En sopeudu elämään omakotitalossa
Ostimme miehen kanssa omakotitalon keväällä. Ensimmäinen kuukausi meni alkuhuumassa, mutta pian alkoi tympiä.
Tiedättehän. Pihanhoito, talonhuolto, pieni stressi koko ajan (muutimme suoraan vuokralta).
Pian syksy ja haravointi, talven koitoksista puhumattakaan. Töineen ja sähkölaskuineen.
Kutsukaa minua laiskaksi, voin sellainen olla, mutta kyllä se vuokra-asuntoelämä kerrostalossa oli paljon vaivattomampaa ja stressittömämpää.
Tiesin nämä asiat etukäteen, mutta jotenkin sitä romantisoi koko ideaa. Todellisuus on muuta toista kuin ruusuiset kuvitelmat, että ”kyllä se ruohonleikkuu on sitten kivaa ja kuntokin kasvaa”.
Kulttuurishokki? Pysyvä olotila? Miten teillä?
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpahan taas ruikuttamisen aiheet joillain. Antaisin mitä vain, että pääsisi asumaan omakotitalossa, pois betonikuutiohelvetistä.
Onpahan taas ruikuttamisen aiheet joillain. Rakastan asumista kerrostalossa.
Joo, ihania nämä naapurit, jotka popittavat niin että koko kämppä humisee, kännissä örveltävät ja normaali puhekin kuuluu naapuriin heittämällä. Koirat uli sevat, tupakansavu tulee sisälle, kusen lorinat kuuluvat läpi ja pahimmillaan naapureissa on väkivaltaisia häiriköitä ja narkomaaneja, jotka pöllivät kaiken mikä irtoaa. Ihan hemmetin siistiä.
Tuollaiset naapurit kertovat enemmän sinusta (yleensä ongelmat tuppaavat kasaantumaan) kuin yleisesti kerrostaloelämästä; meillä kerrostalossa kasvaa ruusuja ovien pielissä, pihaan kannetaan puutarhakalusteet kesäisin, kukkaistutukset kukoistavat, naapuria tervehditään vastaantullessa eikä mistään kuulu mitään.
Logiikallasi teet uhrista syyllisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpahan taas ruikuttamisen aiheet joillain. Antaisin mitä vain, että pääsisi asumaan omakotitalossa, pois betonikuutiohelvetistä.
Onpahan taas ruikuttamisen aiheet joillain. Rakastan asumista kerrostalossa.
Joo, ihania nämä naapurit, jotka popittavat niin että koko kämppä humisee, kännissä örveltävät ja normaali puhekin kuuluu naapuriin heittämällä. Koirat uli sevat, tupakansavu tulee sisälle, kusen lorinat kuuluvat läpi ja pahimmillaan naapureissa on väkivaltaisia häiriköitä ja narkomaaneja, jotka pöllivät kaiken mikä irtoaa. Ihan hemmetin siistiä.
Tuollaiset naapurit kertovat enemmän sinusta (yleensä ongelmat tuppaavat kasaantumaan) kuin yleisesti kerrostaloelämästä; meillä kerrostalossa kasvaa ruusuja ovien pielissä, pihaan kannetaan puutarhakalusteet kesäisin, kukkaistutukset kukoistavat, naapuria tervehditään vastaantullessa eikä mistään kuulu mitään.
Logiikallasi teet uhrista syyllisen.
Kenenkään asiansa hoitavan ihmisen ei tarvitse asua nurkkien kanssa samassa talossa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa valitat?
Olisit ottanut selvää, millaista asuminen omakotitalossa on.
Tietoa on saatavilla vaikka miten paljon ja myös ns, vertaistukea.
On ihan oma valintasi kun muutit omakotitaloon, mitä helvettiä siitä täällä valitat
Ja ajatteletko yhtään kumppaniasi, etkö yhtään välitä siitä, että hän kuitenkin viihtyy paremmin ok:ssa jossa on koko ajan miehelle ajan tekemistä ja puuhaa ja eläminen ja olemine hänelle on tarkoituksellisempaa, kuin pelkkä laiskka oleilu kerrostalo asunnossa.
Harvempa mies nauttii pelkästä oleilusta ja siitä ettei ole yhtään mitään tekemistä kuin vain makailla sohvalla ja tuijotella telkkaria ja käydä silloin tällöin kävelyllä kumppanin kanssa.
Eikö teillä fanaattisilla omakotitaloasukkailla ole minkäänlaisia kodin ulkopuolisia menoja ja harrastuksia??? Kerrostaloasunnosta on tosi helppoa lähteä vaikka joka ilta jumppaan, teatteriin, elokuviin, kirjastoon, lenkille, pyöräilemään, uimaan, kavereita tapaamaan jne. Itse en ainakaan ehtisi ylläpitää omakotitaloa. Toisaalta en sellaista kyllä haluaisikaan.
Eihän se kaikille sovi. Me ollaan tykätty, tosin asuttiin ensin rivitalossa niin siellä sai esimakua. Meillä on ruohonleikkuuvuorot ja isompiin pihatöihin sovitaan etukäteen päivä, jolloin ne hoidetaan yhdessä. Meistä on molemmista kivaa puuhailla yhdessä, ei niin väliä sillä tekemisellä.
Vierailija kirjoitti:
Olin samassa tilanteessa, mies ehdottomasti halusi omakotitaloon ja minä ehdottomasti halusin asua kaupungissa. Tai noh, en ollut ainakaan vielä valmis muuttamaan. Ahdisti jo valmiiksi se jatkuva haravointi ja kolaaminen ja nyppiminen ja ruohonleikkuu, mutta mies lupasi hoitaa niistä suurimman osan, koska halusi niin kovasti muuttaa.
Muutimme, ja tehtiin miehen kanssa diili, että jos vielä 2 vuoden jälkeen haluan takaisin kaupunkiin, niin sitten muutetaan takaisin.
Ensimmäinen 6 kk oli aika shokki. Heti ekana talvena tuli aivan hirveästi lunta, ja koska mies oli remontissa loukannut sekä kätensä että jalkansa, jouduin minä tietenkin kolaamaan. 45 minuutin työmatkan jälkeen 1-1,5 tuntia kolaamista, et usko sitä kiroamisen määrää... Ajattelin, että juuri tätä EN halunnut. Minä halusin kotiin tullessa istua sohvalla, katsoa telkkaria, mennä lenkille - tehdä mitä tahansa HALUSIN tehdä, eikä sitä mitä oli pakko tehdä.
Sitä kolaamista kesti viikkokausia, kunnes lumentulo lakkasi, ja töistä päästessäni istuin takan ääreen ja mietin, että mitä sitä nyt tekisi, kun ei pääse kolaamaan. Olin ihan huomaamattani tottunut ja jopa tykästynyt niihin hommiin ja siihen puuhaan, jota omakotitalo vaatii.
Okt-asuminen ei sovi kaikille, mutta suosittelen antamaan sille mahdollisuuden. Shokki on aluksi aika iso. Meillä tulee juuri kaksi vuotta täyteen, emmekä ole muuttamassa takaisin betonikuutioon!
Tämä oli huvittava, hienoa että aloit kuitenkin viihtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihan voi laittaa sellaiseksi, ettei mitään hoitoa tarvitse. Ruohonleikurin voi hankkia sellaisen ajettavan. Tai sitten vaan kunttaa.
Noinhan sitä aina sanotaan, mutta se, että ihminen ei jaksa hoitaa, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että hän tykkäisi pihasta, joka on laattaa tai asfalttia tai edes sitä kunttaa. Minä sen sellaista haluaisi, vaan nurmikkoa, kukkia ja muuta ihanaa. Ja kun en pysty ketään palkkaamaan ok-taloni hoitajaksi, asun sitten mieluummin kerrostalossa.
Mutta kun me asutaankin oman rauhan ja tilan takia, ei kukkien...
Vierailija kirjoitti:
Ei omakotitaloa ainakaan jos on naapurit lähellä. Toki voi olla hyvä varkaiden varalla, että on uteliaita naapureita mutta itse pidän omasta rauhasta enkä yhtään halua seurustella työpäivän jälkeen. Ja omakotitalossa pitää aina tehdä jotain, minä haluan olla rauhassa tai harrastaa jotain - enkä haravoida, istuttaa, kastella tai kolata. Jos lähdetään loma-/työreissuun niin ”kiva” miettiä mitä talolle tapahtuu viikonlopun, viikon, parin viikon tai kuukauden tai neljän kuukauden aikana. Ei vaan ole mun juttu, nähty on.
Rivaria inhoan samasta syystä, naapurit. Pitää olla tekemisissä, en halua.
Minulle kodin pitää olla autio saari, jossa olen puolisoni kanssa kahdestaan.
En oikein ymmärrä miten rivarissa pitäisi olla naapureiden kanssa yhtään sen enempää tekemisissä kuin kerrostalossakaan? En minä ainakaan puhu seinänaapureilleni rivarissa koskaan mitään. Toki mukavia naapureita tervehdin ja niinpoispäin asumismuodosta riippumatta.
Voi, voi minulla on pitkän tien pätkä ja lumityöt on kauheinta kun aura heittää tienpäähän jäiset lohkareet.
Muuten omakotitalo on paras muoto asua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpahan taas ruikuttamisen aiheet joillain. Antaisin mitä vain, että pääsisi asumaan omakotitalossa, pois betonikuutiohelvetistä.
Onpahan taas ruikuttamisen aiheet joillain. Rakastan asumista kerrostalossa.
Joo, ihania nämä naapurit, jotka popittavat niin että koko kämppä humisee, kännissä örveltävät ja normaali puhekin kuuluu naapuriin heittämällä. Koirat uli sevat, tupakansavu tulee sisälle, kusen lorinat kuuluvat läpi ja pahimmillaan naapureissa on väkivaltaisia häiriköitä ja narkomaaneja, jotka pöllivät kaiken mikä irtoaa. Ihan hemmetin siistiä.
Tuollaiset naapurit kertovat enemmän sinusta (yleensä ongelmat tuppaavat kasaantumaan) kuin yleisesti kerrostaloelämästä; meillä kerrostalossa kasvaa ruusuja ovien pielissä, pihaan kannetaan puutarhakalusteet kesäisin, kukkaistutukset kukoistavat, naapuria tervehditään vastaantullessa eikä mistään kuulu mitään.
Enemmän tuo kirjoittamasi teksti kertoo äitisi syvästä pillusta. Syyllistät toista tämän veemäisistä naapureista, jonka kaltaisista moni suomalainen kärsii tälläkin hetkellä betonikuutiossaan, vailla mahdollisuutta muuttaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa valitat?
Olisit ottanut selvää, millaista asuminen omakotitalossa on.
Tietoa on saatavilla vaikka miten paljon ja myös ns, vertaistukea.
On ihan oma valintasi kun muutit omakotitaloon, mitä helvettiä siitä täällä valitat
Ja ajatteletko yhtään kumppaniasi, etkö yhtään välitä siitä, että hän kuitenkin viihtyy paremmin ok:ssa jossa on koko ajan miehelle ajan tekemistä ja puuhaa ja eläminen ja olemine hänelle on tarkoituksellisempaa, kuin pelkkä laiskka oleilu kerrostalo asunnossa.
Harvempa mies nauttii pelkästä oleilusta ja siitä ettei ole yhtään mitään tekemistä kuin vain makailla sohvalla ja tuijotella telkkaria ja käydä silloin tällöin kävelyllä kumppanin kanssa.
Eikö teillä fanaattisilla omakotitaloasukkailla ole minkäänlaisia kodin ulkopuolisia menoja ja harrastuksia??? Kerrostaloasunnosta on tosi helppoa lähteä vaikka joka ilta jumppaan, teatteriin, elokuviin, kirjastoon, lenkille, pyöräilemään, uimaan, kavereita tapaamaan jne. Itse en ainakaan ehtisi ylläpitää omakotitaloa. Toisaalta en sellaista kyllä haluaisikaan.
Töttöröö vaan sinnekin. Ihan yhtä helppoa se on lähteä harrastuksiinsa omakotitalostaan, jossa auto on suoraan pihalla :DDD Ei paljoa tarvitse myöskään mitään "ylläpitää" jos ei halua, kyllä se katto ja seinät ihan paikallaan pysyy :DD
Ja vielä ihanampaa se muuten on tulla niistä harrastuksista takaisin rauhalliseen ja hiljaiseen kotiinsa kun ei tarvitse saapua masentavaan betonikuutiokämppään, jonka naapurissa örvelletään kovaan ääneen, soitatetaan jotain hirveää jumputusta tai koira ulisee yksinäisyyttään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpahan taas ruikuttamisen aiheet joillain. Antaisin mitä vain, että pääsisi asumaan omakotitalossa, pois betonikuutiohelvetistä.
Onpahan taas ruikuttamisen aiheet joillain. Rakastan asumista kerrostalossa.
No ei ole kerrostalo ihmisen asunnoksi tarkoitettu. Köyhien säilytyspaikkoja ne on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpahan taas ruikuttamisen aiheet joillain. Antaisin mitä vain, että pääsisi asumaan omakotitalossa, pois betonikuutiohelvetistä.
Onpahan taas ruikuttamisen aiheet joillain. Rakastan asumista kerrostalossa.
No ei ole kerrostalo ihmisen asunnoksi tarkoitettu. Köyhien säilytyspaikkoja ne on.
Aamen tälle. Ei tuota paremmin pysty summaamaan.
Kyllä okt-asujakin harrastamaan pystyy, ei se ole kuin omasta halusta kiinni. Toki pihahommia on mutta itse kun en nauti sohvalla makaamisesta niin sopii mulle.
Ruoho hoituu ajoleikkurilla, lumityöt lingolla ja mönkkärillä, ei rasita.
Parasta on se että lapset voi päästää suoraan pihalle leikkimään, ei tarvitse olla roudaamassa leikkipuistoon tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa valitat?
Olisit ottanut selvää, millaista asuminen omakotitalossa on.
Tietoa on saatavilla vaikka miten paljon ja myös ns, vertaistukea.
On ihan oma valintasi kun muutit omakotitaloon, mitä helvettiä siitä täällä valitat
Ja ajatteletko yhtään kumppaniasi, etkö yhtään välitä siitä, että hän kuitenkin viihtyy paremmin ok:ssa jossa on koko ajan miehelle ajan tekemistä ja puuhaa ja eläminen ja olemine hänelle on tarkoituksellisempaa, kuin pelkkä laiskka oleilu kerrostalo asunnossa.
Harvempa mies nauttii pelkästä oleilusta ja siitä ettei ole yhtään mitään tekemistä kuin vain makailla sohvalla ja tuijotella telkkaria ja käydä silloin tällöin kävelyllä kumppanin kanssa.
Eikö teillä fanaattisilla omakotitaloasukkailla ole minkäänlaisia kodin ulkopuolisia menoja ja harrastuksia??? Kerrostaloasunnosta on tosi helppoa lähteä vaikka joka ilta jumppaan, teatteriin, elokuviin, kirjastoon, lenkille, pyöräilemään, uimaan, kavereita tapaamaan jne. Itse en ainakaan ehtisi ylläpitää omakotitaloa. Toisaalta en sellaista kyllä haluaisikaan.
Töttöröö vaan sinnekin. Ihan yhtä helppoa se on lähteä harrastuksiinsa omakotitalostaan, jossa auto on suoraan pihalla :DDD Ei paljoa tarvitse myöskään mitään "ylläpitää" jos ei halua, kyllä se katto ja seinät ihan paikallaan pysyy :DD
Ja vielä ihanampaa se muuten on tulla niistä harrastuksista takaisin rauhalliseen ja hiljaiseen kotiinsa kun ei tarvitse saapua masentavaan betonikuutiokämppään, jonka naapurissa örvelletään kovaan ääneen, soitatetaan jotain hirveää jumputusta tai koira ulisee yksinäisyyttään.
Tämä. Naapuri rakensi koiratarhan tonttinsa rajalle eli ihan meidän viereen. 3 metsästyskoiraa ulvoo yötä päivää muutaman metrin päässä. Ah, tätä omakotitalon ihanuutta. Harrastuksiinkin on täältä ihan kiva lähteä, paitsi tänään piti jättää välistä kun sattui sateeton päivä jolloin nurmikon voi leikata. No, ehkä ensi viikolla pääsen harrastukseni.
Meillä on ihan kuolemanhiljainen betonikuutio. Aikanaan, kun alakerran lapset hakkasivat toisiaan ilmastointiputken alla, kuului joskus jotain, mutta hekin muuttivat pois. Ysäreillä tehtiin vielä äänieristeitä.
Ok-talo oli vivutuksen ajan, omana 6 v. Ei kiitos enää koskaan.
Jos et viihdy niin myy pois. Eihän se sen kummempaa ole. Itse rakastan asua omakotitalossa. Mielestäni se ei ole mikään työleiri, meillä tosin suht uusi talo. Piha on iso, mutta helppohoitoinen. Tykkään hoitaa muutamaa kukkapenkkiä, mutta en ota niistä mitään paineita. Nurmikon leikkauskaan ei harmita, mies tosin yleensä hoitaa sen ihan mielellään.
Vierailija kirjoitti:
Lehtiä ei ole pakko haravoida, ruohoa ja pensaita ei tarvitse leikata. Jätä tekemättä ja hoida vain välttämätön.
Jos talo on taajama-alueella, niin kyllä nurmikko on leikattava ja piha pidettävä siistinä. Näin jopa maalla.
Vierailija kirjoitti:
Onpahan taas ruikuttamisen aiheet joillain. Antaisin mitä vain, että pääsisi asumaan omakotitalossa, pois betonikuutiohelvetistä.
Huomaatko kuinka itse ruikutat?
Ah vanha kunnon asetelma omistusasuminen omakotitalossa vs vuokralla asuminen kerrostalossa. Miksette ostaneet kerrostalo-asuntoa?
Ei omakotitaloa ainakaan jos on naapurit lähellä. Toki voi olla hyvä varkaiden varalla, että on uteliaita naapureita mutta itse pidän omasta rauhasta enkä yhtään halua seurustella työpäivän jälkeen. Ja omakotitalossa pitää aina tehdä jotain, minä haluan olla rauhassa tai harrastaa jotain - enkä haravoida, istuttaa, kastella tai kolata. Jos lähdetään loma-/työreissuun niin ”kiva” miettiä mitä talolle tapahtuu viikonlopun, viikon, parin viikon tai kuukauden tai neljän kuukauden aikana. Ei vaan ole mun juttu, nähty on.
Rivaria inhoan samasta syystä, naapurit. Pitää olla tekemisissä, en halua.
Minulle kodin pitää olla autio saari, jossa olen puolisoni kanssa kahdestaan.