Kerroin kavereille meneväni naimisiin poikaystäväni kanssa..

Itsellä on vaikeuksia antaa onnitteluja, koska olen assburgeri. Voi olla et olet ikävä kyllä kerännyt samanlaisia kyrpiä ympärillesi. Naimisiinmeno voi myös olla heidän mielestään huono asia ihan yleisesti. Tietty he voivat kokea sinut ärsyttäväksi jostain syystä. Kysy heiltä vaan suoraan, ni ei tarvii pähkäillä. Facebookin kautta luulis riittävän.

onpa lapsellista porukkaa! ei kuulosta ihan reilulta. kannattaa kostaa jotenkin, älä kutsu häihin, pidä häät ihan oikeiden kavereiden ja perheen kanssa.

Onnittelin kerran vuosia sitten silloista esimiestäni, joka kertoi olevansa menossa naimisiin lähitulevaisuudessa. Vastaukseksi sain raivokkaan sähähdyksen olla onnittelematta. Se tuottaa kuulemma huonoa onnea avioliitolle... Jaha. 

seuraavaksi joku niistä vetää herneen nenään kun kysyt jotain muuta kaasoksi. onko tuossa porukssa joku ketä pyydät?

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 10:21"]

onpa lapsellista porukkaa! ei kuulosta ihan reilulta. kannattaa kostaa jotenkin, älä kutsu häihin, pidä häät ihan oikeiden kavereiden ja perheen kanssa.

[/quote]

Ja kostaminenko ei sitten ole lapsellista..? ;) 

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 10:28"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 10:21"]

onpa lapsellista porukkaa! ei kuulosta ihan reilulta. kannattaa kostaa jotenkin, älä kutsu häihin, pidä häät ihan oikeiden kavereiden ja perheen kanssa.

[/quote]

Ja kostaminenko ei sitten ole lapsellista..? ;) 

[/quote]

Lapsellista tai ei, niin haluatko sinä naama norsunv....a olevia häihisi? 

Onpa outoja ja huonokäytöksisiä kavereita! Minä varmaan kysyisin asiasta suoraan, kun seuraavan kerran näette. Tyyliin: "Hei, pahoitin vähän mieleni kun ette edes yhtään onnitelleet, kun kerroin olevani menossa naimisiin. Miksi te suhtauduitte asiaan niin välinpitämättömästi?"

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 10:34"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 10:28"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 10:21"]

onpa lapsellista porukkaa! ei kuulosta ihan reilulta. kannattaa kostaa jotenkin, älä kutsu häihin, pidä häät ihan oikeiden kavereiden ja perheen kanssa.

[/quote]

Ja kostaminenko ei sitten ole lapsellista..? ;) 

[/quote]

Lapsellista tai ei, niin haluatko sinä naama norsunv....a olevia häihisi? 

[/quote]

En, mutta kyse ei ollutkaan siitä. 

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 16:14"]

he eivät vastanneet mitään! Ei siis yhtään mitään! vaihtoivat puheenaihetta! Keskustelu meni tyyliin

minä: ollaan tässä suunniteltu häitä ja ajateltiin pitää ne ensi kesänä, ollaan siis menty kihloihin :)

kaveri: aha. me ajateltiin mennä tässä joulun alla tallinnassa kaymään.

Ei nyt tarvi polvistua ja huudella hurraahuutoja mutta olis kiva jos joku onnittelis, no yks onnitteli mutta siinäpä se olikin. Yksi kaveri sanoi että heidän mielestään se on ihan turha instituutio. Vaikka ei itse menisikään naimisiin niin miksi pitää pahoittaa toisen mieli. Miksi niin moni kaveri ignoorasi koko jutun? En usko kateuttakaan koska hyvin kaikilla kavereillani menee, luullakseni onnellisissa suhteissa ovat.

Ihmeellistä!!

[/quote]

Todennäköistä on, että ne sinun kaverit eivät pidä siitä sinun miehestäsi. Eivät ole koskaan pitäneet ja niillä on hyvät syynsä, joita et suostu näkemään.

Mullakin on yksi sellainen ystävä, jonka miehestä ei kukaan pidä. Mies ei selvästikään ole ystävälle oikea, elää siivellä ja pönkittää omaa itetuntoaan lyttäämällä ystävää.

Valitettavasti tässä tapauksessa ystävä on niin kiinni miehessä, ettei hänelle saa järkeä puhuttua. Joten ollaan jouduttu valitsemaan tämän miehen sietäminen, kun ei onneksi sitä miestä nähdäkään kovin usein.

On me silti onniteltu heitä naimisiinmenon johdosta kohteliaisuuttamme, mutta oikeasti hiljaa toivottiin, että olisivat vielä eronneet. 

Minä aloin juuri vuosien sinkkuilun jälkeen seurustelemaan. Moni onniteli (mikä oli mielestäni vähän outoa), mutta yksi ystävistäni on suhtautunut asiaan jättämällä huomiotta. Keskustelut poikaystävästäni on hänen kanssaan on ollut samantasosia kun ap:llä, tyyliin: "olen tavannut ristoa viime aikoina tosi paljon, ollaan käyty siellä ja täällä ja on ollut tosi kivaa" "aijaa, pitää mennä, lapsi haluaa banaanin".

En rakkaasta ystävästä haluaisi ajatella mitään pahaa, mutta tuo välinpitämättömyys menee kyllä meidä osalta kateuden tai mustasukkaisuuden piikkiin. Tai sitten ystäväni on aina ajatellut minun olevan se, joka ei "varmasti saa ketään" ja jolla menee näin ollen huonommin kuin hänellä. Hänellä siis "viimeinen oljenkorsi" -suhde, huono itsetunto, masennusta ja roimasti ylipainoa, minä olen aina kaikkea muuta, mutta sitoutumiskammoinen.

Eli voisiko ap olla, että olet "saavuttanut" ystäväsi silmissä jotain, mistä hän (salaa) haaveilee?

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 10:40"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 10:34"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 10:28"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 10:21"]

onpa lapsellista porukkaa! ei kuulosta ihan reilulta. kannattaa kostaa jotenkin, älä kutsu häihin, pidä häät ihan oikeiden kavereiden ja perheen kanssa.

[/quote]

Ja kostaminenko ei sitten ole lapsellista..? ;) 

[/quote]

Lapsellista tai ei, niin haluatko sinä naama norsunv....a olevia häihisi? 

[/quote]

En, mutta kyse ei ollutkaan siitä. 

[/quote]

pohjimmiltaan kyse on todellakin siitä :)

Minä en pidä avioliittoa oikein minään, joten en tasan onnittele, en ainakaan vuotta etukäteen, jos sittenkään kun häät ovat. En kuulu kirkkoonkaan, ja avioliitto on vaan yhden sortin juridinen sopimus josta voi jollekin olla hyötyä, mutta mielestäni ei kuulu muille.

Kai ne tietävät se pettäneen ja kuitenkaan heillä ei ole pokkaa kertoa siitä sinulle.

Ei minun miehessä kyllä mitään sellaista ole mistä voisi olla "huolissaan", normaali, tosi kiltti mies, ei käy baareissa, kavereiden luona, harrastaakin vain minun kanssa, ollaan vähän "erakoiduttu" mitä nyt sitten joskus itse käyn kavereiden luona kylässä. Olen miettinyt että voisikohan se olla kateutta kun nyt kun tarkemmin mietin niin kavereiden miehet on aika itsenäisiä ja ovat paljon poissa kotoa, tosin ovat korkeasti koulutettuja ja minun mieheni ammattikoulun käynyt putkimies, mutta tosi hyväsydäminen. Joko säälivät tai kadehtivat, en tiedä.

Tuli niin kamalan paha mieli tuollaisesta vastaanotosta että en tiedä haluanko edes viettää hääpäivää heidän kanssaan kun tosiaan olisi tarkoitus että se olisi elämäni onnellisin päivä. Mies ehdotti jos otettaisiin vain molempien perheet mukaan ja mentäisiin naimisiin ulkomailla? Se olisi kyllä ihanan romanttista. Mitä olette mieltä, vai onko minulla velvollisuus kutsua kaveritkin?

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 13:53"]

Ei minun miehessä kyllä mitään sellaista ole mistä voisi olla "huolissaan", normaali, tosi kiltti mies, ei käy baareissa, kavereiden luona, harrastaakin vain minun kanssa, ollaan vähän "erakoiduttu" mitä nyt sitten joskus itse käyn kavereiden luona kylässä. Olen miettinyt että voisikohan se olla kateutta kun nyt kun tarkemmin mietin niin kavereiden miehet on aika itsenäisiä ja ovat paljon poissa kotoa, tosin ovat korkeasti koulutettuja ja minun mieheni ammattikoulun käynyt putkimies, mutta tosi hyväsydäminen. Joko säälivät tai kadehtivat, en tiedä.

Tuli niin kamalan paha mieli tuollaisesta vastaanotosta että en tiedä haluanko edes viettää hääpäivää heidän kanssaan kun tosiaan olisi tarkoitus että se olisi elämäni onnellisin päivä. Mies ehdotti jos otettaisiin vain molempien perheet mukaan ja mentäisiin naimisiin ulkomailla? Se olisi kyllä ihanan romanttista. Mitä olette mieltä, vai onko minulla velvollisuus kutsua kaveritkin?

[/quote]

t.ap

Vaihtoehtoja:

-kaverisi eivät tykkää miehestäsi jostain syystä

-kavereillesi avioliitto ei merkkaa mitään joten eivät jaksaneet asiasta kiinnostua

-oletko itse muistanut olla kiinnostunut kavereidesi asioista vai oletko viime vuodet omistautunut vain miehellesi

Itsellä on kokemusta kaikista näistä vaihtoehdoista.

anteeksi mutta nyt mielestäni neiti morsian hysterisoi siellä. Ymmärrän juuri ja juuri että harmittaa ystäväsi käytös , mutta elämäsi onnellisin päivä ei kyllä mene tämän ystäväsi takia pilalle... jos menee niin sitten pitää tuota prinsessa syndroomaa jo epäillä. Ai niin ja uskon että tämä on provo.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 13:54"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 13:53"]

Ei minun miehessä kyllä mitään sellaista ole mistä voisi olla "huolissaan", normaali, tosi kiltti mies, ei käy baareissa, kavereiden luona, harrastaakin vain minun kanssa, ollaan vähän "erakoiduttu" mitä nyt sitten joskus itse käyn kavereiden luona kylässä. Olen miettinyt että voisikohan se olla kateutta kun nyt kun tarkemmin mietin niin kavereiden miehet on aika itsenäisiä ja ovat paljon poissa kotoa, tosin ovat korkeasti koulutettuja ja minun mieheni ammattikoulun käynyt putkimies, mutta tosi hyväsydäminen. Joko säälivät tai kadehtivat, en tiedä.

Tuli niin kamalan paha mieli tuollaisesta vastaanotosta että en tiedä haluanko edes viettää hääpäivää heidän kanssaan kun tosiaan olisi tarkoitus että se olisi elämäni onnellisin päivä. Mies ehdotti jos otettaisiin vain molempien perheet mukaan ja mentäisiin naimisiin ulkomailla? Se olisi kyllä ihanan romanttista. Mitä olette mieltä, vai onko minulla velvollisuus kutsua kaveritkin?

[/quote]

t.ap

[/quote]

Eli meneekö tämä mahdollisesti näin: sinä käyt yksin kavereiden luona kylässä, teillä ei käy kukaan ja muut tuttavapiirinne ihmiset voivatkin käydä pariskuntina kylässä toisillaan? Onko myös tullut toistuvia tilanteita, joissa sinä olet kavereiden seurassa yksin ja kaikilla muilla, joilla yleensä on mies, on se mies mukana?  Siinä tapauksessa kyse on juuri siitä, että miehesi ja kavereidesi välillä on kitkaa, jota sinä et nyt suostu huomaamaan. Siksi sinua ei onnitella.

Naimisiin ulkomailla on hyvä idea! Vihkiäiset ovat teidän tilaisuutenne. Ei siinä tarvitse miettiä kavereita. Onneksi olkoon! :)

Moneskos kerta tuo sit oli?