Miehen katkeruus

Ota siltä netti pois. Taitaa hengata liikaa tällä palstalla lukemassa uulien lompakkoloisjuttuja. Tai vielä pahempaa - kirjoittelee niitä itse tänne.

Mies ei ole tyytyväinen suhteeseen ja miettii muitakin vaihtoehtoja.

Ei tuossa vaiheessa suhdetta mitään vanhoja pettymyksiä käsitellä enää, tekosyitä.

Vierailija kirjoitti:

Mies ei ole tyytyväinen suhteeseen ja miettii muitakin vaihtoehtoja.

Ei tuossa vaiheessa suhdetta mitään vanhoja pettymyksiä käsitellä enää, tekosyitä.

No mies aktiivisesti itse ehdottaa yhteemuuttoa ja lapsen saamista, mutta en mä ala muuttamaan toisen omistamaan asuntoon. Ap

Feminismin kääntöpuoli. Olkaa nyt sitten itsenäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Feminismin kääntöpuoli. Olkaa nyt sitten itsenäisiä.

No niin, nyt se ap:n ukko tuli palstalle ruikuttamaan.

Mitä mies on sanonut kun olet ottanut asian nätisti mutta suorasukaisesti puheeksi?

 

Sitä näissä aloituksissa aina ihmettelen, eikö näistä asioista ole JO keskusteltu kotona ennen kuin kysytään täältä neuvoa?? Eikö ihmiset puhu oikeista asioista ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Feminismin kääntöpuoli. Olkaa nyt sitten itsenäisiä.

Olen ja voin olla jatkossakin, jos ei miehestä tasa-arvoiseen suhteeseen ole. Mieluummin kuitenkin jakaisin elämäni toisen kanssa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies on sanonut kun olet ottanut asian nätisti mutta suorasukaisesti puheeksi?

 

Sitä näissä aloituksissa aina ihmettelen, eikö näistä asioista ole JO keskusteltu kotona ennen kuin kysytään täältä neuvoa?? Eikö ihmiset puhu oikeista asioista ollenkaan?

On puhuttu ja niistä on tullut riita (jolloin se katkeruus ja pelot on tulleet esiin selkeinä). Rauhoituttuaan on pyytyänyt anteeksi, mutta sitten taas riidellessä taas samat jutut. - ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies ei ole tyytyväinen suhteeseen ja miettii muitakin vaihtoehtoja.

Ei tuossa vaiheessa suhdetta mitään vanhoja pettymyksiä käsitellä enää, tekosyitä.

No mies aktiivisesti itse ehdottaa yhteemuuttoa ja lapsen saamista, mutta en mä ala muuttamaan toisen omistamaan asuntoon. Ap

Eli yrittää saada sinut kiireesti nalkkiin. Ja sitten hyökkäykset alkavat toden teolla.

Niin? Normaalia itsesuojeluvaistoa. Katos se on aika yleistä että ensin mennään naimisiin ja sitten eukko vie rahat.

Päätä se. Jätin itse tuon samaisen miehen 3 vuotta sitten. Luenet saanut jämöni. Tuo mirs ei tule muuttumaan juopon isösuhteensa vuoksi. Ikuinen katkeruus ja lopulta sinä saat olla syypää kaikkeen pahaan oloon. Mutta omapa on valintasi jos olet ns lähäririippuvainen.

"Alkoi taas tekemään mieli.." LoL

Miehen vinoutunut seksuaalisuuden korostaminen, mutta vain etäältä sairaalloista. Haluatko tuhlata elämäsi lassukkaan.

NO EI. ;)

Juu ei kiitos.

Mies voi fantasioida perheestä, mutta ei kestä vastuuta. Lopulta sairas mustasukkaisuus ja kontrollintarve ja vaikkapa perhesurma, kun asiat eivät mene kässärin mukaan. Välttäisin. Ihminen, joka ei osaa luottaa toiseen ihmiseen ei ole parisuhdematskua. Näin se vaan on.

Katkeruus on myrkkyä. Pilaa ihan kaiken. Pahinta on että se kohdistuu sinuun vaikka sinussa ei ole mitään syytä. Jos mies ei kolmen vuoden jälkeen luota sinuun, hän ei luota ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Niin? Normaalia itsesuojeluvaistoa. Katos se on aika yleistä että ensin mennään naimisiin ja sitten eukko vie rahat.

Avioehtokin on keksitty. Itsekin sen haluaisin. Mutta miehellä taitaa juuri olla tuollainen vanhanaikainen asenne, pahoin pelkään. Ap

Kokemuksesta voin sanoa että miehesi haluaa olla itse harjanvarressa, ja luulee että näin pystyy kontrolloimaan elämäänsä, johon myös teidän suhde liittyy. Hänellä on siis illuusio siitä että et voi "viedä hänen rahojaan" mikäli hän pitää niistä kynsin hampain kiinni. Voihan sitä keskustella illat pitkät ja koittaa kääntää miehen päätä, mutta itse turvautuisin lyhyeen monologiin, jonka jälkeen toteaisin että tämä suhde tällaisena ei ole minua varten. Mun mies, silloin kun puhuttiin yhteenmuutosta, oli vastahankaan, että "meillähän on hyvä näin". Sanoin että on hyvä joo, mutta kun nyt joudun pakkotilanteessa kuitenkin muuttaa tästä vuokrakaksiostani, niin jos muutan toiseen vuokrakaksioon, en lähde sieltä sitten sillä miehen valitsemalla hetkellä "hetken päästä" hänen kanssaan yhteen muuttamaan, ett äse on sitten siinä, ja minä asun siinä kaksiossani luultavasti vuosia. Mies oli katsos ajatellut että n. vuoden päästä voitaisiin ehkä muuttaa yhteen. Sanoin että vuosi on 365 päivää, enkä lähde etsimään ja vvaihtamaan kovalla vaivalla asuntoa sen takia että mies tarvitsee vielä nuo 365 päivää tietääkseen haluaako muuttaa kanssani vai ei, että antaa sitten olla..

Sama koski sormusten ostamista. Ei tarvitse mitään rinkulaa merkiksi rakkaudestaan. Epäilin ääneen että mies on varmaan hieman yksinkertainen, jos kuvittelee että rinkula olisi rakkauden merkki, ja muutoin rakkautta ei olsii. Samaan syssyyn tuli tietysti naimisiinmeno puheeksi, ja mies totesi olleensa jo naimisissa kerran, joten tietää mitä se on. Tuosta tuli minulla sanomista, ja totesin että jos kerran kanssani yhdessä oleminen on sitä samaa mitä muidenkin kanssa, niin sitten saa olla puolestani. Ollaan asuttu yhdessä nyt 4 vuotta. Mies on vonkunut naimisiin, mutta en ole itse ollut enää halukas. 

Mies tietä kyllä että olen menossa elämässäni naimisiin. Jossain välissä. Hänelle tekee ihan hyvää vuorostaan itse nyt vähän olla varpaillaan, ja haluta itse olal se kenen kanssa naimisiin menen.

Mitä te näiden pelokkaiden suomalaismiesten kanssa viitsitte vääntää. Ottakaa ulkkari ja vuoden päästä olette naimisissa, äitejä ja asuntovelallisia yhdessä miehenne kanssa ilman mitään säälittäviä ehtoja. 

Viet hänen rahansa? Kuulostaa todella oudolta, jos on perhettä tarkoitus perustaa. Meillä rahat on aina olleet yhteisiä. Samanlainen näkemys rahankäytöstä on tärkeää yhteiselämässä, joten siitä kannattaisi keskustella mitä mies tuolla rahojen viemisellä oikein tarkoittaa. Monet elävät suhteissa, jossa naisen rahat menevät lapsiin ja ruokaan, kun mies pitää kiinni omista rahoistaan tiukasti. Itselläni kyllä loppuisi tuollaiseen ymmärrys, pihiys on yhtä huono piirre miehessä kuin leväperäisyyskin rahankäytössä. Ellei rahankäyttö ole samanlaista, on se suhteelle huono ennusmerkki.

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksesta voin sanoa että miehesi haluaa olla itse harjanvarressa, ja luulee että näin pystyy kontrolloimaan elämäänsä, johon myös teidän suhde liittyy. Hänellä on siis illuusio siitä että et voi "viedä hänen rahojaan" mikäli hän pitää niistä kynsin hampain kiinni. Voihan sitä keskustella illat pitkät ja koittaa kääntää miehen päätä, mutta itse turvautuisin lyhyeen monologiin, jonka jälkeen toteaisin että tämä suhde tällaisena ei ole minua varten. Mun mies, silloin kun puhuttiin yhteenmuutosta, oli vastahankaan, että "meillähän on hyvä näin". Sanoin että on hyvä joo, mutta kun nyt joudun pakkotilanteessa kuitenkin muuttaa tästä vuokrakaksiostani, niin jos muutan toiseen vuokrakaksioon, en lähde sieltä sitten sillä miehen valitsemalla hetkellä "hetken päästä" hänen kanssaan yhteen muuttamaan, ett äse on sitten siinä, ja minä asun siinä kaksiossani luultavasti vuosia. Mies oli katsos ajatellut että n. vuoden päästä voitaisiin ehkä muuttaa yhteen. Sanoin että vuosi on 365 päivää, enkä lähde etsimään ja vvaihtamaan kovalla vaivalla asuntoa sen takia että mies tarvitsee vielä nuo 365 päivää tietääkseen haluaako muuttaa kanssani vai ei, että antaa sitten olla..

Sama koski sormusten ostamista. Ei tarvitse mitään rinkulaa merkiksi rakkaudestaan. Epäilin ääneen että mies on varmaan hieman yksinkertainen, jos kuvittelee että rinkula olisi rakkauden merkki, ja muutoin rakkautta ei olsii. Samaan syssyyn tuli tietysti naimisiinmeno puheeksi, ja mies totesi olleensa jo naimisissa kerran, joten tietää mitä se on. Tuosta tuli minulla sanomista, ja totesin että jos kerran kanssani yhdessä oleminen on sitä samaa mitä muidenkin kanssa, niin sitten saa olla puolestani. Ollaan asuttu yhdessä nyt 4 vuotta. Mies on vonkunut naimisiin, mutta en ole itse ollut enää halukas. 

Mies tietä kyllä että olen menossa elämässäni naimisiin. Jossain välissä. Hänelle tekee ihan hyvää vuorostaan itse nyt vähän olla varpaillaan, ja haluta itse olal se kenen kanssa naimisiin menen.

Go girl! Olisipa muillakin ihmisillä tämmöinen selkäranka. Säästyttäisiin monilta ongelmilta ja sydänsuruilta, kun kommunikointi on noin suoraa ja selkeää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Normaalia itsesuojeluvaistoa. Katos se on aika yleistä että ensin mennään naimisiin ja sitten eukko vie rahat.

Avioehtokin on keksitty. Itsekin sen haluaisin. Mutta miehellä taitaa juuri olla tuollainen vanhanaikainen asenne, pahoin pelkään. Ap

Useimmiten kun mies sanoo (en tarkoita kaikkia naisia) että tehdään avioehto niin siinä vaiheessa eukko lähtee kun huomaakin ettei saa mitään. Lähdön syyksi sanoo ”luottamuksen puute”.

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksesta voin sanoa että miehesi haluaa olla itse harjanvarressa, ja luulee että näin pystyy kontrolloimaan elämäänsä, johon myös teidän suhde liittyy. Hänellä on siis illuusio siitä että et voi "viedä hänen rahojaan" mikäli hän pitää niistä kynsin hampain kiinni. Voihan sitä keskustella illat pitkät ja koittaa kääntää miehen päätä, mutta itse turvautuisin lyhyeen monologiin, jonka jälkeen toteaisin että tämä suhde tällaisena ei ole minua varten. Mun mies, silloin kun puhuttiin yhteenmuutosta, oli vastahankaan, että "meillähän on hyvä näin". Sanoin että on hyvä joo, mutta kun nyt joudun pakkotilanteessa kuitenkin muuttaa tästä vuokrakaksiostani, niin jos muutan toiseen vuokrakaksioon, en lähde sieltä sitten sillä miehen valitsemalla hetkellä "hetken päästä" hänen kanssaan yhteen muuttamaan, ett äse on sitten siinä, ja minä asun siinä kaksiossani luultavasti vuosia. Mies oli katsos ajatellut että n. vuoden päästä voitaisiin ehkä muuttaa yhteen. Sanoin että vuosi on 365 päivää, enkä lähde etsimään ja vvaihtamaan kovalla vaivalla asuntoa sen takia että mies tarvitsee vielä nuo 365 päivää tietääkseen haluaako muuttaa kanssani vai ei, että antaa sitten olla..

Sama koski sormusten ostamista. Ei tarvitse mitään rinkulaa merkiksi rakkaudestaan. Epäilin ääneen että mies on varmaan hieman yksinkertainen, jos kuvittelee että rinkula olisi rakkauden merkki, ja muutoin rakkautta ei olsii. Samaan syssyyn tuli tietysti naimisiinmeno puheeksi, ja mies totesi olleensa jo naimisissa kerran, joten tietää mitä se on. Tuosta tuli minulla sanomista, ja totesin että jos kerran kanssani yhdessä oleminen on sitä samaa mitä muidenkin kanssa, niin sitten saa olla puolestani. Ollaan asuttu yhdessä nyt 4 vuotta. Mies on vonkunut naimisiin, mutta en ole itse ollut enää halukas. 

Mies tietä kyllä että olen menossa elämässäni naimisiin. Jossain välissä. Hänelle tekee ihan hyvää vuorostaan itse nyt vähän olla varpaillaan, ja haluta itse olal se kenen kanssa naimisiin menen.

Molemmilla tai ainakin sinulla taitaa olla luottamuspulaa ja valtapelailua, ei oikein hyvältä kuulosta tuo miehen pitäminen varpaillaan. Monesti suhteet pilataan ihan itse pelkojen ja epävarmuuksien takia.