Lue keskustelun säännöt.
"Raskaus ei ole mikään tekosyy jäädä sohvalle makaamaan"
18.10.2013 |
Mutta entä sitten, kun treeni ei kulje ja oksettaa koko ajan? Jumpassa käyminen ei tunnu kivalta. Pitääkö se paha olo vain kestää, kuuluuko se tuohon filosofiaan?
Kommentit (24)
Minäkin halusin olla reipas äiti enkä valittaa.
Alkuraskaudesta kun sattui, niin jatkoin vaan kun toiset paheksuen kummeksui, ettei raskaus ole sairaus. Loppuraskaudesta (josta ei tullut täysaikaista) menin kerran neuvolaan sanomaan, ettei lapsi liiku. Sain haukut siitä että olen typerä ensisynnyttäjä. Kätilön piti ilmaista tuohtumustaan kauppareissulla ulkopuolisillekin.
Lapsi meinasi kuolla, lievä vamma jäi. Omaan kuntoutumiseeni meni vuosia.
Ikävät kommentit eivät päättyneet siihen. Joitakin (ei perheeseen kuuluvia) harmittaa edelleen, etten osannut hoitaa hommaa oikein. Ei olis kuulemma tullut ongelmia, jos olisin osannut olla oikein. Onneksi edes keskussairaalassa näkivät asiat toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole raskaana, mutta makaan sohvalla milloin mua huvittaa ja usein huvittaakin.
Soisin kaikkien muistavan että raskaus ei tee naisesta mitään yhteiskunnan yhteistä omaisuutta, jonka tekemisiin ja tekemättä jättämisiin jokaisella on oikeus puuttua. Se on ihan se sama nainen siinä, sillä on edelleen itsemääräämisoikeus.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 22:22"]
Mä makaan sohvalla aina kun mahdollista. Yhen kerran oon ollu raskaanakin.
[/quote]
Heh :D