Kaipaisin enemmän läheisyyttä mieheltäni kun emme ole nähneet moneen päivään

Mies on kiltti ja läheisyys kuuluu meidän suhteeseemme. Meillä menee hyvin. Mies huomioi ja on mukava ja hauska ja olemme alusta asti olleet todella rakastuneita ja onnellisia.

Olin reissussa ja emme ole nähneet 4 päivään.
Mies laittanut minulle viestejä sydämien kera kun olin reissussa.
Kun tulin kotiin, hän jutteli ihan normaalisti ja iloisesti.
Olen varmaan jotenkin hankala tyyppi kun mielelni oli illalla apea ja harmistunut.
Minulla oli ikävä miestä ja olen edelleen häneen ” aivan rakastunut”.
Olisin toivonut enemmön sitä että ollaan sohvalla lähekkäin, halaillaan ja pussaillaan.
Olen itse läheisyyden kipeämpi selvästi, ns enemmän kiehnäön vieressä ja suukottelen. Mies saattaa antaa pari pusua nopeaa ja kaivaa taas puhelimen käteensä ja selaa sitä.
Kysyin eikö sulla ollut mua lainkaan ikävä, sillain virnuillen kysyin.
Mies sanoo että on tottakait ollut kokoajan.. miksi tämä ei näy missään? Se että oli ikvävä.
Huomautin asiasta ja kysyin, jaksoi sitten halailla ja pussailla pari sekuntia, mutta ei lainkaan käyttäydy ”romanttisesti”. , että oma aloitteisesti rutistaisi lähelle ja silittelisi.
Tämä on tosi noloa ja hävettää olla harmissaan tästä, saan nyt palstalla varmasti haukut miten hankala olen
En ole aina tällainen, vaan nyt oli ikävä ja olen huomannut että kuulautiskierrosta johtuen oloni on joskus rakastuneempi ja romanttisempi, josksu taas ”arkinen” ihan ok perus fiilis.

Rakastellessamme olisin kaivannut nimenomaan rakasteluA äsken..
Mies ei katsonut silmiin eikä tunne ollut intiimi, läheinen, lämmin..
Vaan enempi semmoinen ”pano meininki”.
On jotenkis apea olo
Onko kellään ollut samanlaisia fiiliksiä suhteessa?
Olenko nipo joka vaivaa päätään turhaan?