskalla kiinnittyä mihinkään.
Hauskaa, miten ihmiset näkevät asiat niin eri tavoin. Minäkin elän noin, mutta olen nimenomaan mielestäni luovuttaja, eikä resilienssiä ole ollenkaan.
Nr. 13
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
resielienssiäni suorastaan edesauttaa kykyni antaa periksi. En tietenkään ihmissuhteissa anna herkästi periksi, enkä muutenkaan tilanteissa, joihin liittyy muita ihmisiä (työkuviot ym.), mutta omissa asioissani luovuttaminen on usein todella tyydyttävää. Miksi tehdä tänään jotain, minkä voisi huomennakin jättää tekemättä.
Siis hetkinen? Mielestäsi sinulla on resilienssiä, koska annat periksi ja luovutat?
Mitä sinusta resilienssi tarkoittaa?
Siinäpä se. Joskus on viisaampaa luovuttaa.
Mutta onko kyse viisaudesta.
Zinc
Esim. jos aliexpressiltä ei saa rahojaan takaisin lienee viisaampi luovuttaa ja jättää tilaamatta ..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
resielienssiäni suorastaan edesauttaa kykyni antaa periksi. En tietenkään ihmissuhteissa anna herkästi periksi, enkä muutenkaan tilanteissa, joihin liittyy muita ihmisiä (työkuviot ym.), mutta omissa asioissani luovuttaminen on usein todella tyydyttävää. Miksi tehdä tänään jotain, minkä voisi huomennakin jättää tekemättä.
Siis hetkinen? Mielestäsi sinulla on resilienssiä, koska annat periksi ja luovutat?
Mitä sinusta resilienssi tarkoittaa?
Kuten sanoin, en luovuta muihin liittyvissä asioissa. Omaa sopeutumiskykyäni esim. koronamuutosten aikana on helpottanut, kun en takerru jääräpäisesti ajatukseen, että asioiden on pysyttävä sellaisina kuin ne ovat juuri nyt, vaan annan niiden muuttua, niin oma pää pysyy kasassa.
Alue: Aihe vapaa
Aika helppoa, en ota elämää henkilökohtaisesti. Seurailen kaikessa rauhassa sivusta ja ymmärrän, että en voi suurimmalle osalle asioista mitään. Voin kuitenkin itse päättää asenteeni niitä asioita kohtaan ja jättää tunnekuohut sikseen. Rakentavasti vaan.